12
Sẽ nase ajohpe ehtoh poko
(Mat 10.26-27)
1 Mame tuhkãkõ tõximõse. Epuhtũtũmãko toh kynexine tuhke toexirykõke. Mame ynara tykase Jezu typoetory tomo a,
—Tomeseke ehtoko parixeu tõ ajohpe ehtoh poko. Pou porutatoh sã ajohpe toto exiry mana. Kure osekarõko toh mã repe iirypyryme toto ahtao.
2 Yrome emero apurutyã aryhnaka exĩko ropa mana. Emero zonẽtyã roropa zumakapõko ropa mana.
3 Mame totase pyra õturutopõpyrykõ emero atahpahnõko mana jarao exĩko mana. Morararo moe rokẽ oturũko matose repe ãpuruhpyry tao, puti putime rokẽ repe. Yrome moromeĩpo õmihpyrykõ otumakãko mana, tykase Jezu eya xine.
“Ritonõpo zuno ehtoko,” katopõpyry sero Jezu a
(Mat 10.28-31)
4 Mame ynara tykase Jezu,
—Ynara ãko ase oya xine wekyry tomo, oetapanekõ zuno pyra ehtoko. Oetapatorỹko rokẽ mana. Yrome ouzenukõ onetapara mana.
5 Toiro rokẽ zuno ehtoko, Ritonõpo rokẽ zuno. Oetapaxĩpo xine oemarykõ waro mana apotoimo htaka. Naeroro mokyro rokẽ zuno ehtoko.
6 —Mame 5me torõ pisarara epehpyry pitiko rokene. Otarãme tuhke pyra tineru puhturu rokene. Yrome torõ pisarara toiro ahtao ro wenikehpyra Ritonõpo mana ipoko.
7 Morararo oũsetykõ tuhke exiry waro Ritonõpo mana. Naeroro oserehpyra ehtoko. Torõ pisarara pyno toehtoh motye kuhse opyno xine Ritonõpo mana, tykase Jezu eya xine.
Ihximyra Jezu poko ehtoh poko sero
(Mat 10.32-33; 12.32; 10.19-20)
8 Mame ynara tykase Jezu typoetory tomo a,
—Ynara karyhtao oya xine imehnõ netaryme, “Ywy ase, Jezu poetoryme ase,” karyhtao oya xine, morararo ase, “Mose ypoetoryme mana,” ãko ase opoko xine Ritonõpo nenyohtyã netaryme.
9 Yrome ihxipỹke awahtao xine ypoko, “Jezu poetory kara ase,” karyhtao roropa oya xine imehnõ netaryme, morararo ase, “Mokyro ypoetoryme pyra mana,” ãko ase opoko xine Ritonõpo nenyohtyã netaryme.
10 —Mame Kapu ae Ayhtohpyry kerekeremaryhtao oya xine, yrome oorypyrykõ tokarose ropa oya xine ahtao Ritonõpo a, moro korokãko ropa Ritonõpo mana. Yrome Ritonõpo zuzenu kerekeremaryhtao oya xine onykorokara mã Ritonõpo ekurehnõko ipunaka.
11 —Mame juteu tõ atamorepatoh taka aarorykohtao, ohxirotohkõme pata esẽ tomo a te, kowenu poetory tomo a roropa, torẽtyke pyra ehtoko ezuhtohkõ poko oya xine. “Otara ãko ke hano?” kara ehtoko roropa.
12 Ynara exiryke, Ritonõpo zuzenu ãkorehmatorỹko mana ezukurukõ poko moro tao awahtao xine, tykase Jezu eya xine.
Sero tymõkomokẽ ehtopõpyry poko
13 Mame ynara tykase ahno rãnaono Jezu a,
—Amorepatono, oturuko awihwi a Papa ekepyry mõkomohpyry apiakatohme eya zokonaka ekarotohme ya, tykase ynororo Jezu a.
14 Yrome ynara tykase Jezu eya,
—Arypyra, moro pokõ kara ase. Omõkomorykõ apiakane kara ase, tykase Jezu eya.
15 Ynara tykase ropa Jezu totananomo a,
—Etatoko kure. Tuaro ehtoko, õpynukõme rokẽ pyra tyritoko. Ynara exiryke, toipãme rokẽ omõkomorykõ mana. Yrome ãkorehmara xine mana oytorykohtao Papa esaka, tykase Jezu eya xine.
