22
Jezu zehno exiketõ toemynyhmase toto
(Mat 26.1-5; Mak 14.1-2; Jo 11.45-53)
1 Mame otuhtoh konõto ameke pyra toehse, epozakuroko Ritonõpo nenyokyhpyry ytotopõpyry kuhtopo. Moro otuhtoh konõto esety Paxikoa. Esety akorõ wyi porutapynỹpome kynexine.
2 Morarame Jezu etapary tupise eya xine, Ritonõpo maro oturuketõ tuisary tomo a, Moeze omihpyry warõkomo a roropa. Imoihmãkõ zuno toexirykõke onetapara toh kynexine.
Jezu ewokary se Juta ehtopõpyry
(Mat 26.14-16; Mak 14.10-11)
3 Mame joroko tamuru tomõse Juta kurohtaka. Juta esety akorõ Ixikariote kynexine. Jezu poetory tõ maro kynexine repe 12mãkõ maro.
4 Morarame toytose ynororo oturuse Ritonõpo maro oturuketõ tuisary tomo a, Ritonõpo maro oturutoh erase tomo a roropa. Ynara tykase ynororo eya xine,
—Jezu apoiry se awahtao xine ekarõko ase oya xine, tykase ynororo eya xine.
5 Tãkye toehse toto morara kary etaryke tyya xine.
—Ỹ, kure oepehmãko reh ynanahse, tykase toto.
6 —Kure, tykase Juta eya xine. Morarame toytose ropa ynororo. Jezu ewokary poko tãtamorepase ynororo. Tokare pyra Jezu ekarory se kynexine zuaro pyra imoihmãkõ ehtohme repe.
Paxikoae Jezu otuhtopõpyry typoetory tõ maro
(Mat 26.17-25; Mak 14.12-21; Jo 13.21-30)
7 Morarame Paxikoame tooehse ahtao juteu tõ mã wyi porutapỹ rokẽ ohnõko mã toto. Kaneru mũkuru roropa õnõko mã toto, toipe.
8 Morara exiryke Paxikoae tõmehse ahtao, Peturu tõ tonyohse Jezu a, João maro, pata pona toto ytotohme. Ynara tykase ynororo eya xine,
—Paxikoa otuhtoh tyritatoko, kuotuhtohkõme, tykase ynororo eya xine.
9 —Otoko tyrĩko ynanah? tykase toto.
10 Ynara tykase Jezu eya xine,
—Etatoko pahne, pata pona oytorykohtao oseporỹko matose tuna puimane maro, orutua. Mokyro ekahmatoko tapyi taka.
11 Mame ynara kahtoko tapyi esemy a, “Ynara ãko yna amorepane oya, ‘Otoko Paxikoae otuhtoh esary nah yna otuhtohme, ypoetory tõ maro?’ ” kahtoko eya.
12 Mame osa konõto enepõko mã oya xine, tyarake, tytaõke, tõse apony, epehtopo, enara. Moroto kuotuhtohkõ tyritoko, tykase eya xine Jezu.
13 Mame toytose toto. Mame emero tonese eya xine Jezu omihpyryae ro. Mame otuhtoh tyrise eya xine rahkene.
Kuesẽkõ otuhtopõpyry poko
(Mat 26.26-30; Mak 14.22-26; 1 Kor 11.23-25)
14 Morarame tõsẽ tahnose ahtao Jezu typorohse tapõ pona typoetory tõ maro, 12mãkõ maro.
15 Ynara tykase ynororo eya xine,
—Yronymyryme sero otuhtoh amaro xine jotukuru se exiase, epozakuroko Ritonõpo nenyokyhpyry ytotopõpyry poko oseahmatohme amaro xine, etuarimara ro jahtao.
16 Etatoko pahne, sero otuhtoh po otuhzomopyra ase sero po amaro xine. Yrome moe Ritonõpo esao, otuhnõko ropa ase emero esẽme toehse Ritonõpo ahtao, tykase Jezu toto a.
17 Morarame kasana tapoise eya, uwa eukuru eny. Mame ynara tykase ynororo Ritonõpo a,
—Kure mase Ritonõpo, tykase. Mame typoetory tomo a ynara tykase ynororo,
—Sero, uwa eukuru. Ẽtoko, opune xine ro.
18 Etatoko pahne, taroino uwa eukuru onẽzomopyra ase taro. Ritonõpo emero esẽme toehse ahtao rokẽ ẽnõko ropa ase, tykase.
