9
Sẽ nase 12mãkõ enyohtopõpyry poko Jezu a
(Mat 10.5-15; Mak 6.7-13)
1 Morarame Jezu a tynamorepatyã tykohmase tyya 12mãkomo. Mame tyjamitunuru tokarose eya xine orẽpyra toto ehtohme, joroko tõ tũtanohpory poko, kurãkõkara kurãkary poko, enara. Toto tyripose orẽpyra.
2 Mame imehnõ amorepatohme tonyohse toto eya, tosẽkõme Ritonõpo enetupuhtohme imehnomo a, kurãkõkara kurãkatohme roropa eya xine.
3 Ynara tykase Jezu eya xine,
—Omõkomorykõ anaropyra ehtoko. Omyxirykõ anaropyra ehtoko, apakarãkõ roropa. Ourukomo, otinerũkõ roropa anaropyra ehtoko. Oupõkõ akorõ roropa anaropyra ehtoko.
4 Mame imepỹ tapyĩ taka õmomyrykohtao moroto rokẽ ehtoko. Õnyhtoko moro tao oytotohkõ ropa ponãmero.
5 Mame õmirykõ etary se pyra toto ahtao, opyno xine pyra toto ahtao roropa, esae xine ytotoko ropa. Mame oytorykõ ropahtao epuhsasakatoko, toto neneryme, “Ritonõpo awãnohtorỹko mana, aomiry se pyra oexirykõke,” katohme sã oya xine inetarykõme. Mame imepỹ pata pona ytotoko, tykase Jezu eya xine.
6 Morarame toytose toto pata tõ punero Ritonõpo omiry kurã poko imehnõ amorepase. Kurãkõkara tukurãkase roropa eya xine.
Sẽ nase Erote oserekohmatopõpyry poko Jezu poko
(Mat 14.1-12; Mak 6.14-29)
7 Mame Erote Karirea rãnaõkõ tuisaryme kynexine. Morarame emero Jezu nyrityã ekarory totase eya. Morara exiryke tõsetaehkase. Torẽtyke toehse ynororo, ynara karyke imehnomo a Jezu poko,
—João ahno ẽpurihkahpõ tõsemãse ropa mana, kary etaryke tyya.
8 —Arypyra, tykase imehnomo. —Eria ekepyry mokyro tõsemãse ropa mana, tykase toto. Jezu poko imehnõ roropa ynara tykase,
—Arypyra, pake Ritonõpo poko urutonõpo ekepyry mokyro, tõsemãse ropa mana, tykase toto Jezu poko.
9 Yrome ynara tykase Erote,
—João tuhkapose ya, onoky keh mokyro osekãtokety. Tuaro pyra reahse, tykase. Mame Jezu enery se toehse ynororo rahkene.
Sero nase 5.000mãkõ otuhmapotopõpyry poko Jezu a
(Mat 14.13-21; Mak 6.30-44; Jo 6.1-14)
10 Mame inenyohtyã tooehse ropa Jezu a. Emero tynyrityãkõ tokarose ropa eya xine. Morarame tymaro typoetory tõ tarose Jezu a tokare pyra Petesaita pona.
11 Yrome imoihmãkõ tuaro toehse Jezu ytory poko. Tokahmase eya xine. Mame toporyse ropa toto a ahtao, toto anaropopyra ropa kynexine. Tamorepase toto eya, toto esẽme Ritonõpo ehtoh poko. Kurãkõkara tukurãkase roropa eya.
12 Mame xixi tyerukumãse ahtao 12mãkõ toytose Jezu a. Ynara tykase toto eya,
—Imoihmãkõ enyohko ropa mõtohne toto ytotohme ahno esaka ropa. Moero tahtao xine otuhnõko mã toto. Nyhnõko roropa mã toto. Ahno esary kara taro, tapyi pyra, tykase toto.
13 Morarame Jezu a tozuhse typoetory. Ynara tykase ynororo eya xine,
—Amarokõ ro inahpatoko, tykase eya xine.
Mame ynara tykase toto,
—Otarahxo? 5me rokẽ wyi nae ynanase, kana roropa asakoro rokẽ inunõ kara. Morara exiryke otara ãkohxo ynanah? Yna ytory se hma moxiã zuru epekahse? tykase toto Jezu a.
14 Mame ynara tykase, Jezu a tozuhse,
—Arypyra, iporohkapoko toto. Oseosetyoro tyripotoko toto, 50me rokẽ tuhke toto exiry tyripotoko, tykase Jezu eya xine. Moroto 5.000me orutua kõ kynexine tuhke exiry.
