5
Jiisasnoŋ baaŋanoŋ nama kuma oŋono.
1 Jiisasnoŋ ejemba tuuŋ somata iŋiima baaŋanoŋ uma raro gowokourutanoŋ kouma liligoŋ mugi.
2 Liligoŋ mugi kanaiŋ ejemba tuuŋa tuuŋa kuma oŋoma kokaeŋ jero:
Daeŋ yoŋonoŋ simbawoŋawo kolooju?
3 “Daeŋ yoŋonoŋ iyaŋgiaajoŋ Anutuwaa jaanoŋ kamaaŋqeqeta kaaŋa mojuti, iyoŋonoŋ Siwewaa bentotoŋa buŋa qeŋ aowutiwaajoŋ mono simbawoŋawo kolooju.
4 Daeŋ yoŋonoŋ jiŋgeŋ qama saajuti, Anutunoŋ ii uluŋkoleŋ oŋombaatiwaajoŋ mono simbawoŋawo kolooju.
5 Daeŋ yoŋonoŋ gumbonjonjoŋ laligoŋkejuti, Anutunoŋ namo koi ii yoŋoo buŋa qeŋ oŋombaatiwaajoŋ mono simbawoŋawo kolooju.
6 Daeŋ yoŋonoŋ Anutuwaa jaanoŋ solaŋaniwombaajoŋ kaparaŋ koma ii nene ano apuwaa kaaŋa komuŋ qenjeŋ qeŋ laligojuti, Anutunoŋ mono siiŋgia ii uŋuagiwaa. Kawaajoŋ yoŋonoŋ mono simbawoŋawo kolooju.
7 Daeŋ yoŋonoŋ tosaaŋa kiaŋkomuŋ oŋomakejuti, Anutunoŋ ii kiaŋkomuŋ oŋombaatiwaajoŋ iyoŋonoŋ mono simbawoŋawo kolooju.
8 Daeŋ yoŋoo uugianoŋ soraaya kolooji, iyoŋonoŋ saanoŋ Anutu iibuya. Kawaajoŋ iyoŋonoŋ mono simbawoŋawo kolooju.
9 Daeŋ yoŋonoŋ luae qeŋkejuti, iyoŋoo qagia ii Anutuwaa meraboraaŋa qabuya. Kawaajoŋ iyoŋonoŋ mono simbawoŋawo kolooju.
10 Anutunoŋ qaagia jeŋ tegoro solaŋanijutiwaajoŋ sisiwerowero ama oŋomakejuti, iyoŋonoŋ Siwewaa bentotoŋa buŋa qeŋ aowuya. Kawaajoŋ iyoŋonoŋ mono simbawoŋawo kolooju.
11 Ejembanoŋ oŋo noojoŋ ama uuqeqe qaa tokoroŋkota jeŋ oŋoma sisiwerowero ama qaa bologa kania kania selegianoŋ kuuŋ qoloŋmoloŋgoŋkejuti, oŋonoŋ mono simbawoŋawo kolooju.
12 Mobu, Anutunoŋ tawagia uuta Siwe gomanoŋ ano ejiwaajoŋ mono otokoriaŋ maama korisoro qaganoŋ laligowu. Ii kokaembaajoŋ: Gejatootoo ejemba wala laligogiti, ii sisiwerowero tania kaaŋiadeeŋ ama oŋoŋgi oŋonoŋ iyoŋoo gemagianoŋ asugiŋ iyoŋowo ororoŋ laligoju.” Kiaŋ.
Oŋo balombaa sii ano kiwa kaaŋa kolooju.
Maak 9.50; Luuk 14.34-35
13 Jiisasnoŋ jero, “Oŋo baloŋ ejemba yoŋoo sii tani koloojuto, sii naaŋanoŋ titiikota koloowaati eeŋ, ii mono nomaeŋ meagoniŋ mombo aiŋawo koloonaga? Iikawaa kania moŋ qaago. Toroqeŋ iwoi moŋ aniŋ mende sokombaato, ii kikisi kaaŋa giligi kemero ejembanoŋ ii kanagianoŋ riimemelaawuya.
14 “Oŋo baloŋa baloŋa yoŋoo kiwa kaaŋa kolooŋ laligoju. Siti moŋ baaŋanoŋ uma megi raji, iikanoŋ aasaŋgoyanoŋ ramambaajoŋ amamaaŋkeja.
15 Moŋnoŋ kiwa ootiriŋ monjoŋ baatanoŋ mende ambaato, kiwawaa duŋ rarayanoŋ ano rabaa. Kaeŋ rama asariro ejemba miri uutanoŋ rajuti, mono kuuya iyoŋoo jaagia kuuro asasaga iimakebuya.
