13
Kab Kiradmoon Ye Kuruwak Weng
(Mk 4:1-20, Lk 8:4-15)
1 Kuye aron ari, Yesu kuu ambiwoom koronde wene ok bowan kebed angka diboroon.
2 Kwane, nimakarub yemoon menebe ye kanawanewandiiwe, ye kuu koronde oon bi motod aom awune diboroon. Kwane, kadaareb kuu ok kaat yaa menebe dobiriwen.
3 Kwane, yembed kuruwak weng yemoon daandene ma yedmoon kuu kei, “Mongkobon yariman kuu yaro ayongmon yeeb angka yob kab kiradmande wonoon.
4 Kwane, kab kuu kiradmenmo yaroona, yena kuu kiwaan angka kiroboon kowe, ayari onbed wan menebe ben aniwen.
5 Yena kuu dumnad yiri okad embengmo ari kiroboon. Kwane, kab kuu kirodmo deedereboon, amborom kuu okad kuu ambab yirimban kowe.
6 Kumban, aron yaro mene yuruuna, kab korem nuubderebe kokdereboon, amborom kuu yumburum kuu ambab yiri kubunebindo kowe.
7 Yena kuu okad yik kawiib yiri kiroboon kowe, kab kuu yeere demboon kumban yik kabbed kan dabuknandoone idiib kerindo.
8 Yena kuu okad amun ari kiroboon. Kwani kowe, id diboroon kuu yemoon, yena id 100iib, yena id 60yiib, yena id 30yiib kwamune ire wonoon.
9 “Karub kanembed kerendemiib keroka, kwane wengamborok.” andoon.
Kuruwak Weng Dakmi Ye Dowad
10 Kwane, ye kedmengkandeendanbed mene kaamoneniwen, “Komandewed kuruwak wengbed yi yaa daandimaab?” andiwen.
11 Kwane, Yesumbed inande yedmoon, “Godbed korok kere ooni yeman ye weng id angkara kuu yiib yaa korokbendadned yiibkaadkeri yeman, kumban yimanban.
12 Kane kuu Godbed korok kere ooni yeman yaa yekaadkeroon kuu, Godbed kedmengkandi yena ari konaneene yemoon keraneen. Kumban kane kuu yekaadkerindo kuu ye yiribman korem kuu Godbed yeka baneen.
13 “Kuruwak wengbed yi yaa daandimain ye id kuu kei.
Kwane yi wedmimaib kumban korobe wedmimokban.
Kwane yi wengambirimaib kumban ongme wengambirimokban.
14 “Kwani kowe, profesi weng Aisaiyambed yedme wongkoon kuu yi yaa anam id keroon. Wongkoon kuu Godbed yedmoon,
‘Yiib kuu wengamberembirimaib kumban, wengambere id kandimokban kerenib,
yiib kuu wedmembirimaib kumban, id wedmimokban keraniib,
15 amborom kuu kwamune keyedan kee
yi niindem aom kamkono kerenib,
yi wengambiri korondenib,
yi indob korem imbune winiwen kowe.
Kwanaibban kuu yi indobbed wedmenib,
yi kerendembed wengamberenib,
yi niindem aombed weng id kandenib,
amonombiiwa, nembed ongmendaniin.’ kwane wongkoon.
16 “Kumban yiib indobbed wedmenib, yiib kerendembed wengambirimaib kowe, Godbed yiib yaa amun kerundoon.
17 Kedi, nembed yiib yaa ke anam yedmendaan kei, yiibbed wengambere wedme kamiib yaa kuu profesidaniib God ye inamen yorokmodaniib kurin dobiriwen kumbed yi dowaken darewoob kuu kwamune monoko wedmem ande meedmiwen, kumban yi wedmindo, kwamune wengamberem ande kamiwen kumban yi wengambirindo.” andoon.
Kab Kiradmoon Ye Kuruwak Weng Id
18 Kwane Yesumbed ika yedmoon, “Kab kiradmoon ye kuruwak weng id kuu wengambirime.
19 “Nimakarub yena kuu okad kiwaan angka areb, kane kanembed Godbed korok kere ooni ye weng kuu wengamberekorib id kandindo keroone, awad arewa yi korokbed weng amun yi niindem aom angkeen kuu awine buruwandene kanwonoon.
20 “Kwane, nimakarub yena kuu dumnad yiri okad embengmo ari areb, kane kanembed God Ye Weng wengamberekorib kirodmo kubiyiib awiniwen.
21 Kumban God Ye Weng kuu yi niindem ambab yiri kubunebindo kowe, awinenib aron doboobban dobaraniib, amborom kuu God Ye Weng yaa arud barang o yenbandi mananeen kuu kwane kirodmo kombiri angkananiib kowe.