15 Morarame ahno tõ typorohkapose eya xine emero.
16 Mame wyi tapoise Jezu a 5me. Kana roropa tapoise eya asakoro. Morarame kakoxi tõsenuhmase,
—Kure mase Papa kapuaono, tykase ynororo. Moromeĩpo wyi tytohtohkase eya kana maro. Morotoino tokarose typoetory tomo a, imoihmãkomo a ekarotohme ropa eya xine.
17 Mame tõtuhse toh rahkene. Tuesapare roropa toh toehse. Mame akoĩpyry tanỹse roropa eya xine. 12me ruto typehkase akoĩpyry ke. Enara pitikono emãkaposemy tyamene xine autuhtohkõme. Imeĩpo taropose ropa toto esaka xine.
“Kyrixtu mase,” katopõpyry sero Peturu a
(Mat 16.13-19; Mak 8.27-29)
18 Morarame toiroro Jezu kynexine oturũko Tumy maro. Mame ipoetory tõ 12mãkõ kỹtone eya. Mame tõturupose eya xine,
—Onokyme imoihmãkõ jekarõko nae? tykase ynororo typoetory tomo a.
19 Mame ynara tykase toto eya,
—Otarãme Joãome oekarõko toh mana, ahno ẽpurihkahpõme. Imehnõ roropa otarãme Eriame oekarõko toto. Imehnõ roropa otarãme pake Ritonõpo poe urutonõpo ẽsemãkasẽme ropa oekarõko toh mã otarãme, tykase toto Jezu a.
20 Morarame eya xine Jezu tõturupozomose ropa. Ynara tykase ynororo eya xine,
—Amarokõ ke? Onokyme roropa jekarõko matohu? tykase eya xine.
Mame Peturu a tozuhse,
—Ritonõpo nymenekahpyry mase yna pynanohneme, tykase Peturu eya.
21 Mame Jezu a tymynyhpãkapose toto. Ynara tykase ynororo eya xine,
—Imehnomo a moro onekaropyra ropa ehtoko, tykase eya xine.
Toorihtoh poko ekarotopõpyry sero Jezu a
(Mat 16.20-28; Mak 8.30–9.1)
22 Mame ynara tykase ropa ynororo typoetory tomo a,
—Kapu ae Ayhtohpyry htomãko mã Izyraeu tõ tamuxiry tomo. Tutuisarykõme yse pyra exĩko mã toto. Jetapary se exĩko mã toto, Ritonõpo maro oturuketõ tuisary tõ maro, Moeze nymerohpyry poko amorepatõkõ maro roropa. Mame jexixihmapõko toh mana jorihmapõko. Yrome moromeĩpo oseruao tõmehse jahtao ẽsemãnõko ropa ase, tykase eya xine.
23 Moromeĩpo ynara tykase ropa Jezu imoihmãkomo a,
—Ymarõme oexirykõ se awahtao xine, ypoe oehtohkõ rokẽ poko ehtoko. Opoe xine oehtohkõ irumekatoko. Kokoro rokẽ oorikyrykõ enetupuhtoko oorypyrykõ poko, ymarõme oehtohkõme, tykase.
24 —Mãpyra opoe xine oehtohkõ poko rokẽ awahtao xine, orihnõko matose. Ymarõme pyra exĩko matose. Yrome ypokoino oorikyrykohtao ymaro exĩko matose jũme.
25 Otyme kure oerokurukõ mõkomo apoiry poko rokene? Otyme kure imõkomoryje oexirykomo oorikyrykohtao? Arypyra. Oorikyrykohtao ãkorehmara xine moro mana omõkomohpyrykomo. Ritonõpo pũtome pyra exĩko matose jũme. Moro poko rokẽ kuh osenetupuhnõko matohse. Yrome Ritonõpo omiry apoiry poko osenetupuhpyra amarokomo.
26 Etatoko pahne, ihxipỹke awahtao xine ypoko, jomiry poko roropa ihxipỹke awahtao xine, Kapu ae Ayhtohpyry roropa ihxipỹke exĩko opoko xine mana, tuisamehxo tooepyry ropahtao Tumy kurã esae, Ritonõpo nenyohtyã kurãkõ maro tooepyry ropahtao, tykase Jezu eya xine.
27 —Sero poko wenikehpyra ehtoko. Ynara ãko ase oya xine, kymaro xine exiketõ toitoine orihpyra ro tahtao xine, Ritonõpo tuisame ehtoh enẽko toto, tykase Jezu eya xine.
Moeze maro Eria maro Jezu ehtopõpyry sero
(Mat 17.1-8; Mak 9.2-8)
28 Morarame 8me tynyhse ahtao Peturu tõ tarose Jezu a ypy pona, João maro, Tiaku maro. Tarose toto eya oturuse Ritonõpo maro.