19 Mame wyi tapoise eya. Ynara tykase,
—Kure mase Papa kapuaono, tykase. Mame wyi tytohtohkase eya, typoetory tomo a ekarotohme. Ynara tykase ynororo eya xine,
—Sero upũme nase. Orihnõko ase oemetakãkõme. Sero enapyryhtao oya xine osenetupuhtoko jorikyry poko, tykase ynororo eya xine.
20 Morararo otuhkehxĩpo kasana tokarose eya xine. Ynara tykase ynororo eya xine,
—Sero uwa eukuru enyryhtao oya xine osenetupuhnõko matose imeĩpo umunuru kuãtopõpyry poko ya. Taroino oorypyrykõ korokãko Ritonõpo mana umunuru ke. Sero Ritonõpo omiry kasenato, tykase Jezu eya xine.
21 —Naeroro osenuhmatoko. Jewokane mose, ymaro otuhnõko nase. Jekarõko mana yzehno exiketomo a.
22 Kapu ae Ayhtohpyry ase. Orihnõko ase Ritonõpo omihpyryae ro. Yrome mose rokẽ myhe jewokahpõ etuarimãko mana.
23 Morara kary etaryke tyya xine tõturuse toto oseya rokene,
—Onokyh koh Kuesẽkõ ewokãko nae? tykase toto oseya rokene.
Tuisamehxo ehtoh poko sero
24 Morarame oseosezuhnõko Jezu poetory tõ kynexine imehxo toexirykõ poko, tuisamehxo se toexirykõke.
25 Ynara tykase Jezu eya xine,
—Seropõkõ tuisary tõ tõmipona imehnõ rĩko mã toto. Morarame, “Kure matose, yna epeme matose,” kamexipory se mã toto, tõmipona xine aehtyamo a imoihmãkomo a.
26 Yrome amarokõ mokaro sã pyra matose. Tuisame sehxo awahtao xine imehnõ maro atakorõme sã ehtoko. Toto omipona roropa ehtoko. Toto esẽme se awahtao xine akorehmatoko toto.
27 Onoky tuisamehxo oya xine nae? Otuhkety? Tõsẽ rine? Mokyro otuhkety tuisamehxo mana. Yrome ywy amaro xine jahtao tõsẽ rine sã ase, ãkorehmanekõme.
28 —Morarame urumekara mexiatose jetuarimaryhtao.
29 Naeroro Ritonõpo tuisame jyritopõpyry saaro tuisame oritorỹko roropa ase ymaro tuisame oehtohkõme.
30 Morarame emero esẽme toehse jahtao ymaro otuhnõko matose Ritonõpo esao. Mame ymaro tuisa apõ pona porohnõko matose sero nonopõkõ apiakatohme. Ritonõpo omipona pyra exiketomo a ynara ãko matose, “Iirypyryme matose Ritonõpo a,” ãko matose. Yrome aomipona exiketomo a, “Iirypyryme pyra matose Ritonõpo a,” ãko matose. Morara ãko roropa matose Izyraeu mũkuru tõ pakomotyamo a.
Peturu maro Jezu oturutopõpyry poko sero
(Mat 26.31-35; Mak 14.27-31; Jo 13.36-38)
31 —Ximão, tykase Jezu Ximão Peturu a. —Etako pahne! Ynara tykase sã joroko tamuru opoko, “Ximão kuhnõko ase iirypyryme aehtohme,” tykase sã repe, jurumekapory se toexiryke oya. “Ikuhko toto, ypoetory tõ emero,” ase eya repe.
32 Yrome opoko oturuase Papa kapuaõ maro jenetupuhkehpyra oehtohme. Mame ya tooehse ropa awahtao moxiã ãkorõ tõ ijamihtanohko ropa, yronymyryme jenetupuhtohme eya xine, tykase Jezu eya.
33 Ynara tykase Peturu eya,
—Yna esẽme mase. Orumekara ase. Opyno exikehpyra roropa ase jũme. Ãpuruhpyry taka aaroryhtao, amaro ytõko ase ãpuruhpyry taka. Totapase awahtao eya xine jorikyry se ase amaro, tykase Peturu Jezu a, repe.
34 —Etako pahne Peturu, kuratiri etararo ahtao seroae, “Jezu waro pyra ase! Jezu waro pyra ase!” ãko mase oseruao, tykase Jezu eya.
