10
Sero nase 72mãkõ enyohtopõpyry poko Jezu a
1 Morarame orutua kõ tymenekase Jezu a, 72mãkomo tõmiry ekarotohme imehnomo a. Morarame asasakorone rokẽ tonyohse toto eya, tuapo pata tõ punero.
2 Ynara tykase ynororo eya xine,
—Oenyohtorỹko ase jomiry ekarotohme imehnomo a, tupito esẽ typoetory tõ enyokyry samo. Tupito konõto po tiriiku ahpirãtyã sã Ritonõpo omiry onetapitopynõ mana, sero nono po. Yrome tuhke pyra Ritonõpo omiry ekaronanõ nae. Naeroro oturutoko Ritonõpo a, “Papa kapuaono tuhke õmiry ekaronanõ enyohko õmiry ekarotohme imehnomo a,” kahtoko eya.
3 Mame ytotoko. Tomeseke ehtoko roropa. Oty katohme? Oenyohtorỹko ase kaneru mũkuru enyokyry sã kaikuxi to htaka. Ytoytõko matose ozehno exiketo htakuroko.
4 Tineru ẽ anaropyra ehtoko, pakara tõkehko sapatu roropa anaropyra ehtoko amaro xine. Mame etypohpyra ehtoko õturutohkõme imehnõ maro osema tao. Topohme ytotoko.
5 Morarame tapyi taka õmomyrykõ se awahtao xine, ynara kahtoko tytapyikemy a, “Taro hmatou? Kure pãna matou repe,” kahtoko. “Opyno xine Ritonõpo mana,” kahtoko roropa morotaõkomo a.
6 Mame tapyi esẽ ajoajohpãme pyra ahtao, õmirykõ etary se exĩko mana. Yrome ajoajohpe exiketyme ahtao, õmirykõ etary se pyra ynororo ahtao eramatoko ropa rokene.
7 Yrome õmirykõ etary se ahtao moroto rokẽ ehtoko. Otuhtoko, eukuru ẽtoko, enara, owohparykohtao eya xine. Moro õtuhtohkõ oepehpyrykõme sã mana, jomiry ekaroryke oya xine. Ihximyra ehtoko õtukurukõ poko. Ynara exiryke, erohketõ toerohtamitukõ apoiry zae mana. Esyryhmara ehtoko morotoino imehnõ tapyĩ taka.
8 —Mame emero rokẽ pata pona oytorykohtao, “Otuhtokose,” karyhtao oya xine, motuhtatose rokene.
9 Kurãkõkara nae moro pata po ahtao, ikurãkapotoko ropa toto Ritonõpo a. Ynara kahtoko roropa eya xine, “Ritonõpo omiry ekarõko ynanase oya xine enetupuhtohme oya xine oesẽkõme. Ameke pyra Ritonõpo tuisame ehtoh mana oya xine,” kahtoko eya xine.
10 Morarame imepỹ pata pona toytose awahtao xine, yrome õmirykõ omipona pyra toto ahtao, osema taka mytotatose ropa. Ynara kahtoko eya xine,
11 “Oesarykõ nonory nosexihno yna pupuru rary pokona. Naeroro isasakãko ropa ynanase otuarõtatohkõme awãnopyrykõ poko Ritonõpo a. Yrome wenikehpyra ehtoko, Ritonõpo omiry tooehse oya xine mana. Oesẽkõme enetupuhtohme oya xine repe. Yrome ise pyra matose,” kahtoko eya xine, tykase Jezu eya xine.
12 —Ynara ãko ase oya xine. Ajohpe pyra, kurãkõ apiakaryhtao Ritonõpo a moro patapõkõ wãnohnõkohxo Ritonõpo mana, Sotomapõkõ wãnopyry motye. Sotomapõkõ pynohxo Ritonõpo exĩko mana, tykase Jezu toto enyokyryme tyya.
Pata tõpõkõ Jezu onenetupuhpyra ehtopõpyry poko
(Mat 11.20-24)
13 Mame ynara tykase ropa Jezu,
—Jetũ myhẽ exĩko mã oya xine taroino Korazĩpõkomo, oya xine roropa Petesaitapõkomo. Jetũ mã oya xine exĩko myhene. Awãnohtorỹko Ritonõpo mana. Yjamitunuru meneatose repe apatarykõ rãnao. Yrome jenetupuhpyra matose. Oorypyrykõ onurumekara roropa matose. Onenehpyrykõ tonese ahtao Tiropõkomo a Xitõpõkomo a roropa, tyyrypyrykõ turumekase eya xine exiry pake. Saku risẽ tyrise eya xine exiry tupõkõme. Oruno roropa tyrise eya xine exiry tokokõ pokona, tyyrypyrykõ rumekary se toto exiry enetupuhpotohme imehnomo a.
