14
Tãtamorepase toto Jezu apoiry poko
(Mat 26.1-5; Ruk 22.1-2; Jo 11.45-53)
1 Morarame asakoro ẽmepyry se ro kynexine Paxikoa ritohme otuhtoh konõto, wyi pipahmã ritohme roropa. Moroto Jezu apoiry se toh kynexine Ritonõpo maro oturuketõ tuisary tomo, Moeze omihpyry warõkomo, enara. Omatome apoiry se toh kynexine repe, etapatohme repe.
2 Ynara tykase toto oxime,
—Otuhtohtao Jezu anapoipyra sehtone ahno tuhke exiryke. Otarãme kyzehno xine exĩko toh mana, tykase toto.
Jezu ehtopõpyry poko Petania po
(Mat 26.6-13; Jo 12.1-8)
3 Morarame Petania po Jezu kynexine Ximão tapyĩ tao. Ximão mokyro ipũ imotahpyrỹpyry. Meza po otuhnõko toh kynexine. Mame nohpo a ixtaratu tonehse Jezu a topu kurã risẽ ao, arapaxturu risẽ ao. Ixtaratu esety naatu. Mame ixtaratu ẽ tuhkohse eya Jezu zũsety popatohme.
4 Morarame enenanõ oseya rokẽ tõturuse toto, ixtaratu poko zumoxike toexirykõke,
—Oty katohme mose ixtaratu ahnikãko rokẽ nae?
5 Tokamosẽme ahtao, tuhke tineru atapoiry tymõkomokãkara a ekarotohme, tykase toto. Nohpo tykerekeremase eya xine.
6 Yrome Jezu a tozuhse,
—Oty katoh mose kerekeremãko matou ixtaratu pokoino? Inykyryhpyry kure ya.
7 Tymõkomokãkara mã enahpyra amaro xine. Mokã akorehmary se awahtao xine akorehmatoko toto. Yrome ywy okynã pyra ase amaro xine.
8 Ixtaratu nae toexiryke, jũsety popano tamoreme. Joko popano orihpyra ro jexiryke, toorihse jahtao joko zonẽtohme.
9 Etatoko pahne, emero pata tõ poro jomiry poko imehnõ amoreparyhtao oya xine mose nyrihpyry poko roropa oturũko matose. Mame oesahpyo xine roropa mose poko oturũko imehnõ mana wenikehpyra ehtohme jũme inyrihpyry poko, tykase Jezu eya xine.
Jezu ewokary se Juta ehtopõpyry poko
(Mat 26.14-16; Ruk 22.3-6)
10 Morarame Juta Ixikariote Jezu poetoryme kynexine repe. Mame toytose ynororo Ritonõpo maro oturuketõ tuisary tomo a Jezu ewokase.
11 Mame aomiry etaryke tyya xine tãkye toehse toto.
—Oepehmãko reh ynanahse, tykase toto Juta a. Naeroro toytose ropa ynororo. Tãtamorepase itamurume Jezu ewokatoh poko tyya.
Paxikoae otuhtopõpyry Jezu a typoetory tõ maro
(Mat 26.17-25; Ruk 22.7-14,21-23; Jo 13.21-30)
12 Morotoino wyi pipahmã ohpitotoh ae, kaneru mũkuru wotoh ae roropa Paxikoae tõsẽme, tõturupose Jezu a ipoetory tomo,
—Aza ytõko ynana tõsẽ etapase? tykase toto.
13 Mame typoetory tõ tonyohse Jezu a asakoro,
—Ytotoko pata pona. Moroto orutua enẽko matose, tuna puimane enẽko.
14 Mekahmatatose kene. Mame tapyi taka aomomyryhtao ynara kahtoko tapyi esemy a, “Otoko amorepato esary nahe Paxikoae autuhtohpo, typoetory mahro?” kahtoko eya.
15 Mame tapyi tyarake enepõko mã oya xine. Emero nae exikety, meza te, epehtopo, apoto esary roropa, enara exikety. Moro tao tõsẽ ikyrytoko kuotuhtohkõme, tykase Jezu eya xine.
16 Morarame toytose toh rahkene pata pona. Mame tonese rahkene eya xine Jezu oturutopõpyamo. Morarame tõsẽ tykyryse eya xine rahkene.