Pakara arory poko, tineru eny, tapema, enara
35 Mame ynara tykase Jezu 12mãkomo a,
—Osemazuhme oenyokyrykohtao ya tineru anaropyra mexiatose. Saku te, sãtaja roropa anaropyra mexiatose. Oty se ro mexiatose etuarimara oehtohkõme?
—Arypyra, tykase toto.
36 —Yrome seromaroro etatoko pahne, tykase Jezu eya xine. —Tineru ẽ nae awahtao xine, saku roropa, arotatoko amaro xine. Tapema nae ahtao arotatoko. Arypyra ahtao, oupõkõ ekamotoko tapema epekahtohme, tykase Jezu eya xine.
37 —Etatoko pahne, ynara katopõpyry zae mana. Ypoko ynara tymerose Ritonõpo omiryme pake, “Popỹ sã mokyro rĩko pohnõ mana,” me tymerose. Morara katopõpyry anamonohpyra mana, tykase Jezu eya xine.
38 Ynara tykase Jezu a ipoetory tomo,
—Eneko ke. Seny, asakoro tapema, tykase toto.
—Epo mana, tykase rokẽ Jezu eya xine.
Jezu oturutopõpyry Tumy maro
(Mat 26.36-46; Mak 14.32-42)
39 Morotoino pata poe toytose ynororo ypy pona, Oriwera pona. Toipe Jezu ypy Oriwera pona ytosene oturuse Tumy maro. Mame imaro toytose ipoetory tomo.
40 Morarame morotona toeporehkase tahtao xine ynara tykase Jezu typoetory tomo a,
—Oturutoko Ritonõpo a oorypyrykõ poko oripopyra xine joroko tamuru ehtohme, tykase.
41 Morotoino toytose ynororo myahme sã pitiko toiroro toehtohme. Tosekumuru po typorohse tõturutohme Tumy a.
42 Ynara tykase ynororo,
—Papa kapuaono, ypynanopyry waro mase, orihpyra jehtohme. Jorikyry se pyra ase. Zuaro mase. Yrome õmipona se rokẽ ase. Naeroro jorikyry se awahtao, oty kara ase, tykase Jezu Tumy a.
43 Mame Ritonõpo nenyokyhpyry kapu ae tyhtose Jezu jamihtanohtohme.
44 Morarame samũ tykase Jezu tukurohtao. Yronymyrymehxo tõturuse Ritonõpo a ynororo. Munume tonãkutase ynororo toemynyhmaryke. Pitah tykase enãkuru nono pona.
45 Mame tõturukehxĩpo, towõse ropa ynororo xikihme. Typoetory tomo a toytose ynororo. Nyhnõko toh kynexine toemynyhmarykõke.
46 Ynara tykase ynororo eya xine,
—Oty katohme nyhnõko matou? Apakatoko ropa sahxo ty! Oturutoko roropa Ritonõpo a, oorypyrykõ poko pyra oehtohkõme, tykase Jezu eya xine.
Sẽ nase Jezu apoitopõpyry poko
(Mat 26.47-56; Mak 14.43-50; Jo 18.3-11)
47 Morarame autururuhtao ro, tuhkãkõ tooehse morotona. Juta tooehse esemazupurukõme Jezu enepotohme eya xine. 12mãkõ maronõpo Juta kynexine. Mame Jezu a toytose ynororo eahmase repe.
48 Yrome ynara tykase Jezu eya,
—Juta, Ritonõpo nymenekahpyryme ase. Oty katoh jeahmãko mah jewokatohme rokene? Yzehnotokomo a jenepotohme rokẽ mase, tykase. Onezuhpyra Juta toehse.
49 Morarame tosẽkõ apoiry waro toehse tahtao xine ynara tykase Jezu a ipoetory tomo,
—Moxiã akohnõko ynanah? tykase toto.
50 Mame tytapemã ke imepỹ takohse Jezu poetory a, toiro. Ritonõpo maro oturuketõ tuisary namoto typanasahkase eya.
51 —Epo hnae, tykase Jezu eya xine. Mame ipanary tapose eya. Kure totyhse ropa axiny.
52 Mame ynara tykase Jezu Juta marõkomo a, Ritonõpo maro oturuketõ tuisary tomo a, Ritonõpo maro oturutoh erase tõ maro, tamuximãkõ maro roropa,
—Oty kase moehtou? Japoiry se mexitou omato apoiry samo? Tytapemake matose, tykaparuke roropa.
