13
“Oorypyrykõ irumekatoko,” katopõpyry sero Jezu a
1 Mame morotõkomo a Jezu turuse Karireapõkõ etapatopõpyry poko Pirato a, kowenu poetory a.
—Tynekarorykõ ekaroryhtao ro Ritonõpo a, totapase toto Pirato a, tykase toto, tokarose.
2 Mame ynara tykase Jezu eya xine,
—Otara ãko hmatou mokaro poko? Imehnõ Karireapõkõ motye iirypyryme nexiase toto? Morara exiryke moro emetakãme taorihmapose toh nae? tykase Jezu eya xine, tõturupose.
3 —Arypyra. Ynara ãko ase oya xine. Amarokõ roropa oorypyrykõ onurumekara awahtao xine, mokaro sã orihnõko matose, tykase Jezu eya xine.
4 —Mokaro roropa ke, Xiroepõkomo? Otara ãko roropa hmatou 18mãkõ pona tapyi epukatopõpyry poko? Jerusarẽpõkõ motye roropa iirypyryme nexiase toto?
5 Arypyra. Ynara ãko ase oya xine, amarokõ roropa emynyhmara awahtao xine oorypyrykõ poko, oorypyrykõ onurumekara awahtao xine, mokaro saaro orihnõko matose, tykase Jezu eya xine.
Sero nase topere pyra otyro zoko ehtopõpyry poko
6 Mame ynara tykase Jezu, enetupuhtohme eya xine,
—Ahno tupinao mã wikeira zoko kynexine. Mame esẽ toytose epery pohse repe. Yrome arypyra kynexine topere pyra ipunaka.
7 Morara exiryke ynara tykase tupito esẽ typoetory a, “Etako pahne, oseruao tyeimãse ywy otyro eperytary eraximary poko repe. Yrome eperytara ro nase. Akohko,” tykase esemy. “Popyra nase. Toipãme rokẽ mã taro,” tykase esemy erase a.
8 Yrome ynara tykase erase eya, “Apoaporo, toiro rokẽ jeimamyry eraximako aporo. Ahkaxi aporo oeky ety ritohme imyhtokoxi.
9 Moro tyrise ahtao, otarãme eperytãko mana. Toperytase kure ahtao, anakohpyra ase. Yrome eperytara ro ahtao makohpotase rahkene,” tykase ynororo tupito esemy a, tykase Jezu eya xine.
Tupue aexihpyry kurãkatopõpyry sero Jezu a
10 Mame Jezu a tamorepase toto juteu atamorepatoh tao oserematohae.
11 Moroto nohpo kynexine tupue aexihpyry 18me ikonopory taropose eya kure pyra. Joroko poe morara toehse ynororo jũme tupue. Xikihme owõpyra toehse ynororo.
12 Mame mokyro eneryke tyya, Jezu a tykohmase. Ynara tykase ynororo eya,
—Xihxi, okurãkãko ropa ase seromaroro, tykase Jezu eya.
13 Mame Jezu a tomary ke tapose ahtao, axĩ xikihme toehse ropa ynororo. Mame,
—Kure mase Ritonõpo, tykase ynororo, tukurãkase ropa toexiryke.
14 Mame juteu atamorepatoh esemy tyekĩtapãse oserematohae nohpo tukurãkase ropa exiryke Jezu a. Ynara tykase ynororo morotõkomo a,
—6me ẽmepyry nae erohtohme. Moro ae rokẽ osehtoko ekurãkapose ropa. Yrome oserematohae oehpyra ehtoko, tykase ynororo, eya xine.
15 Mame ynara tykase Jezu eya,
—Oty katohme popyra oya xine nohpo kurãkary ropa nae oserematohae? Ajoajohpe rokẽ matose. Yrome amarokõ otãtome oekykõ myhpokãko matou oserematohae, pui, kawaru roropa, tuna pona toto arotohme, aohpatohkõme oya xine?
16 Mose Aparão paryme nase. Mose tymyhse nexiase joroko tamuru a. 18me ikonopory taropose eya kure pyra toexiry poko. Oty katohme mose onymyhpokapopyra sã matou oserematohae? tykase Jezu eya xine.
17 Mame morara kary etary ke tyya xine, Jezu zehnotokõ toehxirose. Yrome tãkye toehse toh kynexine imoihmãkomo, kure Jezu nukurãkahpyry eneryke tyya xine.
Moxitatu puhturu poko sero
(Mat 13.31-32; Mak 4.30-32)
18 Mame ynara tykase Jezu eya xine,
—Tyoro sã Ritonõpo kuesẽkõme exiry. Ynara sã mana enetupuhtohme rokene.
19 Moxitatu puhturu ke mana pitiko. Mame tarykase ahtao tupito pona, ahtãko mana. Mame tamorihtase ahtao wewe konõto sã exĩko mana. Torõ tõ esaryme roropa exĩko. Osesarĩko torõ tõ mana, amoriry htaka. Moro sã mã kuesẽkõme Ritonõpo enetuputyry kyya xine, tykase Jezu eya xine.