14 Etatoko pahne, kurãkõ apiakatohpo awãnohtorỹko Ritonõpo mana. Tiropõkõ wãnohnõko roropa mana. Xitõpõkõ roropa wãnohnõko mana. Yrome mokaro wãnopyry motye awãnohtorỹko Ritonõpo mana, tykase Jezu eya xine.
15 —Amarokõ roropa Kapanaũpõkomo, epyrypãko matose imehxo oexirykõ poko repe. Yrome osenekunohnõko rokẽ matose. Imeĩpo oematorỹko Ritonõpo mana apotoimo htaka, tykase Jezu eya xine.
16 Mame ynara tykase Jezu typoetory tomo a,
—Õmirykõ etahpõkõ jomiry etãko roropa toh mana. Morararo ose xine pyra exiketõ yse pyra roropa toh mana. Jenehpohpõ se pyra roropa toh mana, yse pyra toehtohkõ samo. (Ytotoko rahkene. Jomiry ekarotatoko emero pata tõ punero, tykase Jezu eya xine.
—Ỹ, tykase toto. Mame toytose toh rahkene omi kurã ekarose.)
Sẽ nase 72mãkõ eramatopõpyry ropa poko
17 Mame mokaro 72mãkõ tooehse ropa toto. Tãkye toh toehse ropa. Ynara tykase toto Jezu a,
—Joroko tõ roropa ynanutũtanohpoase ropa ahno ae. “Jezu omi poe otũtatoko ropa,” tykase ahtao rokẽ yna a nutũtase ropa toto, tykase toto Jezu a.
18 Yrome ynara tykase Jezu eya xine,
—Ỹ, joroko tamuru mokyro. Aepukary enene nenenehkane samo, kapu ae.
19 Etatoko pahne, yjamitunuru ekarõko ase oya xine. Orẽpyra oritorỹko ase. Mame okoi tũmaryhtao oya xine, mynoto roropa tũmaryhtao oya xine õsanumara xine toh mana. Joroko tamuru motyẽkãko matose, ypoe oexirykõke.
20 Etatoko pahne, õmirykõ poe joroko tõ tutũtase ropa ahtao ahno ae kure mana. Yrome moro poko rokẽ pyra atãkyematoko. Ritonõpo poenõme oexirykõ poko atãkyematokohxo yronymyryme. Oesetykõ tymerose pape pokona Ritonõpo esao. Moro poko atãkyematoko, tykase Jezu eya xine.
Jezu ãkyematopõpyry poko
(Mat 11.25-27; 13.16-17)
21 Mame Jezu tãtãkyemase yronymyryme Ritonõpo zuzenu poe. Ynara tykase ynororo Tumy a,
—Papa kapuaono, kapuaõkõ esẽme mase. Sero nonopõkõ esẽme roropa mase. Kure mase Papa tuaro pyra exiketõ amoreparyke oya õsenetupuhtoh poko. Opoe zuarohxo exĩko toh mana. Tuaro exiketõ motye exĩko toh mana. Atamorepaketõ motye roropa tuaro exĩko toh mana. Opoe roropa tuaro exiketõ zuaro pyra toehse ropa mana. Ãmoreme morohne tyrise oya Papa, tyriry se oexiryke, tykase Jezu Tumy a.
22 Mame ynara tykase roropa Jezu eya xine,
—Emero Papa kynekarone ya. Ritonõpo mũkuru waro pyra matose repe. Papa rokẽ juaro mana. Papa waro pyra roropa matose. Ywy imũkurume jexiryke zuaro ase. Ynymenekatyamo a roropa Papa enepõko ase zuaro toto ehtohme, tykase Jezu eya xine.
23 Mame toeramase ropa Jezu typoetory tomo a. Ynara tykase ynororo eya xine.
—Tãkye ehtoko onenehpyrykõ poko.
24 Ynara ãko ase oya xine, tuhke Ritonõpo omiry poko urutõkõ pake, tuisa tõ roropa onenerykõ enery se toh kynexine repe. Onetarykõ etary se roropa toh kynexine repe. Yrome onetara tokurehse toto. Onenepyra roropa tokurehse toto, tykase Jezu eya xine.
Imepỹ akorehmatopõpyry poko Samariapono a
25 Morarame Moeze nymerohpyry poko amorepatõ tooehse Jezu a tõturupotohme. Ynara tykase ynororo, Jezu kuhnõko rokẽ kynexine,
—Otara ãkohxo ke hano orihpyra jehtohme jũme, Ritonõpo maro jehtohme? tykase ynororo eya,
26 Mame ynara tykase Jezu eya,
—Otara ãko Ritonõpo nymeropohpyry nah? Oty enetupuhnõko hma? tykase Jezu eya.
