8
Militar Israel halo rahun sidade Ai
1 Hotu tiha NAI Maromak dehan ba Josué, “Keta tauk, la bele lakon esperansa. Lori militar tomak sae baa asalta sidade Ai. Hau entrega tiha ona liurai Ai ba iha o nia liman laran, nunee mos nia povu, nia sidade ho nia rain.
2 O tenki halo ba Ai ho nia liurai hanesan uluk o halo ba sidade Jerikó ho nia liurai. So ema Ai nia sasaan ho animal deit mak imi bele foti ba imi nia aan. Haruka militar sira subar iha sidade nee nia kotuk atu sira bele asalta derepenti.”
3 Entaun Josué ho nia militar sira prepara aan atu sae baa asalta Ai. Josué hili aswain rihun tolu-nulu, sira hotu brani tebes, nia haruka sira sai iha tempu kalan.
4 Nia foo orden ba sira dehan, “Rona di-diak mai. Imi tenki subar iha sidade nee nia kotuk atu bele asalta sira derepenti deit. La bele subar dook husi sidade. Imi hotu tenki matan moris neon nain.
5 Hau ho militar sira nebee hamutuk ho hau sei avansa hasoru sidade nee. Bainhira tropas Ai sai mai atu ataka ami hanesan uluk, ami sei halai.
6 Sira sei duni tuir ami too ami dada sira sai dook uitoan husi sidade. Tanba sira sei dehan, ‘Ema sira nee halai husi ita hanesan uluk.’ Bainhira ami halai hela,
7 imi tenki hamriik husi imi nia subar fatin hodi tama baa hadau sidade nee. NAI, imi nia Maromak sei entrega sidade nee ba iha imi nia liman laran.
8 Bainhira imi hadau tiha sidade nee, imi tenki sunu tiha, tuir saida mak NAI Maromak haruka tiha ona. Hanoin di-diak orden nebee hau foo ba imi nee.”
9 Nunee Josué haruka militar nebee nia hili ona nee baa dadauk ona. Sira lao ba iha fatin nebee sira atu subar, fatin nee iha sidade Betél ho Ai nia klaran, iha Ai parte loromonu. Depois sira subar iha nebaa. Maibee iha kalan nee Josué hela iha akampamentu ho militar sira seluk.
10 Iha fali aban dadeer-saan, Josué hadeer sedu hodi halibur nia militar sira. Nia ho katuas lia nain Israel nian lao uluk iha oin hodi baa iha sidade Ai.
11 Militar hotu nebee tuir nia mos sae ba too besik sidade. Sira harii akampamentu iha Ai parte norte. Iha rai klean ida mak haketak sira ho sidade nee.
12 Josué haruka militar maizoumenus rihun lima baa subar iha sidade Betél ho Ai nia klaran, iha parte loromonu sidade Ai nian.
13 Nunee Josué ho katuas lia nain sira monta militar iha fatin rua. Akampamentu boot liu mak iha Ai parte norte, sira seluk subar iha sidade parte loromonu. Iha kalan nee, Josué lao tuun ba iha rai klean.
14 Bainhira liurai Ai haree militar Israel nee, nia ho nia tropas sira hotu husi sidade nee sai lalais iha dadeer-saan hodi lao tuun too besik mota Jordaun atu funu hasoru ema Israel. Maibee nia la hatene katak Israel nia militar balu subar hela iha sidade nia kotuk.
15 Josué ho nia militar sira hotu finji lakon. Sira halai fila oin ba iha rai fuik maran.
16 Entaun liurai Ai halibur nia tropas hotu hodi duni tuir ema Israel sira nee. Nunee Josué ho nia militar dada sira hotu sai husi sidade nee.
17 La iha mane ida mak hela iha sidade Ai ka Betél, hotu-hotu sai baa duni tuir ema Israel. Sira duni tuir, husik portaun sidade nian nakloke luan hela.
18 Depois NAI Maromak haruka Josué dehan, “See diman nebee mak iha o nia liman ba sidade Ai, tanba Hau sei entrega sidade nee ba iha o nia liman laran.” Nunee Josué see diman ba Ai.