16 Mame ynara tykase ropa Jezu eya xine toto osenetupuhtohme,
—Tupito konõto esẽ narykapohpyry toperytase itamurume.
17 Mame ynara tykase ynororo tukurohtao rokene, “Oty rĩko hxo ke hano? Tosake pyrahxo hnae ynapyry tomo,” tykase ynororo.
18 “Ytapyĩ tõ kararahpõko ropa ase zumo tyritohme ropa ynapyry esaryme, ymõkomory esary maro.
19 Mame ynara ãko ase ya rokene, ohkato ke senohne nae toehse hano. Ymõkomory enahpỹme nase. Ynapyry tõkehko enahpỹme nase tuhke jeimamyry aropõko ase. Oseremãko roropa ase. Otuhnõko potu ase. Eukuru ẽnõko roropa ase, tãkye rokẽ ase,” ãko mana tymõkomokemy tyya rokene.
20 Mame ynara tykase Ritonõpo eya, “Oepyrypary hmoro. Seroae ro orihnõko mase. Mame onoky omõkomohpyry esẽme exĩko nae? Onoky onukurãkatyã esẽme exĩko nae? Imehnõ õkyryrỹpyry esẽme exĩko mana,” tykase Ritonõpo eya. Mame toorihse ynororo, tykase Jezu eya xine.
21 Mame etyhpyryme ynara tykase Jezu,
—Moro sã exĩko mã mõkomo ãnonohnanõ rokẽ tymõkomorykõme. Tymõkomoke ynaroro repe, yrome Ritonõpo a tymõkomoke pyra sã mã toto, omomỹke toexirykõke, tykase Jezu eya xine.
Ritonõpo enetuputyry poko sero nase
(Mat 6.25-34)
22 Mame ynara tykase Jezu typoetory tomo a,
—Naeroro ynara ãko ase oya xine, õtykõ poko torẽtyke pyra ehtoko. Anapyrykõ poko roropa torẽtyke pyra ehtoko. Oupõkõ poko roropa torẽtyke pyra ehtoko. Tupoke pyra oehtohkõ poko torẽtyke pyra ehtoko.
23 Ynara exiryke, kure kuehtohkõ mã tonahsã motye kuhse, tõsẽ motye kuhse mana. Morararo upo motye kuhse kuokokõ mana, tykase Jezu.
24 —Torõ poko enetupuhtoko. Tynapyrykõ anarykara toto. Onypohpyra roropa mã toto. Ẽ onyripyra roropa mã toto. Tynapyrykõ onukurãkara roropa mã toto. Yrome toto nahpãko Ritonõpo mana. Mame amarokõ torõ motye kuhse matose. Opyno xine ipunaka Ritonõpo mana, tykase Jezu eya xine.
25-26 —Osenetupuhtoko. Toiparo rokẽ senohne poko torẽtyke matose. Otara tyrĩko matou okynã orihpopyra oehtohkõme. Torẽtyke oehtohkõke okynã orihpopyra exĩko matou? Arypyra. Ritonõpo rokẽ okynã orihpopyra ehtoh waro mana. Naeroro oty katohme torẽtyke matou emero poko? Toiparo rokẽ torẽtyke matose.
27 Ona ekuru enetatoko. Tamoreme ahtãko mana. Erohpyra mana. Ekurãkara roropa mana. Tamoreme rokẽ kure exĩko mana. Yrome ynara ãko ase oya xine, Saromão tupoke kurã ke kynexine. Tytineruke roropa kynexine. Yrome Saromão zupõ kure exiry motye kuhse ona ekuru mana. Kure kuhse mana.
28 Onahpoty rineme roropa Ritonõpo mana. Okynã pyra onahpoty mana. Naero mã repe seromaroro. Yrome yrokokoro pake tonahse. Zahnõko roropa mana apoto ke, xixi ke, enara. Otytyko ekuru typyne pyra mana. Yrome Ritonõpo ipyno ro mana. Morohne pyno exiry motye kuhse Ritonõpo opyno xine exiry mana. Naeroro õpenerykõ ekarõko oya xine mana. Morara exiryke, “Nary rokene,” kara ehtoko kure Ritonõpo ehtoh poko. Enetupuhtoko Ritonõpo opyno xine exiry.
