20
Poolnoŋ Masedonia ano Griik kema gawoŋ mero.
1 Efesus kanoŋ gujubaju kanoŋ zololoŋgodabororo Poolnoŋ gowokouruta oŋoono kagi uuwaa naŋgonaŋgo qaa qambaŋmambaŋ oŋoma yeizozo jeŋ oŋomesaoŋ Masedonia prowinsnoŋ keno.
2 Masedonia kema gomaŋa gomaŋa kotoŋ liligoŋ kanoŋ qambaŋmambaŋ qaa mamaga jeŋ laligoŋ Griik kantrinoŋ karo.
3 Griik kaŋ koiŋ karooŋ laligoro. Ii laligoro tegoro waŋgo meŋ kowe kotoŋ Siria kemambaajoŋ moro. Kaaŋa moroto, Juuda jotamemeya yoŋonoŋ kananoŋ qewombaa aŋgonaŋ aŋgi gejianoŋ kemero moro. Ii moma kawaajoŋ Masedonia prowins kotoŋ baloŋ kana gomaŋanoŋ eleemambaa qaaya uutanoŋ somoŋgoro.
4 Qaaya somoŋgoro neŋauruta kokaaŋanoŋ iwo keŋgi: Berea eja qata Soopater Piruswaa meria, Tesalonaika eja woi qagara Aristarkus ano Sekundus, Derbe eja qata Gaius, Timoti ano Eisia prowinsga eja woi qagara Tikikus ano Trofimus.
5 Yoŋonoŋ waladeeŋ Troas kema kanoŋ nonoojoŋ mamboma laligogi.
6 Troas kema laligogito, Luuk nii ano tosaaŋa nononoŋ bered yiistya qaawaa kendoŋ ii Filipai sitinoŋ raniŋ. Ii raniŋ tegoro waŋgonoŋ uniŋ opo sel horoŋ mororoŋgogi haamonoŋ naŋgoro kema weeŋ 5 kolooro Troas yoŋoonoŋ keuniŋ. Troas keuma kanoŋ weeŋ 7 toroqeŋ laligoniŋ. Kiaŋ.
Poolnoŋ kambaŋ konoga Troas laligoro.
7 Weeŋ 7 laligoniŋ tegoro Poolnoŋ weeŋ 8 kanoŋ oŋomesaoŋ kemambaajoŋ moro. Ii moma gomantiiŋa konoga Sondameraanoŋ ajorooŋ Jiisas romoŋgoŋ samoŋ kowoga motowombaajoŋ raniŋ. Kaeŋ raniŋ Poolnoŋ yoŋowo amiŋ moma qaaya jeŋ raro raro gomaŋ ruuŋanoŋ keno.
8 Nono miri uuta mombaa qaganoŋ eu uma ajorooŋ raniŋ lambe mamaganoŋ jeŋ asarigi.
9 Ajorooŋ raniŋ eja gbaworo moŋ qata Yutikus iinoŋ jeŋgenanoŋ raro. Raro Poolnoŋ qaa jeŋ raro moro kambaŋ koriro gaoŋaajoŋ moma eŋ gbororo motoŋ kanakeewanoŋga tama uuta mende moma miri uuta karooŋ uuguŋ balonoŋ kemeŋ qero. Kemeŋ qero luguŋ kemeŋ meŋ waaniŋ komuroti, iiniŋ.
10 Kaeŋ iininto, Poolnoŋ kemeŋ kepelaaŋ muŋ jero, “Mombo sewaŋ aasoŋ ama gbilija. Kawaajoŋ mende awawaliwu.”
11 Kaeŋ jeŋ mombo eleema miri uutanoŋ eu uma samoŋ kowoga motoŋ nero. Neŋ yoŋowo kambaŋ koriga qaa jeŋ raro gomaŋ anogo oŋomesaoŋ kananoŋ keno.
12 Keno eja gbaworo ii waŋgi gbiliŋ laligoroti, ii iima uluŋkoleŋ somata moma keŋgi. Kiaŋ.
Poolnoŋ Troas mesaoŋ Miletus keno.
13 Yoŋonoŋ keŋgito, Poolnoŋ aŋa baloŋ kana kemambaajoŋ moma kokaeŋ Luuk nii ano tosia jeŋ kotoŋ nonono, “Oŋo mono waladeeŋ kowe kana gomaŋ qata Asos kanoŋ keŋgi aitoŋgoŋ nuaŋgi waŋgonoŋ uboŋa.” Kawaajoŋ nononoŋ mesaoŋ waŋgonoŋ uniŋ opo sel horoŋ mororoŋgogi haamonoŋ naŋgoro kema Asos kanoŋ keuniŋ.