27 Mame tozuhse ropa Jezu eya. Ynara tykase ynororo,
—Ynara enetupuhnõko ase, Ritonõpo pyno ehtoko ipunaka. Yronymyryme ipyno ehtoko okurohtao xine oorikyrykõ ponãmero. Kure rokẽ tyritoko õsenetupuhtohkõ ae. Oemynyhmarykohtao ipyno ehtoko ipunaka. Mame osepyno oehtohkõ sã imehnõ pyno ehtoko, katohtono waro ase, tykase ynororo Jezu a.
28 —Ỹ, tuaro oehtoh zae. Moro omipona awahtao, orihpyra exĩko mase, jũme, Ritonõpo maro, tykase Jezu eya.
29 Mame mokyro, Moeze nymerohpyry poko amorepatõ, imehnõ pyno ehtoh poko ekaropory se toehse. Ynara tykase ynororo Jezu a,
—Onokãkõ mokaro ipyno jehtopo? tykase ynororo Jezu a.
30 Mame Jezu a tozuhse. Ynara tykase ynororo eya aosenetupuhtohme,
—Ahno toytose Jerusarẽ poe Jeriko pona. Juteu mokyro. Morarame osemae aytoryhtao omato komo a tapoise ynororo. Imõkomory roropa tarose eya xine. Totatotapase roropa ynororo eya xine. Mame moroto ro turumekase eya xine orihsasaka ahtao.
31 Moromeĩpo Ritonõpo maro oturukety toytose moro osemae. Mame mokyro etaetapahpyry tonese eya. “Tee, jam,” tykase rokẽ ynororo. Zomye rokẽ toytose ynororo. Enupunara myhehxo ipoko. Osema ehpikuroko rokẽ toytose.
32 Morarame imepỹ roropa toytose moro osemae. Ritonõpo maro oturutoh tao erohkety kynexine ynororo. Morararo ikuroko rokẽ toytose ynororo. Enupunara myhẽ ipoko.
33 Mame imepỹ roropa moro osemae toytose roropa. Samariapõ kynexine. Toipe Samariapõkõ maro juteu tõ oxise pyra toto. Yrome mokyro toenupunase etaetapahpyry poko.
34 Eya toytose ynororo. Tonaka tanỹse eya. Etapatopõpyry tysereseremase opi ke eya. Tyõtose roropa eya. Morarame toky pona mokyro tyrise eya, jumẽtu pona. Mame tapyi taka tarose eya ahno nyhtoh taka. Mame kure mokyro tyripose eya tapyi esemy a.
35 Morarame yrokokoro toytory ropahtao, tineru tokarose eya, tapyi esemy a. Ynara tykase ynororo eya, “Mose pyno exiko,” tykase ynororo tapyi esemy a. “Tooehse ropa jahtao, oepehmãko ropa ase onepekahtyã epehmãko ropa ase,” tykase mokyro Samariapono tapyi esemy a. Mame ynara tykase Jezu Moeze nymerohpyry poko amorepatono a.
36 —Etaetapahpyry tonese oseruaõkomo a repe. Yrome onoky rokẽ akorehmaneme nexiahse? tykase Jezu Moeze nymerohpyry poko amorepatono a. Mame eya tozuhse,
37 —Mokyro rokene, ipyno aexihpyry rokene, tykase ynororo eya.
Mame ynara tykase Jezu eya,
—Naeroro ytoko. Mokyro sã imehnõ pyno exiko, tykase eya Jezu. Mame toytose ropa ynororo Jezu maro ehxĩpo.
Jezu ytotopõpyry poko Maata tõ tapyĩ taka
38 Mame Jezu toytose typoetory tõ maro. Toeporehkase toto pata pona. Moroto nohpo kynexine esety Maata. Mokyro a toahmase toto tytapyĩ taka toto ytotohme. Moroto ehse to aporo.
39 Mame Maata akorõ moroto kynexine esety Maria. Mame Jezu otururu etary se kynexine ipunaka. Morara exiryke Jezu myhtokoxi typorohse ynororo.
40 Maata rokẽ kynexine tỹpokõnohke. Tonahsẽ riry poko kynexine. Mame Jezu a toytose ynororo. Ynara tykase eya, takorõ takorehmara exiryke,
—Pihpi, ypoko oenupunary se pyra mahno? Eneko ke, jakorõ jakorehmara nase. Ajohpãme sã wakorehmapoko aporo eya, tykase Maata Jezu a repe.
41 Mame Jezu a tozuhse ynororo. Ynara tykase eya,
—Xihxi, torẽtyke mase senohne poko, otyro riry poko.
42 Toiro se rokẽ matose enetupuhtohme. Senohne irumekako aporo, jomiry etatohme oya, ãkorõ samo. Zae ehtoh tymenekase eya. Naeroro anaropopyra ase aporo ywinoino, tykase Jezu eya.