17 Morarame kokonie pukuro Jezu toytose rahkene otuhse typoetory tõ maro.
18 Toto otukuruhtao ro Jezu a turuse toto,
—Etatoko pahne, taro ypoetory toiro jewokãko mana, ymaro otuhkety, tykase ynororo.
19 Mame tãkye pyra ipoetory tõ toehse morara kary etaryke tyya xine.
—Onoky? Ywy? tykase toto tõturupose atatakomino. Mame tozuhse toto Jezu a,
20 —Arypyra. Toiro mana, wyihpãko paratu aka ymaro, tykase ynororo eya xine.
21 —Kapu ae Ayhtohpyry ase. Ritonõpo nekarotopõpyryae ro orihnõko ase. Yrome etuarimãko mã jewokahpono, irohnõko. Enurupyra ahtao kurehxo eya exiry, etuarimara exiry, tykase Jezu eya xine.
Otuhtoh moro Jezu orihtopõpyry poko wenikehpyra ehtohme
(Mat 26.26-30; Ruk 22.15-20; 1 Kor 11.23-25)
22 Morarame tõtukuruhtao ro wyi tapoise Jezu a. Mame Ritonõpo a ynara tykase ynororo,
—Yna zuru seny onekarohpyry yna a. Kure mase Papa Ritonõpo, tykase ynororo. Mame morara kaxĩpo tyya wyi tytohtohkase eya typoetory punero ekarotohme.
—Apoitoko, upũ sero, tykase ynororo eya xine.
23 Morararo eukuru tapoise eya. Mame tõturuse ropa Ritonõpo a,
—Uwa eukuru onekarohpyry seny. Kure mase Papa Ritonõpo, tykase. Morarame eukuru ekarone typoetory tõ punero. Tõse toto a emero.
24 —Umunuru seny. Umunuru kuãnõko ase tuhke iirypyrymãkõ kurãkatohme. Umunuru ekuamyryhtao tuhkãkõ Ritonõpo poetoryme exĩko mana.
25 Etatoko pahne, uwa eukuru onẽpyra ropa ywy, orihpyra ro jahtao. Tyoro ẽnõko ase, euhkasenano, Ritonõpo esao rokene, tykase Jezu eya xine.
26 Morarame Ritonõpo omiryae toremiase toto. Morarame eremiakehxĩpo toytose toto ypy pona, Oriwera pona.
Peturu zurutopõpyry Jezu a
(Mat 26.31-35; Ruk 22.31-34; Jo 13.36-38)
27 Mame ynara tykase Jezu eya xine,
—Urumekãko matose emero, ynara tymerose exiryke Ritonõpo omiryme, “Esẽkõ etapãko ase. Mame ekỹpyã atahpahnõko mana,” me tymerose.
28 Yrome tõsemãse ropa jahtao ytõko ase osemazuhme Karirea pona, awapo xine. Moroto jenẽko ropa matose, tykase eya xine Jezu.
29 Mame Peturu a tozuhse,
—Emero orumekãko toh mã repe, yrome ywy orumekara ase, tykase Peturu eya.
30 Mame Jezu a tozuhse ynororo,
—Etako pahne, sero kohmamyryae kuratiri etara ro asakoro ahtao poremãnõko mase. Oseruao mase, “Jezu waro pyra ase,” ãko mase.
31 Mame opore Peturu a tozuhse,
—Jorikyry ponãmero orumekara ase, tykase ynororo Jezu a.
Morara tykase imehnõ Jezu poetory tõ roropa emero.
Jezu oturutopõpyry Tumy maro Ketysemane po
(Mat 26.36-46; Ruk 22.39-46)
32 Morarame toeporehkase toto Ketysemane pona.
—Oporohtoko taro. Ytõko ase aporo Papa maro oturuse, tykase Jezu typoetory tomo a.
33 Morarame Peturu tõ rokẽ tarose eya, Peturu, Tiaku, João, enara rokene. Morarame tomuhtapãse ynororo toemynyhmaryke yronymyryme.
34 —Samũ ãko ase itamurume, jorikyry ponãmero tykase ynororo. —Morara exiryke taro ehtoko. Kueraximatoko, tykase Jezu tynarotyamo a.