29 Morarame autururuhtao ro ẽmyty tytyorõtase. Zupõ roropa karimutume toehse, saereh tykase.
30 Morara toehse ahtao asakoro orutua kõ tõsenepose eya xine. Mame Jezu maro tõturupitose toto. Ynara toh kynexine, Moeze, Eria, enara, pakatokomo.
31 Morararo toh kynexine saereh ãko roropa. Morarame tõturuse toto Jezu maro aorikyry poko, aetuarimary poko, enara, Jerusarẽ po. Aorikyry se Ritonõpo exiry poko tõturuse toto.
32 Yrome Peturu tõ tynyhse kynexine tyrõnaka xine. Mame typakase ropa toto ahtao, Jezu saereme exiry tonese eya xine. Asakorõkõ roropa tonese eya xine, Jezu maro.
33 Mame mokaro asakorõkõ onuhpitoryhtao ropa, ynara tykase Peturu Jezu a,
—Pãna, kure taro kuexirykomo. Tapyi ynanamoxi, oseruao, axĩtao rokene, toiro atapyĩme, toiro Moeze tapyĩme, toiro Eria tapyĩme, enara ynanamoxi, tykase Peturu. Morara tykase ynororo onenetupuhpyra toexiryke moro poko.
34 Mame Peturu otururuhtao ro akurũ tooehse toto poro. Mame akurũ eneryke tyya xine enaromỹke toehse Peturu tomo.
35 Morarame omi totase akuru htae. Ynara tykase,
—Umũkuru nymyry mose ynymenekahpyry. Morara exiryke aomiry etatoko, tykase Ritonõpo.
36 Morarame omi tymynyhpãse ahtao, Jezu rokẽ tonese eya xine. Mynyhme rokẽ toh toehse. Tynenehpyrykõ poko oturupyra toh toehse roropa imehnomo a.
Joroko tũtanohpotopõpyry ropa poko poeto ae Jezu a
(Mat 17.14-18; Mak 9.14-29)
37 Morarame tõmehse ahtao ypy poe tyhtose ropa toto. Morarame tuhkãkomo a Jezu toporyse ropa.
38 Toto rãtao toehse ahno. Jamihme Jezu tykohmase mokyro a. Ynara tykase,
—Tamuxi, umũkuru eneko ajohpãme samo. Ipyno ase toirõ myhe exiryke.
39 Joroko mose apoĩko mana. Mõtoino rokẽ kui ãko mose nase. Mame akyakyhnõko roropa nase. Akuakurotãko roropa nase ĩtary ae. Iryhmãko joroko mana. Onurumekara roropa mana.
40 Opoetory tomo a oturu repe itũtanohpotohme ropa repe. Yrome onutũtanohpopyra toh nekurehno, tykase Jezu a ynororo.
41 Mame Jezu a tozuhse. Ynara tykase ynororo,
—Tõ! Otara ahtaohxo keh jenetupuhnõko matou? Jenetupuhpyra ro rukuh matou, popyra oexirykõke. Amaro xine ywy repe. Yrome jenetupuhpyra ro amarokomo. Typenekehse ywy opoko xine, tykase. Mame ynara tykase ynororo jumy a,
—Omũkuru enehko ya, tykase.
42 Mame jumy a tonehse ahtao, joroko a tomapose ropa nono pona. Takurotanohpose roropa eya. Mame ynara tykase Jezu joroko a,
—Otũtako ropa joroko, tykase Jezu. Mame tutũtase ropa rahkene. Tukurãkase ropa poeto eya. Morotoino jumy a tokarose ropa eya.
43 Morarame tõsenuruhkase morotõkõ emero Ritonõpo jamitunuru eneryke tyya xine.
Jezu oturutopõpyry poko toorikyry poko
(Mat 17.22-23; Mak 9.30-32)
Mame mokaro osenuruhkaryhtao ro tõturuse ropa Jezu typoetory tomo a,
44 —Wenikehpyra mehtatose sero jomihpyry poko, Kapu ae Ayhtohpyry ekarõko mã toto jehno exiketomo a, tykase Jezu eya xine typoko.
45 Morarame aomiry onenetupuhpyra toh kynexine tonẽse sã exiryke eya xine.
—Oty kary se mose nae? tykase toto oseya rokene. Yrome eya, “Oty kary se hko hmano?” kara toh kynexine, ihxipỹke toexirykõke.
