21
Sero pytỹpo nekarohpyry poko Ritonõpo a
(Mak 12.41-44)
1 Morarame tõsenuhmase Jezu tỹkakoxi. Tineru ẽ tonese eya kaxo konõto Ritonõpo maro oturutoh tao. Mame tytineruke exiketõ tineru emãko kynexine kaxo aka tynekarorykõme Ritonõpo a, pitiko rokẽ pyra. Moro tonese Jezu a.
2 Morarame pytỹpo roropa tonese eya. Tymõkomokẽkara kynexine ipunaka. Tineru puhturu rokẽ tõmase eya kaxo aka, asakoro rokene.
3 Moro eneryke tyya ynara tykase Jezu,
—Tuaro ehtoko, mose pytỹpo nekarohpyry mokaro nekarohpyry motye kuhse kynako.
4 Mokaro nekarohpyry ynara kynako. Tymõkomorykõ wino zokonaka rokẽ tokarose eya xine. Yrome tytinerũ emero tokarose mose pytỹpo a, tykase Jezu.
Jerusarẽ enahkary poko
(Mat 24.1-2; Mak 13.1-2)
5 Morarame Ritonõpo maro oturutoh poko oturũko Jezu poetory tõ kynexine,
—Tapyi kurã sero. Emese kure tyrise, topu kurã ke roropa. Ahno nekarotyã ke topehmase pitiko rokẽ pyra, tykase toto tapyi poko. Mame ynara tykase Jezu eya xine,
6 —Sero onenerykõ pahnõko ropa imehnõ mana topu risemy. Emero topu pahnõko, oxioxirehpo onyrizomopyra ehtohme, tykase Jezu eya xine.
7 Mame ynara tykase toto eya,
—Tamuxi, otara ahtao morara exĩko nae? Oty eneryke yna a enetupuhnõko ynanah, sero papyry ameke hkopyra toehse ahtao? tykase toto Jezu a.
8 Morarame ynara tykase Jezu eya xine,
—Tuaro ehtoko osenekunohpopyra oehtohkõme. Tuhkãkõ oehnõko oya xine mana, jesety ke osesehtõko toh mã repe, “Kyrixtu ase, Ritonõpo nymenekahpyry ase”, ãko toh mã repe. “Oesẽkõ tooehse ropa mana,” ãko toh mã repe. Ajohpe rokẽ mokaro omiry ehtoh enetupuhtoko. Toto maro pyra ehtoko.
9 Tuhke patapõkõ oxiehno exĩko toh mana imepỹ patapõkõ maro. Otuotuõko mã toto. Yrome morohne poko etaryhtao, enaromyra ehtoko sero nono enahkary poko. Morohne exĩko mã repe yrome sero nono okynahxo enahpyra ro mana, tykase Jezu eya xine.
10 Ynara tykase roropa ynororo,
—Pata tamuru poe soutatu tõ ytõko imepỹ pata esẽ poremãkapose. Imoihmãkõ imepỹ pona ytõko morotõkõ etapase roropa.
11 Nono jamihme kywyh kywyh ãko roropa mana. Imehnõ emitapãnõko mã toto. Enaroxitapãnõko roropa mã toto. Tyrohsẽ konõto roropa exĩko. Kapu pokona tuarõtatoh exĩko. Oserehtoh roropa exĩko mana.
12 —Mame morohne exipyraro ahtao ãpoitorỹko toh mana. Ohtomatorỹko roropa mã toto. Juteu tõ porohtoh taka aarotorỹko mã toto ohxirotohkõme oẽmapotohkõme ãpuruhpyry taka. Oekarotorỹko toh mana tuisa konõto tomo a, kowenu tomo a roropa, jomipona oexirykõke.
13 Moroto awahtao xine tuaro ehtoko. Jomiry kurã ekarotohme imehnomo a moroto matose.
14 Yrome, “Oty kara,” kahtoko okurohtao xine, “Otara ãko ywy?” kara ehtoko toto ezuhtoh poko.
15 Toto ezuhtoh ekarõko ase oya xine. Tuaro oritorỹko roropa ase zae rokẽ ozehnotokõ ezuhtohme oya xine. Oezuhpyra xine exĩko toh mana.
16 Mame ãpuruhpyry taka oematorỹko mã toto omykomo, asakõ roropa, oruikõ roropa, ãkorõkõ roropa, oekyrykõ roropa, oepekõ roropa. Ozehno xine exĩko mã toto. Toitoine oetapatorỹko roropa mã toto.
17 Ozehno xine exĩko mã toto ymarõme oexirykõke.
18 Yrome oewokõme ase. Opyno xine ase. Amaro xine exĩko ase jũme. Oũsetykõ epukara mana. Onemapopyra Ritonõpo ahtao epukara mana.
19 Ãtasamarykohtao ro poremãpyra awahtao xine, Ritonõpo kure exiry eraximaryhtao roropa oya xine, opynanohtorỹko Ritonõpo mana.