Tiriiku risẽ porutatoh poko
(Mat 13.33)
20 Mame ynara tykase ropa Jezu,
—Tyoro sã roropa kuesẽkõme Ritonõpo enetuputyry mana.
21 Otyro porutatoh sã mana nohpo a toximase ahtao tiriiku maro. Mame emero porutãko mana, tykase Jezu eya xine. (Moro sã emero patapõkõ etãko toh mana. Ritonõpo kuesẽkõme exiry poko etãko toh mana.)
Omõtoh pitiko poko sero
(Mat 7.13-14,21-23)
22 Mame pata tõ poro Jezu toytose. Pata konõto tõ poro, pata pisarara poro roropa toytose. Imehnõ amorepãko kynexine toytoryme Jerusarẽ pona.
23 Mame ynara tykase imepyny Jezu a,
—Tuhke pyra rokẽ ipynanohnõko Ritonõpo nahe? tykase, tõturupose.
24 Mame tozuhse Jezu a, ynara tykase,
—Ritonõpo esary eutary omõtoh pitiko samo. Ikuhtoko pahne. Omõtoko eutary pitiko aka. Ynara exiryke, tuhkãkõ tomomyry se exĩko mã repe. Yrome omõsaromepyra toh mana.
25 —Mame tapyi esẽ tapyi apurũko mana. Moromeĩpo tooehse awahtao xine tapyi myhtokoxi, sekere ãko matose. Ynara ãko matose, “Apuruhmakako yna omõtohme,” ãko matose repe. Mame ynara ãko oezuhtorỹko mana, “Awaro pyra xine ase. Ozeino moehtou?” ãko mana.
26 Mame ynara ãko matose eya, “Ynanotuhnehxo puhko amaro. Eukuru ynanẽne amaro roropa. Yna roropa mamorepane yna esao awahtao,” ãko matose repe.
27 Yrome ynara ãko ropa mã oya xine, “Awaro xine pyra ase. Oty kase moehtou? Ytotoko ropa kehne. Oorypyrykõ poko rokẽ mexiatosene,” ãko mã ynororo.
28 Mame Ritonõpo esaõkõ enẽko matose, Aparão, Izake, Jako. Imehnõ urutonõpo tõ enẽko roropa matose. Xitãko yronymyryme matose. Kuikui ãko matose mokaro eneryke oya xine, Ritonõpo esaka omõpyra oexirykõke.
29 Mame imehnõ enẽko matose. Oehnõko toto xixi tũtatoh wino, xixi omõtoh wino, ikurenaino, inikahpoino, enara oehnõko toh mana. Mame porohnõko mã toto otuhtohme Ritonõpo esao. Yrome amarokõ ke? Aaropotorỹko rokẽ mana.
30 Mame tuhke tuisãpo tõ kara tuisame exĩko mana moero. Tuhke tuisamehxo aehtyã roropa tuisame pyra exĩko mana moero, tykase Jezu eya xine.
Jerusarẽpõkõ pyno Jezu ehtopõpyry sero
(Mat 23.27-39)
31 Morara ahtao Jezu otururuhtao parixeu tõ tooehse eya. Ynara tykase toh eya,
—Ytoko ropa taroino imepỹ pona, Erote oetapãko mana, tykase toto.
32 Mame ynara tykase Jezu eya xine,
—Arypyra. Ytopyra ase. Orihnõko ase Ritonõpo poe rokene. Erote oenekunohtorỹko rokẽ mana. Kaikuxi ituhtaõ sã mana. Ytotoko ropa. Ynara kaxitatoko eya, “Oseruao jemepyry se rokẽ ase taro oesao xine. Seroae joroko tõ tũtanohpõko ropa ase aporo. Kurãkõkara kurãkãko roropa ase. Kokoro morararo erohnõko ase. Mame yrokokoro otyhkãko ase, nykano,” kaxitatoko eya, tykase Jezu eya xine.
33 —Mame jytojytory se ro ase sero osema ae Jerusarẽ pona, seroae, kokoro, mokokoro, enara. Oesao xine orihpyra ase. Jerusarẽ po rokẽ orihnõko ase, tykase Jezu eya xine.
34 Mame ynara tykase ropa,
—Jerusarẽpõkomo, Ritonõpo poko urutõkõ etapananõme matose. Topu emananõme matose Ritonõpo naropotyã pona, oya xine aropotyã pona. Tuhke rokẽ oeahmarykõ se exiase repe. Oewomarykõ se roropa exiase repe kuratiri nohpory a typoenõ ewomary samo taporiry zopikoxi. Yrome yse pyra mexiatose.
35 Taroino oesarykõ patãpome exĩko mana. Etatoko pahne, taroino jenezomopyra matose aporo. Ynara katoh pona rokẽ jenẽko ropa matose, “Kure rokẽ mose tyriko, Ritonõpo. Õmiry poe aepyhpyry mosero,” katoh pona rokẽ jenẽko ropa matose, tykase Jezu eya xine.