23
Jezu arotopõpyry Pirato a
(Mat 27.1-2,11-14; Mak 15.1-5; Jo 18.28-38)
1 Morarame oximõmãkõ towõse ropa. Jezu tarose eya xine Pirato a ekarotohme.
2 Mame Jezu tyhxirose eya xine. Ynara tykase toto,
—Mose yna ekyry enekunohnõko mana. Azahkuru toto amorepãko mana. Ynara nase, “Tineru onekaropyra ehtoko sero pata tamuru esemy a, Seza a,” nase mosero, tykase toto ajohpe rokene. “Ritonõpo nymenekahpyryme ase, oesẽkõme ase,” nase roropa ynororo, tykase toto Pirato a.
3 Mame ynara tykase Pirato Jezu a,
—Juteu tõ tuisary mahno? tykase.
—Ỹ, ywy ase, tykase Jezu.
4 Morarame ynara tykase Pirato Ritonõpo maro oturuketõ tuisary tomo a, tuhkãkomo a roropa,
—Mose hxirory se pyra ase azahkuru pyra exiryke ya, tykase.
5 Yrome orẽpyrahxo ynara tykase toto eya,
—Azahkuru opoetory tõ amorepãko mã mosero, tykase toto ajohpe rokene. —Karirea po imoihmãkõ tamorepapitose eya, kutuisarykõ omipona pyra toto ehtohme, Seza omipona pyra toto ehtohme. Seromaroro tarona tooehse rahkene. Azahkuru ro toto amorepase tooehse ynororo tarona.
Jezu arotopõpyry Erote ẽpataka
6 Morara kary etaryke tyya ynara tykase Pirato,
—Karireapoh mosehro? tykase, tokaropose eya xine.
7 Mame Erote nonorypõ Jezu exiry waro toehse Pirato ahtao Jezu tonyohse eya Erote a, Jerusarẽ pona Erote tooehse exiryke.
8 Mame Jezu tarose eya xine Erote a. Mame Jezu eneryke tyya tãkye toehse Erote. Moinoro Jezu enery se kynexine, ipoko totase exiryke. Ijamitunuru enery se ynororo. Kurãkara kurãkary ropa enery se ynororo repe.
9 Tuhke tõturupose ynororo Jezu a repe. Yrome onezuhpyra tokurehse ynororo.
10 Mame Jezu tyhxirose Ritonõpo maro oturuketõ tuisary tomo a, Moeze omihpyry warõkomo a roropa.
11 Mame Jezu tounohse Erote tomo a, soutatu tõ maro. Tãtahmãkase ipoko roropa toto. Mame tuisa konõto zupõ ke sã tupohtose eya xine. Mame Jezu taropose ropa eya xine Pirato a ropa.
12 Moro ẽmepyryae ro osepeme toehse Pirato Erote maro. Osemazuhme aporo, oxiehno toh kynexine.
Aorihmatohme Jezu ekarotopõpyry Pirato a
(Mat 27.15-26; Mak 15.6-15; Jo 18.39–19.16)
13 Morarame Ritonõpo maro oturuketõ tuisary tõ tykohmapose Pirato a, juteu tõ tuisary tõ roropa, oximõme oturutohme.
14 Ynara tykase ynororo eya xine,
—Mose menehtou ya. Imoihmãkõ enekunohnõko mana, mykatou ya. Morohne poko ekaropõ eya onetarykõme. Iirypyryme pyra mana ya. Ipoko õturutopõpyrykõ poko pyra nexiase.
15 Erote roropa onyhxiropyra kynako. Morara exiryke xiaro ropa tonehpose ropa ynororo. Azahkuru pyra exiryke anaorihmapopyra ase ipunaka. Ya aorihmapory zae pyra mana.
16 Morara exiryke ipipohpõko rokẽ ase aporo. Mame aropõko ropa ase tosaka aytotohme, tykase Pirato repe.
17-18 Yrome imoihmãkõ tykohtase opore. Ynara tykase toto,
—Arypyra! Etapapoko! Parapa rokẽ itũtanohpoko ropa, tykase toto. (Toipe kynexine kowenu omi poe otuhtoh konõto ahtao rokẽ toirõ ãpuruhpyrytaõ tũtanohpose rokẽ Pirato, tosaka aytotohme ropa.)
19 Parapa tapuruse kynexine oxiehno imehnõ riryke eya, kowenu esemy myakãmary se exiryke. Imehnõ totapase roropa eya.
20 Mame Jezu myhpokary se toehse Pirato repe. Naeroro tõturuse imoihmãkomo a.
21 Yrome orẽpyra tozuhse toto a. Ynara tykase toto,
—Wewe pokona rokẽ exixihmapoko! Wewe pokona exixihmapoko! tykase toto opore tõmitase toto.