53 Kokoro rokẽ amaro xine exiase Ritonõpo maro oturutoh tao. Moro tao jahtao japoipyra mexiatose. Sero kohmamyryae rokẽ japoĩko matose tykohmãse exiryke. Iirypyrymãkõ esẽ oesẽkõme mana, joroko tamuru. Oesẽkõme aexiryke aomipona matose, tykase Jezu eya xine.
“Jezu waro pyra ase,” katopõpyry Peturu a
(Mat 26.57-58,69-75; Mak 14.53-54,66-72; Jo 18.12-18,25-27)
54 Mame Jezu tapoise eya xine rahkene. Tarose roropa eya xine Ritonõpo maro oturuketõ tuisary tapyĩ taka. Ameke rokẽ Peturu a tokahmase toto.
55 Mame apoto tukase kynexine tapyi myhto, apuruhpyry rãnao. Moro apoto zomye kohrame toehse toto. Peturu roropa toto maro kohrame toehse.
56 Mame apoto pũto Peturu tonese nohpo a. Ynara tykase ynororo,
—Mose roropa Jezu maro nexiase, tykase.
57 —Atahmãkara exiko. Mokyro waro pyra ase, tykase Peturu eya.
58 Moromeĩpo orutua a tonese Peturu.
—Omoro mase Jezu poetoryme roropa, tykase ynororo eya.
—Arypyra, ywy kara. Ipoetoryme pyra ase, tykase Peturu.
59 Morarame okynã pitiko ahtao imepỹ roropa orẽpyra tõturuse Peturu maro.
—Ajohpe pyra. Jezu maronõpome mase, Karireapõme oexiryke, tykase.
60 Yrome ynara tykase Peturu,
—Otara ãko mahno? Zuaro pyra reh ahse, tykase Peturu eya.
Mame autururuhtao ro kuratiri totase eya.
61 Mame toeramase Jezu. Tỹkakoxi tõsenuhmase. Peturu tonese eya. Mame tosẽ omihpyry poko wenikehpyra toehse Peturu, “Kuratiri etara ro ahtao seroae, ‘Mose waro pyra ase. Mose waro pyra ase,’ ãko mase oseruao,” katopõpyry poko wenikehpyra toehse.
62 Mame moro tae tutũtase ropa Peturu. Itamurume tyhxitapãse ynororo tõmihpyry poko, “Jezu waro pyra ase. Epeme pyra ase,” katopõpyry poko tyya. Mame tyxitase ynororo yronymyryme.
Jezu pipohtopõpyry apoihpõkomo a
(Mat 26.59-66; Mak 14.65)
63 Mame Jezu tounohse apoihpõkomo a. Typipohse roropa eya xine.
64 Mame kamisa ke tõpuruse eya xine. Typipohse roropa eya xine.
—Onoky opipohnõko nae? Kaxiko, tykase toto, atahmãkãko.
65 Xihpyryme aomirykõ toehse. Iirypyryme tõturuse toto eya.
Jezu ehtopõpyry juteu tamuxiry tõ ẽpataka
(Mat 26.59-66; Mak 14.55-64; Jo 18.19-24)
66 Mame tõmehse ahtao, juteu tõ tamuxiry tõ tõximõse, Ritonõpo maro oturuketõ tuisary tõ maro, Moeze omihpyry poko amorepatõkõ maro. Mame Jezu tarose oximõtoh taka.
67 Ynara tykase toto,
—Kaxiko yna a. Ritonõpo nymenekahpyryme mahno? tykase toto.
Yrome ynara tykase Jezu eya xine,
—“Ỹ ynoro ase,” karyhtao ya, “Ajohpe mase,” ãko rokẽ matose ya.
68 Mame oya xine joturuporyhtao, jezuhpyra roropa mehtory.
69 Yrome taroino Kapu ae Ayhtohpyry porohnõko mana Ritonõpo apotunuru wino. Emero motye jamihme Ritonõpo omiry mana. Jomiry roropa isaaro jamihme mana, tykase Jezu eya xine.
70 —Morara ahtao Ritonõpo mũkurume mahno? tykase toto, tõturupose.
—Zae matose jenetupuhnõko. Ywy ase, tykase Jezu.
71 —Epo hnae! tykase toto. —Imepỹ ihxirone se pyra sytatose. Kyya xine ro aomiry totase. Morara nykã ynororo kynetarykõme, tykase toto.