“Onoky imehxo nae, tuisamehxo?” katopõpyry poko sero
(Mat 18.1-5; Mak 9.33-37)
46 Morarame oseya toh tõturuse 12mãkomo,
—Onokãkõ imehxo nae taro, tuisamehxo? tykase toto, typoko xine rokene.
47 Yrome toto otururu waro Jezu kynexine. Morara exiryke poeto tapoise eya tupũtokoxi tynyriryme.
48 Mame ynara tykase ynororo eya xine,
—Mose poeto poko oenupunarykohtao ypokoino ypoko enupunãko roropa matose. Morararo ypoko oenupunarykohtao jenehpohpõ poko enupunãko roropa matose. Ynara exiryke, tuisamãkõkara poko roropa oenupunarykohtao tuisamehxo matose exĩko.
Tymarõ onyhxiropyra Jezu ehtopõpyry poko
(Mak 9.38-40)
49 Morarame ynara tykase João Jezu a,
—Imepỹ ynanenease. Joroko tũtanohpõko ropa nexiase ahno ae oesety poe. Morara kamexipopyra ynanexiase eya kymaro xine pyra aexiryke, tykase João Jezu a.
50 Mame ynara tykase Jezu João tomo a,
—Arypyra, “Ipoko pyra exiko,” kara ehtoko imehnomo a. Kyzehno xine pyra exiketõ kymaro xine mana. Ãkorekehkara xine imehnõ ahtao ãkorehmatorỹko mã toto, tykase Jezu eya xine.
Apoto enehpory se João tõ ehtopõpyry poko
51 Morarame kapu aka ropa ytosasaka ropa tahtao, toytory se ropa toehse Jezu Jerusarẽ pona.
52 Mame osemazuhme typoetory tõ tonyohse eya, tuapo. Mame toytose toto Samaria pata pona. Moroto osa tokaropose eya xine Jezu nyhtohme repe.
53 Yrome morotõkõ osa ekarory se pyra Jezu a toh kynexine Jerusarẽ pona aytory eneryke tyya xine. (Mame moro tokarose ropa Jezu a, nyhtoh onekaropyra toto ehtopõpyry.)
54 Morara exiryke ynara tykase João tomo, Tiaku maro Jezu a,
—Otarãme, kure oya apoto kohmary yna a kapu ae, moxiã enahkapotohme, pake ehtopõpyry samo, Eria a apoto kohmatopõpyry samo, tykase toto Jezu a.
55 Mame toeramase Jezu toto ẽpataka. Toto zehno roropa toehse ynororo morara kary etaryke tyya.
—Ritonõpo zuzenu poe pyra matose morara ãko.
56 Ahno enahkase pyra tooehse ywy Ritonõpo nymenekahpyryme. Toto pynanohse rokẽ tooehse ywy, tykase Jezu eya xine. Mame imepỹ pata pona toytose toto.
Jezu maro toexiry se exiketõ ehtopõpyry poko
(Mat 8.18-22)
57 Morarame osema tao Jezu ahtao typoetory tõ maro ynara tykase imepỹ Jezu a,
—Jytory se ase amaro emero rokẽ pata pona. Orumekary se pyra roropa ase jũme, tykase ynororo Jezu a.
58 Yrome ynara tykase Jezu eya,
—Oytory se hmah ymahro? Onokyro tõ tosake mana. Torõ tõ roropa tymỹke mana. Mãpyra Kapu ae Ayhtohpyry tosake pyra mana, tykase Jezu eya. —Oytory se roh mah ymahro? tykase eya.
59 Mame imepyny a ynara tykase Jezu,
—Ymaro eropa ypoetoryme, tykase ynororo eya.
Yrome ynara tykase ynororo,
—Ajohpãme sã ytoxi aporo papa tapyĩ taka. Tãhpome toehse papa mana. Mame toorihse ahtao zonẽnõko ase. Moromeĩpo oehnõko ropa ase amaro jytotohme, tykase ynororo Jezu a.
Mame ynara tykase Jezu eya,
60 —Ah imehnõ omy ekepyry zonẽno toto. Eropa hkoty ymaro imehnõ amorepatohme kuesẽkõme Ritonõpo ehtoh poko, tykase Jezu eya.
61 Morarame imepỹ ynara tykase Jezu a,
—Ywy kuhse amaro ytõko ano. Apo ke aporo osekazumatã aporo wekyry tomo a, tykase ynororo eya.
62 Yrome ynara tykase Jezu eya,
—Etako pahne, ijoijome kanawa arõko ãpuine mana tỹkakoxi tõsenuhmaryke. Mokyro sã mase. Ymaro se mase repe, emero rokẽ poko penetãko mase roropa. Morara awahtao Ritonõpo maro se nymyry pyra mase, tykase Jezu eya.