22 “Kwane, nimakarub yena kuu okad yik kawiib ari areb, kane kanembed God Ye Weng wengambiriwen kumban, okad yiri dobiri ye meeni darewoowiib yiribman yemoon baniin kuu nekareb yimin keraniin andi ye dobiriyiib kumbed God Ye Weng dabuknandoon kowe, God Ye Weng kuu idiibban keraneen.
23 “Kumban nimakarub yena kuu okad amun ari areb, kane kanembed God Ye Weng wengamberekorib, korobe meene awine dobiriwen. Yi kuu idiib dibaraniib, yena kuu id 100iib yena kuu id 60yiib yena kuu id 30yiib kwamune areb keraniib.” andoon.
Kab Amuniib Kab Arewayiib Ye Kuruwak Weng
24 Kwane, Yesumbed kuruwak weng maa daandoon, “Godbed korok kere ooni yeman kuu kekamune. Kwane karub maa wene wiit kab amunmo arumoon.
25 Kumban amnoombed mongkob yariman awene kuu unuk dangiwen kumaom kuu ye bonmanbed wene yob animokban ye kawiib ibmo kuri arumenmo yarekore wonoon.
26 “Amaan kuu wiit kab kuu yeere amne id ire wonoone, kab arewa kwangkon ibonmo wiit kab areb kwane dembe wonoon.
27 Deme karub kuu mene yi korok yaa kaamoniwen, ‘Korok, eb kuu wiit kab amunmo mongkobon angka arumewenoo? Kunayambed kab arewa kuu menene dereboon kii?’ andiwen.
28 Yembed inande yedmoon, ‘Ei, kee bonman maambed kamoon kii.’ andoon. Kwanandoone, ye demedanbed kaamoniwen, ‘Kwanoka, awine biangke kiradmanuuwoo?’ andiwen.
29 Kwane, yi korokbed inande yedmoon, ‘Yii! Korondiiwaa! Amborom kuu kab arewa biangkaniib kumbed wiit yumburumiib kwane biangkaniib kowe.
30 Kwane, korondibka, ibmo kwane dembiiwa, wene id wandi yaron keraneen. Aron arimbed id wandidan yedmaniina, kereek arewa kudin nadme andedmenabe nongkobe amot nengkekoriwa, wiit kuu wande benwene ne animan nongkobimbon ambiwoom nongkobaniib.’ ” andoon.
Mastet Yob Kab Ye Kuruwak Weng
(Mk 4:30-32, Lk 13:18-19)
31 Kwane, Yesumbed angkon kuruwak weng maa daandoon, “Godbed korok kere ooni yeman kuu kekamune, at yaningko mastet ye yob kab karub maambed kande ye mongkobon angka kibinoon areb.
32 Kwane, mastet yob kab kuu embeng mana, kab yena arebban, kumban ma yeere kainaneen kuu at darewoob at yena mongkobon angka arumenaboon kuu korem yembed burudande wonoon. Kwane, daane darewoob keroon kowe, ayari on maa maa menebe at nondong ari kuu ami yenbenaben wananiib.” andoon.
Yiis Ye Kuruwak Weng
(Lk 13:18-21)
33 Kwane, angkon Yesumbed kuruwak weng maa daandoon, “Godbed korok kere ooni yeman kuu kekamune. Wonong maambed flawa aande oganu bred ongmandamuun kuu flawa kabayingke obo keri yeman ye aningko yiis embeng aande kabed ayoobmim ye flawa aom kowe ongmeenkob, yiisbed flawa aom kabayingke yimin yimin yaa keroon.” andoon.
Biknoon Ye Weng Kuu Kuruwak Weng Yaambed Dian Kere Daandoon
34 Yesu kuu kuruwak wengbed karuwa nimaya yaa daandimaan, kumbedmo.
35 Kwanoon kowe, profesimanbed kwane dakmoon kuu anam id keroon. Kwane yedme wongkoon kuu,
“Ne kuu kwamuneni kuruwak weng yaambed kande dakmaniin.
Kedmengkandi yena okad ongmoon yaambed mene kibikee yemyeb bikderebeen kuu,
nembed ben dian kere dakmaniin.” ande wongkoon.
Kab Amuniib Kab Arewayiib Ibmo Yeeroon Ye Weng Id
36 Kwane, Yesumbed kadaareb domondekore ambiwoom awunoon. Kwane, ye kedmengkandeendan kuu yeyiib yaa mene kaamoniwen, “Mongkob angka kab arewa ye kuruwak weng dakmewen kuye id kuu, kedmengkandebko kaadkerem.” andiwen.
37 Kwane, Yesumbed inande yedmoon, “Kei, karuwa kab amun arumoon kuu Karub Ye Mingki kii.
38 Mongkobon kuu okad kumundin kangkuun kei, kowe kab amun kuu God yaa anam andiiwe Godbed yi korok kere oonoondan kui. Ma, kab arewa kuu awad arewa Seten ye yoman winiwendan kui.