Jerusarẽ enahkapory enetuputyry poko
(Mat 24.15-21; Mak 13.14-19)
20 —Mame soutatu tomo a Jerusarẽ tomyehmase ahtao, enetupuhnõko matose. Okynã pyra Jerusarẽ enahkary poko enetupuhnõko matose.
21 Morara ahtao Juteapõkomo, kurehxo oeparykõ ypy tõ pona axiny. Jerusarẽpõkomo, kurehxo otũtarykõ pata poe. Pata ehpiõkomo, ytopyra ropa ehtoko pata pona.
22 Morara ahtao morotõkõ wãnohnõko Ritonõpo mana, tynymeropohpyryae ro.
23 Myhẽ matose poetoẽme exiketomo, tusuhsu ke tumũkurukõ ohpananõ roropa. Etuarimãko matose. Etuarimãko myhene tarõkõ itamurume. Opoenõkõ etuarimary enẽko roropa matose. Sero nonopõkõ wãnohnõko roropa mã Ritonõpo.
24 Toto etapãko imehnõ mana. Typoetoryme opoenõkõ apoĩko roropa imehnõ mana toto arotohme emero pata tõ punero. Morarame Jerusarẽpõkõ enahkapõko Ritonõpo waro pyra exiketõ mana. Ipatarykõ maro toto enahkapõko mana. Mame Ritonõpo a toto tuarimakehporyhtao, toto tuarimakehpõko mana. Enara.
“Kapu ae Ayhtohpyry mã oehnõko ropa,” katopõpyry Jezu a
(Mat 24.29-31; Mak 13.24-27)
25 —Morarame tyorõ sã mã exĩko xixi, nuno, xirikuato roropa, tuarõtatohme, enetupuhpotohme. Mame popỹ eneryke tyya xine oserehnõko mã toto, pata tõ punero, tytyorõtase xixi tõ exiryke. “Otara exĩko taroino nae?” kary poko rokẽ mã exĩko toto. Sõkane sã panaikato tuna konõto exĩko. Poh ãko konõto mana. Morohne zuno exĩko mã toto.
26 Xirikuato tõ tosary hnaka esyryhmãko kehko. Mame tykytyky ãko mã toto. Morohne eneryke tyya xine poremãnõko mã toto pata tõ punero, popỹ eneryke rokẽ tyya xine.
27 Mame Kapu ae Ayhtohpyry enẽko toh mana, aepyryhtao akuru htoko. Tuisamehxo oehnõko mana, tyjamitunuru maro, saereh ãko roropa mana.
28 Morohne exipitoryhtao owõtatose xikihme. Mosenuhmatatose kakoxi opynanohnekõ oehsasaka exiryke, tykase Jezu eya xine.
Otyro zoko kutuarõtatohkõme roropa mana
(Mat 24.32-35; Mak 13.28-31)
29 Morarame toto osenetupuhtoh tokarose eya xine. Ynara tykase Jezu eya xine,
—Enetupuhtoko eperytakety poko, wikeira poko, emero rokẽ otyro zoko poko roropa.
30 Zary arỹtaryhtao, ikonopotary enetupuhnõko matose.
31 Moro saaro mã serohne oryhmatopõpyrykõ eneryhtao oya xine. Ynara enetupuhnõko matose, okynã pyra mã Ritonõpo emero esẽme exĩko. Moro enetupuhnõko matose, tykase Jezu eya xine.
32 —Etatoko pahne, seromatokõ orihpyra ro exiketõ enahpyra ahtao ro emero exĩko ynekarohpyryae ro mana.
33 Kapu enahnõko mana nono roropa. Yrome jomiry enahpỹme mana, jũmãme, tykase Jezu eya xine.
“Joepyry ropa eraximatoko,” katopõpyry poko Jezu a
34 Mame etyhpyryme ynara tykase Jezu,
—Joepyry ropa eraximatoko. Õtuhtohkõ poko onymotyẽkara ehtoko. Õkurukõ enyry poko roropa emotyẽkara ehtoko. Torẽtyke pyra ehtoko omõkomorykõ poko. Joepyry ropa eraximatoko osenuruhkara oehtohkõme joepyry ropahtao.
35 Tuenikaroro awahtao xine osenuruhkãko matose joepyry ropa eneryke oya xine. Onokyro tomõse ahtao tapuru aka, mokyro sã exĩko matose. Epara matose exĩko, emero nonopõkomo.
36 Naeroro joepyry ropa eraximatoko. Kokoro rokẽ oturutoko Ritonõpo maro, poremãpyra oehtohkõme serara tooehse ahtao. Mame ehxiropyra matose Kapu ae Ayhtohpyry ẽpataka oytorykohtao, tykase Jezu eya xine.
37 Morarame Ritonõpo maro oturutoh tao toto amorepary poko kohmãse Jezu. Moromeĩpo ytose ynororo ypy pona, Oriwera pona.
38 Mame ẽmepyryme oehse ropa ynororo Ritonõpo maro oturutoh taka, tuhkãkõ amorepase ropa.