20
Ritonõpo omipona pyra Izyraeu tõ ehtopõpyry
Jeimamyry 7me ehtoh taropose ahtao, nuno 5me ehtoh roropa, ẽmepyry 10me ehtoh roropa ahtao, Izyraeu tõ arotopõpyry poe Papironia pona, Izyraeu tõ tamuximãkõ toehse ya ekaropose Ritonõpo a. Typorohse toto jẽpataka. Mame ynara tykase Ritonõpo ya:
— Ahno mũkuru, oturuko mokaro tamuximãkomo a, ynara ãko Ritonõpo oya xine mana: Oty katohme moehtou xiaro oturupose ya oty se jehtoh poko? Osekaropyra ase oya xine ipunaka. Ywy ase Ritonõpo Oesẽkomo, oturukety oya xine.
— Ahno mũkuru, moxiã apiakary waro mah? Moxiã apiakako! Zuruko toto itamuru tõ nyrityã xihpyry poko moino ro. Kaxiko eya xine, ywy Ritonõpo Oesẽkõ ynara ãko ase: Izyraeu tõ tymenekase ahtao ya, jomiry etapoase eya xine. Moroto Ejitu po, toto Esẽme jehtoh enepoase eya xine. Ynara etapoase eya xine: “Ywy ase Ritonõpo Oesẽkomo.” Morarame ynara ase eya xine: Aarotorỹko ase taroino Ejitu poe imepỹ nono pona, ynymenekahpyry pona oesarykõme ehtohme, nono kurano, otyro zamaro exikety, emero motye nono kurãme exiketyme. Ynara tykase ywy eya xine pake: “Imehnõ neponãmary tõ ipahtoko, nuriame aexityamo, toto se awahtao xine ro, atapuropyra ehtoko ajohpe exiketõ neponãmary onymoipyra ehtoko, Ejitu põkõ kyryry ke, ywy ase Ritonõpo Oesẽkõme jexiryke.” Yrome toeramase toto ywinoino. Jomiry etary se pyra toh kynexine. Toponãmasã nuriamãkõ onypahpyra toh kynexine, Ejitu tõ kyryry tyneponãmarykõ onurumekara toh kynexine. Naeroro toto wãnopyry se toehse ywy moroto Ejitu po, toto zehno ipunaka toehse jexiryke. Yrome toto onenahkara tokurehse ywy juaro exiketõ pokoino, ajohpe jekaroryino, jomiry totapose ya exiryke eya xine imehnõ netaryme: ywy Izyraeu tõ oũko ase Ejitu nonory poe.
10 — Naeroro tarose toto ya Ejitu poe, toto arotohme ona tonorẽ poro. 11 Jomihpyry ekaroase eya xine, tamorepase toto ya ynyripohpyry poko, isene toto ehtohme, omipona toto ahtao. 12 Morarame oserematoh ekaroase eya xine, ẽmepyry kurã ehtohme, enetupuhpotohme ypoetoryme toto ehtoh poko; wenikehpyra toto ehtohme tymenekase toto ya Ritonõpo a, tapiakase toto ehtohme ymaro rokẽ toto ehtohme jomiry omipona toto ehtohme roropa. 13 Yrome moroto ona tonorẽ po roropa Izyraeu tõ toeramase ywinoino. Jomiry omipona pyra toehse toh kynexine. Jomihpyry omipona se pyra toehse toto. Ynyripohpyry turumekase eya xine, aomipona toto ahtao, isene exĩko mã toto. Nuriame moro oserematoh tyrise eya xine ipunaka. Toto wãnopyry se toehse ywy, toto zehno toehse jexiryke, toto enahkapory se exine moroto ona tonorẽ po. 14 Yrome toto onuãnohpyra tokurehse ywy juaro exiketõ pokoino; imehnõ nonory põkomo a tonese, Izyraeu tõ arotopõpyry ya Ejitu poe. 15 Naeroro moroto ona tonorẽ po jomiry etapoase eya xine: amarokõ anaropyra exĩko ase moro nono pona, ynekarohpyry oya xine, nono kurano, otyro zamaro exiketyme, imehnõ nono emero motye kure exiketyme. 16 Moro totapose ya ynyripohpyry turumekase eya xine exiryke te, jomihpyry omipona pyra toehse roropa toto exiryke, nuriame oserematoh tyrise roropa eya xine. Tyneponãmarykõ eahmary se roropa toh kynexine.