14 Asos keuma nonowo aitoŋgoŋ Pool waniŋ waŋgonoŋ uma gomaŋ qata Mitilini kanoŋ keniŋ.
15 Mitilini kema kanoŋ opo sel mombo horoŋ mororoŋgogi haamonoŋ naŋgoro kema laligoŋ eŋ waama wato qata Kios kawaa kosianoŋ keuniŋ. Keuma toroqeŋ kotoŋ kema eŋ waamago gomaŋ qata Samos kanoŋ kemeŋ mombo kema eŋ waama gomaŋ qata Miletus kanoŋ kokaembaajoŋ keuniŋ:
16 Poolnoŋ “Yambuyambu dologa (Pentekost) ii batogoŋ kema Jerusalem sitinoŋ ramaŋa,” jeŋ kambaŋ tiwilaawombotiwaajoŋ uulaŋawo kembombaajoŋ moro. Kawaajoŋ Eisia prowinsnoŋ kambaŋ koriga tiwilaawombotiwaajoŋ moma waŋgonoŋ uma Efesus siti uuguwombaa qaaya somoŋgoro laligoniŋ. Kiaŋ.
Poolnoŋ Efesus yoŋoojoŋ qaa konoga jero.
17 Miletus keuniŋ Poolnoŋ Efesus yoŋoojoŋ qele ama uumeleeŋ kanagesowaa jotamemeurugia yoŋonoŋ kamaaŋ kawutiwaajoŋ koma horoŋ oŋono.
18 Koma horoŋ oŋono gomaŋ qata Miletus kanoŋ kougi iŋiima kokaeŋ iŋijoro, “Niinoŋ kambaŋ mutuya Eisia prowinsnoŋ kaweti, iikanoŋadeeŋ kanaiŋ kambaŋ kuuya oŋowo laligoŋ kouma gawoŋ meweti, oŋo iikawaa tania saanoŋ moma yagoju.
19 Niinoŋ Pombaa jaanoŋ uuna meŋ kamaaŋ aodaboroŋ gawoŋa nomaeŋ meŋ kouma laligoweti, oŋo ii saanoŋ moju. Gawoŋa meŋ ejemba oŋoojoŋ saama jauŋna kamaaro laligowe. Juuda yoŋonoŋ uugia mende meleeŋgiti, iyoŋonoŋ kambaŋ tosaaŋa kanoŋ selenoŋ kuukuu ama nuwombaajoŋ aŋgonaŋ ama laligogi. Kaeŋ ama laligogitiwaajoŋ ama aŋgobato morota morota mokolooŋ siimbobolo moma laligowe.
20 “Niinoŋ Buŋa qaa meŋ qeaŋgoŋ oŋomakeji, ii jeŋ asariŋ oŋoma laligowe. Ii qenjaaronoŋ ajorooŋ ano miria miria kanoŋ uma kuma oŋoma laligowe. Niinoŋ kawaajoŋ kokodunduŋ koma gawoŋ mende mesaowe.
21 Gawoŋ mende mesaoweto, Juuda waba ano baloŋ toya oŋoojoŋ kaaŋagadeeŋ qaa kota kokaeŋ naŋgoŋ jeŋ laligowe, ‘Oŋo mono uugia meleema Anutuwaanoŋ qokotaaŋ Poŋnana Jiisas Kraist moma laariŋ mubu.’ Oŋo ii kuuya saanoŋ modaboroju.
22 “Mobu, kete Uŋa Toroyanoŋ nii Jerusalem sitinoŋ kemambaajoŋ kuuŋ nonja. Kanoŋ kembe naa iwoiga kolooŋ nombaati, ii mende mojeŋ.
23 Moŋ kokaeŋ mojeŋ: Niinoŋ taoŋ daeŋ daeŋ kema laligoweti, Uŋa Toroyanoŋ iikanoŋ saŋe nuŋ kokaeŋ naŋgoŋ nijoro moma laligowe, ‘Gii kakasililiŋ moma laligona kapuare mirinoŋ gooŋgi rabaga.’
24 Kaeŋ nijoro moma laligoweto, ii kileŋ. Niinoŋ toroqeŋ laligowenaga me komuwenaga, ii qaa moŋ mende kolooŋ nonja. Ii qaago totoonto, Poŋ Jiisasnoŋ gawoŋ nonoti, niinoŋ mono ii meŋ yagomambaajoŋ moma kotiijeŋ. Iinoŋ kokaeŋ nijoro, ‘Anutunoŋ kaleŋmoriaŋa ejemba oŋomambaajoŋ moji, gii mono iikawaa Oligaa Buŋaya jeŋ asariŋ laligowa.’ Kawaajoŋ balonoŋ laligomaŋati me komumaŋati, ii iwoi omaya totooŋ kolooŋ nonja. Ejemba aaŋgolenoŋ kuuwaajoŋ kenjuti, moŋnoŋ iikanoŋ batuyanoŋ kotoŋ haamo mende ambaa. Niinoŋ mono iikawaa so gawoŋa meŋ batuyanoŋ kotoŋ mesaomambotiwaajoŋ esuŋna kuuyanoŋ kaparaŋ koma kema laligomaŋa.