22 —Oty katohme morara ãko matou? Otara tykase ynororo oya xine? Iirypyryme pyra nase ya, totapasẽme pyra. Ipipohkehxĩpo soutatu tomo a aropõko ropa ase aytotohme ropa esaka, tykase Pirato. Moro saaro tõturuse ropa ynororo oseruao.
23 Yrome opore tõmitase toto imoihmãkomo. Ynara tykase toto,
—Wewe pokona exixihmapoko, tykase rokẽ toto. Morara exiryke orẽpyra imoihmãkõ omiry exiryke,
—Amarokohko, tykase Pirato, otuhparo toto exiryke.
24 —Amarokõ omi poe mose exixihmapõko ase, tykase Pirato imoihmãkomo a.
25 Mame mokyro ĩpenehpyrykõ tutũtanohpose ropa eya. Mokyro imoihmãkõ oxietũ anỹpohpõ kynexine kowenu tuisary myakãmatoh poko. Ahno etapahpõ roropa kynexine ynororo. Imoihmãkõ omi poe mokyro tutũtanohpose ãpuruhpyry tae tosaka aytotohme ropa. Jezu rokẽ tokarose eya soutatu tomo a exixihmapotohme eya xine.
Jezu exixihmatopõpyry wewe pokona
(Mat 27.32-44; Mak 15.21-32; Jo 19.17-27)
26 Morotoino Jezu tarose eya xine. Mame toytorykohtao tõseporyse toto imepỹ maro. Esety Ximão kynexine. Xirenepõ mokyro kynexine. Ytõko kynexine pata pona repe tupito poe. Mame mokyro tapoise toto a. Wewe taropose eya xine, Jezu exixihmatopo. Mame tarose eya Jezu mykapo.
27 Mame tuhke toh kynexine Jezu ekahmãko. Nohpo tõ roropa kynexine xitãko, Jezu hnamõko toytorykohtao.
28 Mame Jezu toeramase tõturutohme eya xine. Nuh tykase ynororo. Ynara tykase eya xine,
—Xihxi tomo, Jerusarẽpõkomo, opoko xine rokẽ oxitatoko. Ypoko xitara ehtoko. Opoenõkõ poko roropa oxitatoko. Oty katohme? Arypyra.
29 Etatoko pahne! Moromeĩpo etuarimãko matose. Ynara ãko matose, “Ohkato nohpo tomo emũkuapitopyra ahtao, poetoẽme exipitopyra ahtao roropa. Ohkato mã tusuhsuke exipitopyra exiketõ roropa,” ãko matose. Oty katohme? Arypyra. Tupime opoenõkõ etuarimary eneryke oya xine.
30 Morara ahtao tuhkãkõ toorikyry se exĩko mã toto toetuarimarykõke. Ynara ãko mã toto ypy tomo a, “Yna pona epukatoko yna etapatohme. Yna zonẽtoko yna enahkatohme,” ãko mã toto ypy tomo a repe.
31 Morara ãko mã toto seromaroro, tupito zatyry samo akohsenã wewe zatyry samo. Orihkone wewe ahtao ro zahpyrahme sã tupito mana. Imeĩpo, wewe toorihse ahtao itamurumehxo zahnõko mana. Moro sã mã tarõkõ exĩko imeĩpo, tykase Jezu xitaketomo a.
32 Mame kowenu omipona pyra aehtyã tarose eya xine, asakoro, Jezu maro exixihmatohme.
33 Mame ypy pona toeporehkase toto ahtao, Jezu toxixihmase eya xine wewe risẽ pokona. Moro ypy esety Opuhpõpo kynexine. Mokaro roropa toxixihmapose eya xine omato komo kowenu omipona pyra aehtyamo. Toiro Jezu apotunuru wino kynexine, toiro ipoozery wino roropa kynexine.
34 Mame ynara tykase Jezu Ritonõpo a toxixihmaponanõ poko,
—Papa, moxiã onuãnohpyra exiko yryhmatopõpyry epehpyryme. Tuaro pyra rokẽ mã toto tynyrirykõ poko, tykase ynororo.
Mame Jezu zuponỹpyry tapoise eya xine tupõkõme. Topu pisarara tomase eya xine upo apoitohme tyya xine.
35 Mame tuhkãkõ totypohse tõsenuhmatohkõme. Mame Jezu tounohse eya xine, juteu tõ tuisary tomo a. Ynara tykase toto,
—Imehnõ typynanohse eya. Seromaroro osepynanohnõko roropa mana Kyrixtume tahtao, Ritonõpo nymenekahpyryme tahtao, tykase toto tounohse eya xine.