17 — Yrome toto poko enupunaryke ya toto onetapara toehse ywy; toto onenahkara exine moroto ona tonorẽ po. 18 Yrome ynara tykase ywy toto poenomo a moroto ona po: “Atamurukõ nyripohpyry oya xine omipona pyra ehtoko. Toto nyrityã onypoenohpyra ehtoko roropa. Atapuropyra ehtoko toto nyrityã ke tyneponãmarykõ ke. 19 Ywy ase Ritonõpo Oesẽkomo. Jomihpyry omipona ehtoko, ynyripohpyry roropa omipona ehtoko. 20 Oserematoh tyritoko ẽmepyry tyorõ samo, ẽmepyry kurano, jenetupuhpotohme ypoetoryme oexirykõ poko. Oserematoh pokoino wenikehpyra exĩko matose: Ywy ase Ritonõpo Oesẽkomo.”
21 — Yrome mokaro poenõ roropa toeramase toto ywinoino. Jomihpyry omipona pyra toehse toh kynexine, tomeseke pyra toehse toto ynamorepatyã poko, jomiry omipona exiketõ isene exĩko mã toto. Nuriame oserematoh tyrise eya xine. Mame toto wãnopyry se toehse ywy, toto zehno jehtoh ke, toto enahkary se toehse ywy moroto ona tonorẽ po. 22 Yrome toto onenahkara tokurehse ywy juaro exiketõ pokoino imehnõ nonory po; ajohpe jekaropyra toto ehtohme, Ejitu poe Izyraeu tõ arotopõpyry ya tonese eya xine exiryke. 23 Naeroro moroto ona tonorẽ po jomiry etapoase eya xine: Sapararahme Izyraeu tõ aropõko ase imeimehnõ nonory pona porehme. 24 Moro tyrise ya jomihpyry omipona pyra toto exiryke, ynyripohpyry eya xine onetara roropa toh kynexine te, kure rokẽ oserematoh onyripyra toto exiryke, tumykõ neponãmarykõ poko toehse roropa toh kynexine. 25 Morara exiryke tyripotoh kure hkopyra ekaroase eya xine, toto namorepatoh azahkuru roropa isene ripotõ kara; 26 nuriame toto tokarose ya, inekarotyã pokoino, typoenõ osemazuhme aenurutyã totapase eya xine, toto zahkatohme tynekarorykõme. Morara toehse toto wãnohtohme te, Ritonõpome jehtoh enepotohme eya xine, enara.
27 — Morara exiryke ahno mũkuru, Izyraeu tõ zuruko. Kaxiko eya xine: Ynara ãko Ritonõpo oya xine mana: Moro poko omykomo a tykerekeremase ywy, jomiry omipona pyra toexirykõke; 28 tarose toto ahtao ya toto nonory pona, jomihpyry ae ro itamuru tomo a, ypy tõ tonese eya xine kae exiketomo te, wewe konõto roropa, moroto tynekarorykõ tyahkase eya xine. Toto zehno tyripose ywy eya xine tynekarorykõ zahkatopõpyryke, eukuru roropa tynenepyhpyrykõ ke. 29 Mame ynara tykase ywy eya xine: “Oty moro, osa kae exikety, moro pona ytõko matou?” Naeroro tosehpase toto “osa kae exikety” me. 30 Seromaroro Izyraeu tõ zuruko jomiry poko. Ynara kaxiko: Oty katohme atamurukõ rypyhpyry poenohnõko matou? Oty katoh toto nyrityã tyneponãmarykõ ekahmãko matou, toto eahmatohme? 31 Onekarorykõ enepyryhtao oya xine seroae ro, nuriame exĩko matose Ritonõpo a, onyrityã oneponãmarykõ pokoino, opoenõ zahkãko roropa matose onekarorykõme. Morarame oehnõko matose, Izyraeu tomo, oturupose ya oty yzamaro ehtoh poko. “Ajohpe pyra, ynara ãko ywy, Ritonõpo, oya xine: Oya xine onekaropopyra ase ya ipunaka.” 32 Ynara sehxo matose: imehnõ nonory põkõ sã se matose, imehnõ ahno samo, wewe tõ eahmananomo, topu tõ roropa. Yrome ekurehnõko matose.