35 Mame mya pitiko toytose ynororo porohse nono pona Tumy maro oturuse, etuarimara toehtohme.
36 —Papa Ritonõpo jamihme mase. Emero Ritõ mase. Jorikyry se pyra ase repe. Yrome jorikyry se awahtao orihnõko ase. Õmipona se rokẽ ase, tykase ynororo Tumy a.
37 Morarame toytose ropa Jezu typoetory tõ tynyhse ahtao. Mame ynara tykase ynororo Ximão Peturu a,
—Ximão, nyhnõko mah? Toiro pixo eraximary se pyra hma ymahro?
38 Nyhpyra ehtoko. Oturutokohxo ty Ritonõpo maro oenekunohpyra xine joroko tamuru ehtohme. Onykyrykõ se pyra matose repe. Yrome jamihme pyra matose.
39 Morarame myaro ropa toeramase Jezu oturuse ropa Ritonõpo maro, osemazuhme tõturutopõpyry saaro.
40 Morotoino typoetory a toytose ropa. Nyhnõko rokẽ toh kynexine tuetũkõ jamitunurume pyra toexirykõke. Toehxirose toh kynexine. Morara exiryke onezuhpyra toh kynexine.
41 Morotoino oseruao toeramatoh toehse ahtao ynara tykase Jezu typoetory tomo a,
—Nyhnõko ro matou? Nyhpyra ehtoko imeĩpo onyhtohkõme. Seromaroro jewokãko toh mana, yzehnotokomo.
42 Apakatoko! Ehmaropa! Jewokane enetokose. Mosero ro jewokãko mana, tykase Jezu typoetory tomo a.
Jezu apoitopõpyry juteu tomo a
(Mat 26.47-56; Ruk 22.47-53; Jo 18.3-12)
43 Morarame Jezu otururuhtao ro Juta tooehse eya. 12me toto ehtoh mokyro kynexine ewokane. Imaro tooehse imehnõ roropa tapema ke tomahpõke. Kaparu ke roropa tomahpõke toh kynexine. Ritonõpo maro oturuketõ tuisary nenyohtyã mokaro kynexine, Moeze omihpyry warõkõ nenyohtyã maro, juteu tõ tuisary nenyohtyã maro.
44 Mame eporehkara ro tahtao xine ynara tykase Jezu ewokary se exikety tymarõkomo a, “Etatoko pahne, Jezu maro rokẽ oturũko ase. Eahmãko sã ase. Ipohnõko ase. Moro eneryhtao oya xine enetupuhnõko matose. Jezu mokyro. Apoitoko,” tykase Juta eya xine.
45 Mame tooehse ynororo topohme Jezu a.
—Tamuxi, taro hma? tykase eya. Mame toahmase.
46 Morarame Jezu tapoise eya xine.
47 Toiro Jezu marono a tytapemã tanỹse. Ritonõpo maro oturuketõ tuisary namoto rokẽ tapurose. Typanasahkase rokene.
48 Morarame Jezu tõturuse eya xine,
—Omatome pyra ase. Oty katohme tykaparuke moehtou japoise tytapemake roropa?
49 Kokoro rokẽ amorepato exiasene Ritonõpo maro oturutoh tao. Oty katoh moroto jahtao japoipyra mexiatose? Seromaroro rokẽ tokoh japoise mexitou Ritonõpo omihpyryae ro japoĩko matose, tykase Jezu eya xine.
50 Mame Jezu turumekase ipoetory tomo a. Toepase toto.
51 Moroto nuasemã kynexine Jezu maro, tymetyke rokene. Mokyro apoiry se toehse toh repe.
52 Yrome toepase ynororo tymetyke pyra, enara.
Tamuxi tõ ẽpataka Jezu ehtopõpyry
(Mat 26.57-68; Ruk 22.54-55; Jo 18.13-14,19-24)
53 Morotoino Jezu tarose eya xine, Ritonõpo maro oturuketõ tuisary tapyĩ taka. Moroto kynexine Ritonõpo maro oturuketõ tuisary tomo, juteu tõ tamuxiry tomo, Moeze omihpyry warõkomo, enara toh kynexine moroto oximõme.
54 Morarame Peturu toto mykapo toytose Ritonõpo maro oturuketõ tuisary esaka. Jarakapyhpyry aka tomõse ynororo. Soutatu tõ maro typorohse ynororo osũse apoto myhtokoxi.