16 “Kaaŋiadeeŋ mono oŋoo asasagagia qendeeŋgi ejemba batugianoŋ asariro iimakebu. Ejembanoŋ nanamemeŋgia awaa iima kawaajoŋ Maŋgia Siwe gomanoŋ laligoji, mono ii mepeseeŋ muŋ laligowuya.” Kiaŋ.
Jiisasnoŋ Kana qaawaa kania kuma oŋono.
17 “Niinoŋ Mooseswaanoŋ Kana qaa ano gejatootoo ejemba yoŋoonoŋ Buju Tere ii qewagomambaajoŋ ama mende kaŋ laligojeŋ. Iikaeŋ tondu mende romoŋgowu. Niinoŋ qewagomambaajoŋ qaagoto, qaa ii teŋ kondaborowe iikawaa hoŋanoŋ pondaŋ koloowaatiwaajoŋ ama kaŋ laligojeŋ.
18 Niinoŋ qaa hoŋa moŋ kokaeŋ iŋijowe mobu, Mooseswaa Kana qaanoŋ tere melaaziliŋ moŋ me kirifi ooŋ-oombaa jimbolaŋa motooŋgo ii mende totooŋ aliwaato, qaa kuuya ii wala hoŋgiawo kolooro Siwe namo yoronoŋ goroŋ qewaota.
19 “Kawaajoŋ moŋnoŋ Kana qaawaa jeŋkooto melaada iikawanoŋga qaa moŋ koloŋaniŋ ejemba kaeŋ kuma oŋomakeji, iinoŋ Siwewaa bentotoŋanoŋ keuro qata melaada daaburuya qabuya. Kaeŋ qabuto, moŋnoŋ ii teŋ koma otaaŋ ejemba kaeŋ kuma oŋomakeji, iinoŋ Siwewaa bentotoŋ uutanoŋ keuro qata Somatanana qabuya.
20 “Niinoŋ iikawaa so kokaeŋ iŋijowe mobu: Oŋoo nanamemeŋgia solaŋa kanoŋ mono Kana qaawaa boi ano Farisii (Kana qaawaa kaparaŋkoŋkoŋ) yoŋoo siligia kaaŋa ororoŋ koloowabo. Siligianoŋ yoŋoo sili mamaga mende uuguwaati eeŋ, oŋonoŋ mono Siwewaa bentotoŋ uutanoŋ mende keubuya.” Kiaŋ.
Yoŋ kazi ano uŋugi koomuwaa kania.
21 Jiisasnoŋ toroqeŋ jero, “Oŋonoŋ wala eeŋanoŋ qaa moŋ kokaeŋ iŋijoŋkegi, ‘Ejemba moŋ mende qegi komuwa,’ ano ‘Moŋnoŋ kazia qero komuwaati, ii mono distrikwaa qaa jakeyanoŋ ooŋgi qaaya jeŋ tegowuya.’
22 “Kaeŋ iŋijogito, niinoŋ qaa ii kokaeŋ jeŋ asariwe mobu: Moŋnoŋ aliawo aŋgowowo ama iriŋa soono yoŋ kazi anji, ii mono kaaŋagadeeŋ distrikwaa qaa jakeyanoŋ ooŋgi qaaya jeŋ tegowutiwaa so kolooja. Kaaŋiadeeŋ moŋnoŋ alia jejewili qaanoŋ jeŋ boliŋ ‘Gii nekoŋa uuga qaa koloojaŋ,’ jeji, ii mono kantriwaa jigo kaunsol yoŋoo jaagianoŋ ooŋgi qaaya jeŋ tegowutiwaa so kolooja. Moŋnoŋ alia qaa saganoŋ jeŋ boliŋ ‘Gii aŋgonjoragawo koloojaŋ,’ jeji, iinoŋ mono gere sianoŋ kemebaatiwaa so koloowaa.
23 “Kawaajoŋ giinoŋ mamatewoo nanduŋga meŋ kaŋ alatanoŋ amambaajoŋ ana iikanoŋ qaa kokaaŋanoŋ momoganoŋ kounaga: Alagaa uutanoŋ qaa ero iinoŋ kazi ama gomambaajoŋ moja. Qaa kaaŋa romoŋgowagati eeŋ,
24 kaleŋga ii mono alata baatanoŋ ama wala alagaanoŋ kema iwo qaagara jeŋ solaŋaniŋ uumotooŋ ama iikawaa gematanoŋ mombo kaŋ mamatewoo nanduŋga Anutuwaajoŋ amba.
25 “Kereganoŋ seleganoŋ kuuŋ qaa jakeyanoŋ horoŋ gomambaajoŋ ano komitiwaanoŋ kema kana somatanoŋ iikanoŋ mono kaparaŋ koma uumotooŋ ama qaagara jeŋ solaŋaniwao. Kaeŋ mende ambaoti eeŋ, kereganoŋ saanoŋ oroŋ gono (jas, majistreit) jenteego toyaa jaanoŋ keuna moma jero opotorowaa boronoŋ kena kapuare mirinoŋ goombabo.