Toto wãnohtopo, iirypyrykõ korokatopo
33 — “Ajohpe pyra ynara ãko ywy,” ãko Ritonõpo Oesẽkomo: “Ozehno xine jexiryke jemary ke jamihmã ke jomiry omipona oritorỹko ase, yjamitunuru ke.” 34 Yjamitunuru ke, zehno jehtoh ke roropa oenehtorỹko ropa ase imehnõ nonory poe, ãpoitorỹko ase ahno esary poe, morotona sapararahme taropose oexirykõke. 35 Aarotorỹko ase ahno tõ esahpyrykõ pona; osẽpataka oturũko sytatose, ãpiakatorỹko ase. 36 Omykõ apiakatopõpyry sã ona tonorẽ Xinai po, moro saaro ãpiakatorỹko ase, ãko Ritonõpo Imehxo Exikety.
37 — Yjamitunuru ke jomiry omipona oripotorỹko ase. Ynetapohpyry oya xine omipona oritorỹko roropa ase. 38 Owino xine yzehno exiketõ oũko ase, tyyrypyrykõ rumekary se pyra exiketomo. Mokaro enehnõko ase imehnõ nonory poe, moroto tõsesarise toh nexiase, yrome toto anaropopyra ropa ase Izyraeu tõ nonory pona. Mame zuaro exĩko matose ywy ase Ritonõpo.
39 Ynara ãko Ritonõpo Imehxo Exikety Izyraeu tomo a:
— Imenekatoko, jomiry omipona se pyra awahtao xine, oneponãmarykõ poko ehtoko! Yrome oenaroximapotorỹko ase: imeĩpo jomiry omipona oripotorỹko ase; oneponãmarykõ oneahmara exĩko matose jũme atapuropyra jehtohme. 40 Moroto Izyraeu tõ nonory po, jesary kurã po, ypy kae exikety po Izyraeu tõ nonory po amarokõ emero jeahmãko matose. Yzamaro exĩko matose; onekarorykõ enepyry eraximãko ase, onyahkahpyrykomo, onekarorykõ kurano, onekarotyã kurãkõ ya. 41 Oenehpotorỹko ropa ase imeimehnõ nonory poe, sapararahme oehtohkõ poe, oximõme orĩko ropa ase, mame onekarorykõ zahkãko matose onekarorykõme ya. Yzamaro exĩko matose imeimehnõ nonory põkõ neneryme; morara ahtao Ritonõpo kurãme jehtoh enepõko ase imehnõ ahno a. 42 Oenepyrykohtao ropa Izyraeu nonory pona, ynekarohpyry atamuru tomo a zuaro exĩko matose ywy ase Ritonõpo. 43 Mame wenikehpyra exĩko matose onyrityãkõ xihpyry poko emero, nuriame toehse oehtopõpyrykõ poko roropa. Ehxirõko matose onyrityãkõ popyra ehtopõpyry poko. 44 Amarokomo, Izyraeu tomo, zae pyra oehtopõpyrykõ poko, popyra oehtohkõ poko roropa awãnohpyra xine ase. Yrome zuaro exĩko matose ywy ase Ritonõpo, onyrihpyrykõ epehmapõko ase oya xine imehxo jehtoh waro imehnõ ehtohme. Ywy, Ritonõpo Oesẽkomo, oturuno amaro xine.
Apoto ikurenae
45 Mame ynara tykase Ritonõpo ya:
46 — Ahno mũkuru, osenuhmako ikurenaka. Oturuko ikurenaẽkõ wãnopyry poko, itu wãnopyry poko roropa ikurenae. 47 Itu zuruko etatohme, ynara ãko Ritonõpo exiryke: “Enetoko ke! Apoto zukãko ase wewe tõ aorihtyã zahkatohme, wewe orihpyra exiketõ roropa! Ezehkapỹme moro apoto exĩko mana; mya ytõko mana, ikurenaka te inikahpozakoxi, enara, ẽmytykõ emero tyahkasẽme exĩko mana. 48 Mame enẽko mã toto emero ywy ase Ritonõpo, ya moro apoto tukase, apoto ezehkapyny.”
49 Mame ynara tykase ywy:
— Repe, Ritonõpo Jesemy, ajohpãme sã morohne ekarory kamexipopyra exiko ya. Ypoko oturũko mã toto, emero porehme: “Enetupuhpotoh rokẽ ekarõko mana,” ãko mã toto.