29 Morara exiryke torẽtyke pyra ehtoko tõsẽ poko, eukuru poko roropa. Tonahsã poko roropa torẽtyke pyra ehtoko.
30 Morohne poko torẽtyke imehnõ mana, Ritonõpo waro pyra exiketomo. Morohne se oexirykõ waro Omykõ kapuaõ mana.
31 Yrome osemazuhme Ritonõpo enetupuhtoko oesẽkõme. Mame morohne ekarõko oya xine mana.
Tymõkomoke ehtoh poko Ritonõpo esao
(Mat 6.19-21)
32 —Enaromyra ehtoko ypoenomo. Tuhke pyra matose Ritonõpo enetupuhnanomo. Yrome imeĩpo ahno esẽme oehtohkõ ekarõko mã oya xine Omykõ kapuaono.
33 Morara exiryke omõkomorykõ ekamotoko tineru apoitohme. Mame moro tineru ekarotoko etuarimaketomo a. Ekaroryhtao okyryrykõ tuhke exĩko mã kapu ao. Moroto okyryrykõ kurãkãko Ritonõpo mana. Enahpyra moero mana Ritonõpo esao. Moero mã omato pyra ipunaka, nuko pyra roropa mana, enahne pyra mã moero.
34 Morarame omõkomorykõ kurãkaryhtao kapu ao oya xine morotona oytorykõ se exĩko matose. (Yrome sero nono po rokẽ omõkomorykõ tomãkase oya xine ahtao sero nono po se rokẽ exĩko matose. Ritonõpo poko nymyry onenetupuhpyra matose.)
“Tuaro ehtoko,” katopõpyry sero Jezu a
35-36 Mame ynara tykase Jezu,
—Joepyry ropa eraximatoko, tosẽkõ eraximary sã ahno poetory tomo a. Mokaro saaro kueraximatoko. Mokaro esẽ toytose erẽnatoh enese. Typoetory tõ tynomose tytapyĩ tao. Aepyry ropa eraximãko toto itapyĩ tao. Nãparina roropa nae ezurukõme. Mame tõtuhxĩpo oehnõko ropa mana tytapyĩ taka. Mame isekere etaryhtao axĩ tapyi apuruhmakãko ipoetory tõ mana.
37 Mame tãkye exĩko mã toto tosẽkõ toraximase tyya xine exiryke. Nyhpyra toh toehse tosẽkõ eraximary poko. Morara exiryke tãkye exĩko mã toto. Etatoko pahne, typoetory tõ porohkapõko mana toto otuhtohme. “Otuhtokose,” ãko mana. Mame typoetory tõ otuhmapõko mana.
38 Tãkye toh exĩko mana. Otarãme esẽkõ oehnõko ropa onoa. Otarãme ẽmepyryme oehnõko ropa mana. Yrome oserehnohpyra tosẽkõ eraximary poko. Moroto ro eraximãko toto. Morara exiryke tãkye mã toto.
39 Omato oepyry waro tapyi esẽ ahtao, tytapyĩ taka omato anamonohpopyra aexiry mana, tymõkomory onematonanohpopyra toehtohme.
40 Amarokõ roropa tuaro ehtoko. Kapu ae Ayhtohpyry oehnõko ropa mana. Aepyry ropa oneraximara awahtao xine ro oehnõko ropa mana, tykase Jezu eya xine.
Peturu oturutopõpyry sero Jezu maro
(Mat 24.45-51)
41 Mame ynara tykase Peturu Jezu a,
—Yna a rokẽ morara ãko mah? Emero rokẽ netaryme roropa morara ãko mah? tykase Peturu, tõturupose Jezu a.
42 Mame ynara tykase Jezu eya,
—Onoky emese kure nahe tosẽ mõkomory poko? Emese kure exikety rokẽ rĩko tytapyĩ eraseme mana. Typoetory tõ otuhmaponeme tyrĩko mana.
43 Mame zae rokẽ exiketyme ahtao tãkye mokyro exĩko mana, tytapyikẽ tooehse ropa ahtao.
44 Ajohpe pyra tymõkomory eraseme mokyro rĩko mana, imehxo.
45 Yrome ynara karyhtao tyya rokene, “Jesẽ mã okynã oehpopyra mana,” karyhtao tyya rokene, mame ipoetory tõ htomãko mana orutua komo, nohpo tomo, enara toto htomãko mana. Mame otuhnõko mã ynororo eukuru ẽnõko. Etỹnõko roropa mana.