19 Bainhira nia halo nunee, militar sira nebee subar hela hamriik kedas husi sira nia subar fatin hodi halai tama ba iha sidade laran. Sira hadau tiha sidade nee, sira sunu kedas.
20 Tropas Ai nian hateke fali ba kotuk, haree ahi suar husi sidade sae too lalehan. Maibee la iha dalan ba sira atu halai, tanba militar Israel nebee ohin halai see oin ba rai fuik, fila tiha ona hodi ataka sira.
21 Bainhira Josué ho militar Israel hotu nebee hamutuk ho nia haree katak, militar nebee ohin subar nee hadau ona sidade, no ahi suar sae husi sidade, sira fila fali hodi asalta tropas Ai.
22 Militar Israel nebee ohin subar nee sai husi sidade hodi asalta tropas Ai. Tropas sira nee iha militar Israel nia klaran, militar Israel nian balu iha oin, balu iha kotuk. Militar Israel oho hotu tropas Ai nian, la iha ida mak sira husik halai sai ka moris.
23 So Ai nia liurai deit mak sira kaer moris hodi lori ba Josué.
24 Nunee ema Israel oho tiha hotu tropas Ai nian nebee ohin duni tuir sira too iha rai fuik. Sira lori surik oho mate hotu tropas Ai nee, la iha ida mak moris. Depois sira fila fali ba Ai, sira lori surik oho mate Ai nia ema nebee mak sei iha sidade nee nia laran.
25 Feto-mane nebee mate iha loron nee hamutuk rihun sanulu resin rua, nee populasaun Ai tomak.
26 Josué nafatin see nia diman ba sidade Ai too militar Israel oho hotu ema Ai.
27 Maibee ema Israel foti animal ho sasaan sira husi sidade nee, tuir orden nebee NAI Maromak foo tiha ona ba Josué.
28 Hotu tiha Josué sunu mutuk sidade Ai, halo sidade nee rahun tiha. Fatin nee fuik hela too ohin loron.
29 Josué tara tiha liurai Ai iha ai huun ida, depois husik hela too lokraik. Loro matan tuun, nia haruka nia militar balu hatuun liurai nia mate isin husi ai huun nee hodi soe iha portaun sidade nian. Sira bou fatuk halo aas iha liurai nia mate isin nee. Fatuk nee sei iha too ohin loron.
Josué lee sai lei Moisés nian ba povu Israel
30 Hotu tiha Josué harii altar ida ba NAI, Israel nia Maromak iha foho Ebal,
31 tuir orden nebee NAI nia atan Moisés foo nanis ona ba ema Israel. Nia harii altar nee tuir saida mak hakerek tiha ona iha livru lei Moisés nian dehan, “Altar tenki halo husi fatuk nebee mak tomak, ema seidauk bahat ho besi ruma.” Iha altar nee nia leten sira hasae sakrifisiu tunu mutuk ho mos sakrifisiu amizade nian ba NAI Maromak.
32 Iha nebaa, iha ema Israel nia oin, Josué hakerek sai lei Moisés nian iha fatuk belar balu nia leten, tuir liafuan nebee uluk Moisés hakerek nanis ona.
33 Uluk NAI Maromak nia atan Moisés foo orden atu ema Israel hotu tenki baa iha foho Ebal ho foho Gerizim nia klaran, atu Josué ho nai lulik sira foo bensaun ba sira. Nunee Israel tomak, atu Israel oan ka estranjeiru nebee hela iha sira nia leet, hotu-hotu baa iha nebaa, hamutuk ho sira nia katuas lia nain, administrador ho juis sira. Sira hamriik iha NAI nia kaixoti promesa nia sor-sorin see oin ba nai lulik Levi sira nebee hulan kaixoti promesa nee. Ema Israel sorin balu hamriik see kotuk ba foho Gerizim, sorin balu hamriik see kotuk ba foho Ebal.
34 Depois Josué lee sai liafuan bensaun ho malisan hotu-hotu nebee mak hakerek iha lei nia laran, tuir buat nebee hakerek iha livru lei nian.
35 Husi buat hotu-hotu nebee Moisés haruka, la iha liafuan ida mak Josué la lee sai iha ema Israel nia oin. Feto, labarik ho ema estranjeiru sira nebee mak hela iha ema Israel nia leet, sira iha nebaa hotu.