39 Kwani kowe, bonman kab arewa arumoon ye karub kuyaamo Seten kui. Kwane, kab wandi aron kuu keye aron yimin wandanuune, id wandidan kuu God ye engyus kui.
40 “Kwane areb, kab arewa dembe wonoon kuu biangke amot yiri nengkaneen areb kuu, keye aron yimin wandanuun yaambed kwamune keraneen kii.
41 Kwamune keraneen kuu Karub Ye Mingkimbed ye engyus yedmaneene yimbed wenebenib, okad yimin yimin wandaneen yaambed nimakarub arewa kamo doriiwiiwa ambarakmok ande kamiiwiiwa kuu korem be nedbekorib,
42 amot arewa yiri be kiraraniiwa, amengiib durud yewed ye ningkambo kabangiib kame dobaraniib.
43 Kwana kowe, God ye yorokmodan kuu yi Ambe Godbed korok kere oonimbon aombed aron areb yuraniib.
“Kanembed kerendemiib keroka, kwane wengamborok.” andoon.
Odamod Bikdereboon Ye Kuruwak Weng Ayoob
44 Kwane, Yesumbed ika yedmoon, “Godbed korok kere ooni yeman kuu, odamod okad yiri bikne angkimboroon areb. Kwane, karub maambed wedmekore, angkon ika kanbiknekore, kubi darewoob kumbed wene ari yembed komo awinoon ye yiribman korem kuu ben ari berengke od kandekore, mene odamod biknoon ye okad kuu moonoon.
45 “Ma, Godbed korok kere ooni yeman kuu, berengki karub maa wene bot manimanandeb yaningko peel ande onmenmo yaroon areb.
46 Peel od miin darewoob yeman wedmekore, wene ari ye yiribman korem ben ari berengke od kandekore, mene peel kuu moonoon.” andoon.
Oon Men Ye Kuruwak Weng
47 Kwane, Yesumbed ika yedmoon, “Godbed korok kere ooni yeman kuu kekamune, oon men nande ok bowan angka nane oon yemoon maa maa boon areb.
48 Kwane, oon yidwaroon kowe, oon men kuu wan yaro kubuk arimbed kowiwen. Kowenib, yi diberenib andangkane oon amun yaa kuu ben kabed aom kambungke arewa yaa kuu benkirarundiwen.
49 Kwamune areb, keye aron yimin wandanuuna Godbed ye engyus yaa yedmaneena God ye yorokmodaniib arewadaniib kuu andokbenib,
50 arewadan kuu amot arewa denaneen yiri benkiraraniiwa, amengiib durud yewed ye ningkambo kabangiib kame dobaraniib.” andoon.
51 Kwane, Yesumbed ye kedmengkandeendan yaa kaamondoon, “Yiib kuu kuruwak weng korem kee kuye weng id kandiwen dee?” andoone, “Ee” ande yedmiwen.
52 Kwani kowe, Yesumbed yi yaa yedmendoon, “Kwane kowe, Yuudan yi amob kedmengkandidan mimo mimo kuu anam ande Godbed korok kere ooni yeman ye kedmengkandi kandoon kuu kwamune, ambib yariman kurin ye yiribman amuniib kibik ye yiribman amuniib areb, yambiwoom komo yure oonoon kuu ben yaro mananeen.” andoon.
Yesu Nasaret Aom Wonoon
(Mk 6:1-6)
53 Kwane, Yesu kuu kuruwak weng kee daande dowan kerekore, kuyaa koronde yaro wonoon.
54 Yaro dore wene ye kambong anam Nasaret aom awune yi kurikuri ambiwoom dawuro kedmengkandoona, yi binangke karekme yikareb yedmiwen, “Karub kee kuna yaambed meeni kangdomiib God yaromkono wedmi yeman ongmi yaromkonoyiib kuu boon kii?
55 Ye kuu no ambib yenbi ye karub ye mingki. Kedi, ye ena yu aningko Meri, kwane ye damana kuu Yems yoom Yosef yoom Saimon yoom Yudas yoom kui.
56 Ye yangkuraya kwangkon korem nub yoom ibmo ke doruub kei. Kowe, karub kee kunayambed kwamune aromkonoyiib inameniib kee boon kii?” andekorib,
57 ye yaa kubenokban odkeneb keriwen.
Kumban Yesumbed yedmendoon, “Profesiman kuu yemoonbed ye yaa karub amun andimaib kumban, ye kambongdan yoom ye ambanga damana aweneyiib yoom kumbedmo ye yaa karub amun andimokban.” andoon.
58 Kwane kuyaa kuu, ye kuu God yaromkono wedmi yeman yemoonban ambangkoon, amborom kuu yi kuu ye yaa anam andindo kowe.