55 Mame tapyi tao Jezu hxironanõ zupĩko toh kynexine Ritonõpo maro oturuketõ tuisary tomo, Jezu orihmapory se toexirykõke. Yrome onenepyra tokurehse toto.
56 Tuhkãkomo a tyhxirose repe, yrome tõsezusezuhse rokẽ toto.
57 Morarame orutua kõ xikihme toehse Jezu hxirotohme repe. Ynara tykase toto,
58 —Ynara nase mose ynanetaryme, “Ritonõpo maro oturutoh seny, ahno nyrihpyry. Ikararahnõko ase. Mame oseruao rokẽ tõmehse ahtao imyakã rĩko ase, ahno nyriry sã pyra, ynyriryme ro,” nase mose ynanetaryme, tykase toto.
59 Yrome tõsezusezuhse rokẽ toto.
60 Mame Ritonõpo maro oturuketõ tuisary xikihme toehse toto rãnaka. Ynara tykase ynororo Jezu a,
—Moxiã onezuhpyra hma ohxiroryke toto a? tykase eya.
61 Yrome mynyhme rokẽ Jezu kynexine. Onezuhpyra kynekurehne. Mame ynara tykase ropa ynororo eya,
—Ritonõpo nymenekahpyry mahno? Imũkurume roropa mahno? tykase ynororo eya tõturupose.
62 Mame Jezu a tozuhse,
—Ywy ase. Moromeĩpo jenẽko matose, typorohse jahtao tuisame Ritonõpo maro. Joepyry ropa enẽko roropa matose akuru htoko, tykase Jezu eya.
63 Mame morara kary etaryke tyya tupõ tyxihkase eya. Ynara tykase ynororo,
—Epo mana. Tyorõ se pyra sytatose ihxironeme.
64 Mose metatou? Popyra nase. “Ritonõpo mũkuru ase,” nykano. Otara ãko matou ipoko taroino? tykase ynororo tõturupose.
—Popyra nase, tykase toto. —Aorihmapoko hkoty, tykase toh emero.
65 Totatotakurose eya xine. Mame ẽmyty tapuruse soutatu tomo a kamisa ke ipipohtohme tyya xine. Moromeĩpo tõturupose toto,
—Onoky opipohno? Esehtoko, tykase toto Jezu a ipiipipohxĩpo tyya xine.
“Jezu waro pyra ase,” katopõpyry Peturu a
(Mat 26.69-75; Ruk 22.56-62; Jo 18.15-18,25-27)
66 Morarame jarao ro Peturu kynexine tapyi mykae osũnõko.
67 Mame morotona toytose nohpo. Ritonõpo maro oturuketõ tuisary namoto kynexine ynororo. Peturu eneryke tyya ausumyryhtao, ynara tykase ynororo,
—Omoro roropa Jezu maro mexiase, Nazarepõ maro, tykase eya.
68 Yrome Peturu a tozuhse,
—Onoky? Ywy? Arypyra. Zuaro pyra ase. Otara ãko mah? Onenetupuhpyra ase ipunaka, tykase Peturu eya.
Mame tutũtase ropa Peturu tapyi eutary pota taka. Mame kuratiri totase eya.
69 Mame imepỹ nohpo a tonese ropa. Imehnomo a ynara tykase ynororo,
—Mose roropa imarono, tykase.
70 —Ajohpe, tykase Peturu.
Moromeĩpo imehnõ osenuhmaketõ tõturupose Peturu a. Ynara tykase toto,
—Ajohpe pyra, omoro roropa imarõ mexiase. Yna onenekunohpyra mase Karireapõme oexiryke, tykase toto eya.
71 Mame opore tozuhse Peturu a toto,
—Juãnohnõko mã Ritonõpo ajohpe jahtao. Mokyro waro pyra sãtãse, tykase ynororo eya xine.
72 Mame kuratiri totazomose ropa. Mame Jezu a turutopõpyry poko tutuarõtase ynororo. “Kuratiri etara ro asakoro ahtao, ‘Jezu waro pyra ase, Jezu waro pyra ase,’ ãko mase oseruao,” katopõpyry poko tutuarõtase Peturu. Mame toehxirose ynororo yronymyryme. Tyxitase roropa ynororo.