25 “Kaeŋ laligomaŋato, mobu, niinoŋ oŋoo batugianoŋ kema kaŋ Anutu bentotoŋaa kania jeŋ asariwe mogiti, oŋo noo jaasewana ii mombo mende iibuya. Oŋoonoŋga moŋnoŋ moŋ mende niibaati, kete kaeŋ mojeŋ.
26-27 Kawaajoŋ niinoŋ oŋo Anutuwaa jeta kuuya otaawutiwaajoŋ jeŋ uukuukuu meŋ oŋoma laligowe. Ii mende kokodunduŋ koma mesaowe. Kawaajoŋ oŋoonoŋga moŋnoŋ moŋ siŋgisoŋgoyaajoŋ ama sooŋ komuŋ gere sianoŋ kemebaati eeŋ, oŋo nii jeŋ nombombaajoŋ amamaawuya. Niinoŋ ii kete oŋoojoŋ asuganoŋ naŋgoŋ jeŋ kotiijeŋ.
28 “Poŋnoŋ iyaŋaa saya maama iikanoŋ kanagesouruta sewaŋgia mero buŋaya koloodaborojuti, oŋo mono ii lama kaaŋa galeŋ koma kalaŋ koma oŋoma laligowu. Uŋa Toroya aŋo gawoŋ ii oŋono. Kawaajoŋ oŋo mono oŋoaŋgia ano Pombaanoŋ lama tuuŋ yoŋoojoŋ galeŋgia meŋ aoŋ laligowu.
29 Niinoŋ kembe iikawaa gematanoŋ ejemba kanjaŋgiawo ii kasu kawalia kaaŋa oŋoo batugianoŋ asugiwuya. Yoŋonoŋ asugiŋ lama tuuŋ oŋoojoŋ mende moma titiikota kolooŋ laŋ kaŋ iŋiwuyati, ii mojeŋ.
30 Oŋoaŋgiaa batugianoŋga eja tosianoŋ waama nama Jiisas gowokourutanoŋ goraayanoŋ kembutiwaajoŋ horoŋ oŋoma qaa qoloŋmoloŋgoya jeŋ laligowuya.
31 Kawaajoŋ oŋo mono uugbiligbili laligoŋ qaa koi uu konoŋgianoŋ ama romoŋgowu: Niinoŋ gbani karoombaa so asaga gomantiiŋa qambaŋmambaŋ qaaya qaaya ii oŋo motomotooŋ pororo kuma oŋoma laligowe jauŋna kamaaŋkero.
32 “Niinoŋ kete oŋo Anutuwaa boronoŋ oŋooma kokaeŋ iŋijojeŋ: Iwaa Buŋa qaayanoŋ mono kaleŋmoriaŋa iŋisaama kalaŋ koma oŋomakeba. Anutunoŋ kotiiŋ uugia naŋgoŋ meagoro saanoŋ kotikotii mokolooŋ metulaŋgoŋkebu. Oŋo Anutuwo rapiŋgogi alauruta kuuya tak kotoŋ oŋono soraaya koloojuti, mono iyoŋoo batugianoŋ keuma duŋ raragia meŋ oyaŋboyaŋ kolooŋ laligowu.
33 Nii oŋoonoŋga mombaa maa suaŋ me moneŋ opo ii mende buŋa qeŋ aomambaajoŋ moma laligowe.
34 Nii ano neŋauruna iwoiwaajoŋ amamaaŋ laligoniŋi, ii neenaa borona koi kanoŋ gawoŋ meŋ mokolooŋ laligowe.
35 “Ii kuuya ama meŋ sili awaa qendeema oŋoma laligowe. Oŋo mono kaaŋiadeeŋ gawoŋ meŋ laligowu. Kaeŋ laligoŋ ejemba looriŋ gawoŋ mewombaajoŋ amamaawuti, ii saanoŋ kalaŋ koma oŋoma laligowu. Gawoŋ megi hoŋa kolooro Poŋ Jiisaswaanoŋ qaa koi mono romoŋgowu: Iinoŋ aŋo qaa moŋ kokaeŋ jero, ‘Hina iwoi buŋa qeŋ aogi jaŋgoŋ qaono eeŋ laligowuyato, tosaaŋa yoŋoojoŋ iwoi kaleŋgiaga oŋoŋgi Anutunoŋ kitia meleeno oyaŋboyaŋ mokoloowuya.’ Kiaŋ.”
36 Poolnoŋ qaa kaeŋ jeŋ kamaaŋ simiŋ kuma kuuya yoŋowo Anutu qama kooliro.
37 Qama kooliro kuuya yoŋonoŋ amburereŋ meŋ urusaaŋ qeŋ aŋgoŋ muŋ buuta kitoŋ negi.
38 Poolnoŋ wala qaa moŋ kokaeŋ iŋijoro, “Oŋo noo jaasewana mombo mende iibuya.” Qaa kaeŋ moma kawaajoŋ wosobiri uuta moma nama wama waŋgonoŋ uma yeizozo jeŋ ooŋgi. Kiaŋ.