46 Mame mokyro esẽ oehnõko ropa mana, tuenikaroro typoetory ahtao. Aepyry ropa onenetupuhpyra ynororo. Mame mokyro kahpyry pipohnõko mana, ajoajohpe toehse exiryke. Imehnõ iirypyrymãkõ maro tyripõko mana, tykase Jezu Peturu tomo a.
47 —Mame tosẽkõ omiry waro ro tahtao xine, yrome aomipona pyra toto ahtao, toto wãnohnõkohxo esẽkõ mana, yronymyryme, tõmipona pyra toehse toto exiryke.
48 Morararo imehnomo. Tuenikaroro rokẽ popyra toehtohkõ poko tosẽkõ omihpyry waro pyra toexirykõke, mokaro wãnohnõko roropa mã esẽkomo pitiko rokene. Ynara exiryke, itamurume tokarose ahtao typoetory a mokyro wino itamurume ise ropa mã esemy. Tuhke tokarose eya exiryke tuhke ise ropa mã eya esemy, tykase Jezu eya xine.
“Apiakatõme tooehse ywy,” katopõpyry sero Jezu a
(Mat 10.34-36)
49 Mame ynara tykase Jezu eya xine,
—Apoto zukase sã tooehse ywy sero nonopõkõ rypyry zahkatohme samo. Seromaroro tukase ahtao tãkye kuhse exiry.
50 Ẽpurihkety ẽpurityry sã zue aka. Mokyro sã ytõko ase jetuarimatoh pona. Itamurume etuarimãko ase. Samũ ãko ase. Typenekehse ase jetuarimakepyry eraximary poko.
51 “Mokyro noepyase sero nono pona emero osepeme ehtohme,” ãko matose repe ypoko. Arypyra. Nae jomiry enetupuhnanomo. Nae roropa jomiry onenetupuhpynomo. Osepeme pyra toto ypokoino.
52 Taroino 5me exiketõ tapyitaõkõ atapiakãko toh mana. Esyhmara toh exĩko mana. 2me exiketõ 3me exiketõ esyhmara exĩko mã toto. 3me exiketõ 2me exiketõ esyhmara exĩko roropa mã toto ypokoino.
53 Mame tumũkue exiketõ mã typoenõ onysyhmara roropa mã exĩko. Tumykõ onysyhmara roropa ipoenõ exĩko mana. Tõxike exiketõ mã tõxirykõ onysyhmara roropa exĩko mã toto. Tysekõ onysyhmara roropa ẽxirykõ exĩko mana. Typatũke exiketõ roropa mã typatũkõ onysyhmara exĩko roropa mã toto. Tymerenohke exiketõ roropa mã tymerenotykõ onysyhmara exĩko mã toto. Oxiekyryme pyra sã exĩko mã toto, tykase Jezu eya xine.
“Tuaro ehtoko,” katopõpyry sero Jezu a
(Mat 16.2-3)
54 Mame ynara tykase ropa Jezu tuhkãkomo a,
—Akurũ eneryhtao oya xine xixi omõtoh wino, ynara enetupuhnõko matose, “Konopo oehnõko mana,” ãko matose. Moromeĩpo konopo oehnõko mã rahkene.
55 Mame tyryrykane eneryhtao ikurenaino, ynara ãko matose, “To! Moro esahpyo ke onãkutanohto mana zũ karyke,” ãko matose. Moromeĩpo xixi jetũ exĩko mã rahkene.
56 Mame ajohpãkõ sã matose. Morohne eneryhtao oya xine tuaro sã matose. Morararo Ritonõpo jenyohne tarona õsenuruhkatohkõ ritohme onenerykõme repe. Yrome onenetupuhpyra matose ypoko, tykase Jezu eya xine.
“Axĩ oxiehno pyra ehtoko ropa,” katopõpyry sero Jezu a
(Mat 5.25-26)
57 Ynara tykase ropa Jezu eya xine,
—Oty katohme ãmoreme xine zae ehtoh poko pyra matou?
58 Ozehnotokõ aarorykõ se ahtao terekatu ẽpataka, axĩ ekurãkatoko ropa ozehnotokõ maro, osema tao ro awahtao xine, terekatu a aaropyra xine ro toto ahtao, soutatu tomo a oekaropyra xine toto ehtohme, oẽmapopyra xine toto ehtohme roropa ãpuruhpyry taka.
59 Etatoko pahne, ãpuruhpyry taka tomõse awahtao xine, tũtara ropa matose emero onepehmara ro awahtao xine, tykase Jezu eya xine.