36 Mame soutatu tomo a roropa tounohse. Toytose toto eya kaxiri panõ ke aohpatohme, jehnahpyry ke.
37 Ynara tykase toto eya,
—Juteu tuisaryme awahtao, osepynanohko, tykase soutatu tõ Jezu a.
38 Mame ynara tymerose pape kynexine, “Mose, juteu tõ tuisary.” Enara tymerose kynexine kyreku omiryae te, ratĩ omiryae roropa, epereu omiryae, enara. Mame tyrise Jezu epozakoxi emero neneryme.
39 Mame toiro omato a exixihmahpyry a roropa Jezu tounohse. Ynara tykase ynororo Jezu a,
—Ritonõpo nymenekahpyryme awahtao osepynanohko. Oyhtoko ropa moro poe, yna roropa touko ropa, tykase ynororo eya.
40 Yrome morara kary etaryke tyya ynara tykase imepyny exixihmahtozõpyry,
—Ritonõpo zuno pyra hma? Oxisã kymoro toxixihmapose mose maro.
41 Zae tuãnohse sytase kyyrypyry epehpyryme. Yrome mose tyyrypyhpyke pyra mana, tykase eya.
42 Mame Jezu a ynara tykase ynororo,
—Ypoko wenikehpyra exiko Jezu, tuisame toehse awahtao, tykase ynororo eya.
43 Ynara tykase Jezu eya,
—Etako pahne, seroae ro ymaro exĩko mase pata kurã po, tykase Jezu eya.
Sẽ nase Jezu orihtopõpyry poko
(Mat 27.45-56; Mak 15.33-41; Jo 19.28-30)
44 Mame kynyarumane tãxiahtao okynahxo. Xixi tywykahme ahtao tõmehse ropa.
45 Mame Ritonõpo esary apuru toexihkase, Ritonõpo maro oturutoh tao. Kamisa risẽ toexihkase irãnakuroko.
46 Mame opore Jezu tõturuse Ritonõpo a. Ynara tykase ynororo,
—Papa, kueneko. Orihnõko ase õmi poe. Oya juzenu ekarõko ase, tykase ynororo.
Morara kaxĩpo sa rokẽ toorihse ynororo.
47 Mame Jezu orihtopõpyry eneryke tyya soutatu tõ esẽ ynara tykase,
—To! Kure mase Ritonõpo. Imehnõ motye kuhse mase, tykase. —Mose kure nexiase ipunaka. Tyyrypyhpyke pyra nexiase, tykase ynororo.
48 Morarame Jezu orihxĩpo, exixihmary enehpõkõ toytose ropa tosaka xine. Toepurotõtõmase toto toytorykõ ropahtao, samũ karyke tukurohtao xine.
49 Mame imaronõpo tõ ameke rokẽ osenuhmãko toh kynexine. Nohpo tõ roropa, Karirea poe Jezu ekahmahpõkomo, amekeino rokẽ osenuhmãko roropa toh kynexine.
Jezu zonẽtopõpyry sero
(Mat 27.57-61; Mak 15.42-47; Jo 19.38-42)
50-51 Morarame Joze toytose Pirato a. Arimateapõ Joze kynexine juteu patarypono. Orutua kurã kynexine, zae exikety roropa. Tuisame Ritonõpo ehtoh eraximãko kynexine. Juteu tõ tuisaryme ynororo kynexine. Tuisamãkõ maro toerohse roropa ynororo kynexine. Yrome toto maro atae pyra kynexine. Imehnõ emero Jezu exixihmapory se kynexine. Yrome Jezu exixihmapory se pyra kynexine ynororo.
52 Mame toytose ynororo Pirato a Jezu ekepyry ekaropose.
—Jezu ekepyry ouxi wewe poe, tykase ynororo eya.
—Ỹ, touta ropa, tykase eya Pirato. Mame toytose ynororo rahkene touse ropa.
53 Mame typorohkase eya. Mame kamisa ke tyõtose. Topu oramãka Jezu ekepyry tõmase eya. Moro aka imepỹ ekepyry zonẽpitopyra kynexine.
54 Sextafeirae morara toehse. Kohmãsasaka kynexine. 6 orame toehse ahtao oserematohpo toehse kynexine juteu tomo a.
55 Mame nohpo tõ Jezu maro aehtyã Karirea poe Joze maro toytose zonẽtoh enese. Jezu ekepyry tonese roropa eya xine moro ao.
56 Mame toytose ropa toto tapyi taka ropa ixtaratu tõkehko zoximase Jezu ekepyry pona tyritohme imeĩpo.
Mame tõseremase toto oserematohae Moeze omihpyryme ro.