26 Niinoŋ qaa hoŋa moŋ kokaeŋ iŋijowe mobu: Gii iikanoŋ wantaaga kuuya ambaatiwaa so osiŋ rabaga. Toiyaga konoga kaaŋagadeeŋ andoboroŋgo mono wantaaga meŋ kamaawaga.” Kiaŋ.
Sero yoŋgorowaa kania
27 “Qaa moŋ kokaeŋ iŋijoŋkegi, ‘Serowiliŋ mono mende amba.’
28 Kaeŋ iŋijogito, niinoŋ qaa ii kokaeŋ jeŋ asariwe mobu: Moŋnoŋ serowaa siiŋ kombombaŋaa qaganoŋ emba uuŋ iiji, iinoŋ mono uutanoŋ iwo serowiliŋ anja.
29 “Jaaga dindiŋganoŋ siŋgisoŋgo ambaatiwaa koŋgoro ama gombaati eeŋ, ii mono qonjoma gilina kemba. Sele kitiga moŋnoŋ tiwilaaro kaaŋanoŋ Siwenoŋ una sokombaato, sele busuga jumuŋa laligona hagogi gere sianoŋ kemeŋ tiwilaawabo.
30 Boro dindiŋganoŋ siŋgisoŋgo ambaatiwaa koŋgoro ama gombaati eeŋ, ii mono kotoŋ gilina kemba. Sele kitiga moŋnoŋ tiwilaaro Siwenoŋ una sokombaato, sele busuga jumuŋa laligoŋ gere sianoŋ kemeŋ tiwilaawabo.” Kiaŋ.
Loemba mesaoŋ aoaowaa kania
31 “Qaa moŋ kokaeŋ jegita eja, ‘Moŋnoŋ embia mesaowaati, iinoŋ mono mesaoŋ aoaowaa papiaya ooŋ embia muba.’
32 Kaeŋ jegita ejato, niinoŋ kokaeŋ iŋijowe mobu: Moŋnoŋ embia oloŋkalu ano mesaonagato, kania mombaajoŋ embia mesaowaati, iikaaŋa kanoŋ mono embianoŋ oloŋkalu ambaatiwaajoŋ kondooŋ siŋgisoŋgowaa qaayawo koloonaga. Kaeŋ kolooro eja mombo mero eja dologa iikanoŋ mono kaaŋagadeeŋ oloŋkalu ambaa.” Kiaŋ.
Qaagia jojopaŋ qaanoŋ mende jeŋ kotiiwu.
33 “Qaa moŋ ii kaaŋagadeeŋ wala eeŋanoŋ kokaeŋ iŋijoŋkegi, ‘Qaagia jojopaŋ qaanoŋ jeŋ kotiigiti, ii mono mende uuguwu. Pombaajoŋ iwoi amboŋatiwaa qaaya jojopaŋ qaanoŋ jeŋ somoŋgogiti, ii mono otaagi hoŋawo koloowa.’
34 “Kaeŋ iŋijogito, niinoŋ qaa ii kokaeŋ jeŋ asariwe mobu: Qaagia mono jojopaŋ qaanoŋ mende totooŋ jeŋ kotiiwu. Siwe ii Anutuwaa jiŋkaroŋ duŋa koloojiwaajoŋ ama qaa kokaeŋ mende jewu, ‘Qaa hoŋa mende jemaŋati eeŋ, Siwe Toyanoŋ saanoŋ iroŋa meleeno qananoŋ ubaa.’
35 “Namo ii Anutuwaa kaniaa doya koloojiwaajoŋ ama qaa kokaeŋ mende jewu, ‘Qaa hoŋa mende jemaŋati eeŋ, namonoŋ saanoŋ qeŋ turuŋ nomba.’ Jerusalem ii Kiŋ Tak-kootoyaa sitia koloojiwaajoŋ ama qaa koi kaaŋa ii kaaŋagadeeŋ mende jewu, ‘Qaa hoŋa mende jemaŋati eeŋ, Kiŋ Somata iinoŋ saanoŋ qemasologenaa iroŋa meleeno qananoŋ ubaa.’
36 Gii waŋ juga injaŋa mena taaŋa koloowaatiwaajoŋ amamaawaga ano waŋ juga taaŋa mena injaŋa koloowaatiwaajoŋ amamaawaga. Kawaajoŋ qaa kokaeŋ mende jewa, ‘Qaa hoŋa mende jemaŋati eeŋ, Anutunoŋ saanoŋ waŋnaa juya mundanoŋ qero utegowaa.’
37 Jojopaŋ qaa mende jewuto, ooŋ-qaawaajoŋ mono ‘Ooŋ!’ jewu ano qaagowaajoŋ ‘Qaago!’ jewu. Qaa dindiŋa iikanoŋ qaa iwoi toroqewuti, ii mono Kileŋaa Toyanoŋ sololooŋ oŋono koloowaa.” Kiaŋ.
Jena jewe ana ambe ii mende ambu.
Luuk 6.29-30
38 “Qaa moŋ kokaeŋ iŋijoŋkegi, ‘Moŋnoŋ jaaga qisigowaati, gii mono iroŋa meleema iwaa jaaya qisigowa. Moŋnoŋ jega qemburatiwaati, gii mono iroŋa meleema iwaa jeta qemburatiwa.’
39 “Kaeŋ iŋijogito, niinoŋ qaa ii kokaeŋ jeŋ asariwe mobu: Moŋnoŋ bologa ama oŋombaati, ii mono mende qetegoŋ tuarenjeŋ ama mubu. Kaeŋ qaagoto, uruŋga dindiŋa qetaaliwaati eeŋ, mono uruŋga lee kaaŋagadeeŋ qetaaliwaatiwaajoŋ meleemba.
40 Moŋnoŋ ‘Selekopaaga memaŋa,’ jeŋ qaanoŋ goomambaajoŋ moji eeŋ, mono mesaoŋ malekuga qaga kaaŋagadeeŋ muna buŋa qeŋ aowa.
41 “Kaaŋagadeeŋ moŋnoŋ gesoya kilomiita motooŋgowaa so elaaŋ kembagatiwaajoŋ kuuŋ gombaati eeŋ, mono saanoŋ teŋ koma kilomiita woiwaa so elaaŋ iwo kemba.
42 Moŋnoŋ goonoŋ iwoi mombaajoŋ qisiŋ gombaati, ii mono muba. Moŋnoŋ ‘Iwoi nona kitia era meleemaŋa,’ jeŋ qisiŋ gombaati, ii mono gema mende qeŋ muba. Kiaŋ.
Kaziuruga mono uuganoŋ jopagoŋ oŋomba.
Luuk 6.27-28, 32-36
43 “Qaa moŋ kokaeŋ iŋijoŋkegi, ‘Ejemba kosogianoŋ laligoŋ alaurugia koloojuti, ii jopagoŋ oŋomakebuto, kaziurugia mono meleema kazi ama oŋoma laligowu.’
44 “Kaeŋ iŋijogito, niinoŋ qaa ii kokaeŋ jeŋ asariwe mobu: Oŋo mono kaziurugia jopagoŋ oŋoma nama sisiwerowero ama oŋomakejuti, iyoŋoojoŋ mono qama kooliŋ laligowu.
45 Kaeŋ amakebuti eeŋ, iikaaŋa kanoŋ Maŋgia Siwe gomanoŋ laligoji, mono iwaa kania qendeema meraboraaŋa kolooŋ laligowuya. Iwaa kania ii kokaeŋ: Iinoŋ weeŋa mende aŋgoŋ kono kouma ejemba awaa ano bologa kaaŋagadeeŋ meŋ asariŋ oŋomakeja ano koŋ anota ejemba dindiŋa ano doogoya yoŋoo nene gawoŋgia kaaŋagadeeŋ bedu meŋkeja.
46 “Oŋonoŋ mono nona gomambaa tania uuguŋ Anutuwaa kania qendeema aoŋkebu. Takis tiliqiligiawo megi sisigia meŋkejuti, iyoŋonoŋ alaurugianoŋ jopagoŋ oŋoŋgi ii meleema jopagoŋ oŋomakeju. Ii uumeleembaa silia qaago. Oŋo yoŋoo sili iikayadeeŋ otaaŋ aoŋkebuti eeŋ, Anutuwaanoŋ tosa moŋ mende kolooro iinoŋ siligiaa tosaya mende oŋono tawa moŋ mende buŋa qeŋ aowuya. Kawaajoŋ mono ejemba korebore jopagoŋ oŋoma laligowu.
47 “Uumeleembaa gadokopa ejembanoŋ kaaŋagadeeŋ batugianoŋ joloŋgia jeŋ aoŋ laligojuto, ii uumeleembaa aiweseya qaago. Oŋo yoŋoo so alaurugia oŋoo batugianoŋga joloŋgia jeŋ aoŋkebuti eeŋ, iikanoŋ mono gadokopa ejemba kaaŋa kolooju. Gadokopa ejemba yoŋoo siligia mono uuguŋ awaa soro kolooŋ laligowu?
48 Oŋoo Siwe Maŋgianoŋ akadamu soro kolooji, oŋonoŋ mono iikawaa so akadamu sorogiawo kolooŋ laligowu.” Kiaŋ.