26
Poolbed Yeka Koromone Inande Dakmoon, King Agripa Yaa
1 Kwane, king Agripambed Pool yaa yedmoon, “Eb kuu eb dowad dakmaneeb kuu yimin.” andoon.
Kwane, Pool kuu ye dingki kankoonene yeka ye dowad koromone inande dakmoon,
2 “King Agripa, kibik aron kee ne mene dobereni, Yuudanbed ne yaa dabab kawiwen ye weng korem kuye dowadbed neka koromone inande dakmandamaan eb arinambo arimbed kuu amun ande meenaan,
3 amborom kuu eb kuu Yuudan yi dobiri kiwaan amowamowiib yi wengberenabiyiib kuu ebkaadmo kerewen kowe. Kwanikob, ne eb yaa nangkabdande kamaan kuu yodbirimban iwarimbed ne yaa wengamberewe.
4 “Ne kuu dana yaambed ne ambibkin aomiib Yerusalem aomiib komarewa dobaraan kuu Yuudan korem kuu yikaadkeriwen.
5 Yi yoom kuu aron doboob dobaraan kowe, ne kuu yi korem kuu yikaadmo keriwen. Kwane, ne kuu amob yemoon ye Farisi keraan. Kwane kerekori, amowamob korem awine dobaraan. Kwamune kuu yikaad, kumban ee andaniib dee?
6 “Kibireb kuu Godbed nub awoya yaa weng kunduk kurin yedme kowoon kuu meedmiinkob ne kuu kangdod aom nenminiwen.
7 Keye weng kunduk kee nub nimakarub amyenimbon wad ayoowiibbed amnoomiib awingyawiib kurikuri kamembirimamenib id anam keri yaron yaa meedmiib. Kwanekob ne kangkon keye weng kunduk kee meedmiin kumbed Yuudan kuu ne yaa dabab kanminiwen.
8 Godbed nimakarub dukniwen yiri kuu ika baneenkob wadkere dembaniib ye weng yaa kuu yiib kuu yiminban andiib dee?
9 “Anuk yiri kuu ne kwangkon kiwaan yemoonbed Yesu Nasaretman yaa bon keraan.
10 Kowe, kekaneyiib kee Yerusalem aom kuu kwane kamaan. Kwane, God dore Yuudan dore wedyiri dobiridan yi korok dareb dareb yaambed weng aromkono kandeni, kwane God ye yorokmodan yemoon ben wii aom kamobeni, yena kuu yengkadmi dowad be minimaib kuu duknime andimain.
11 Kwane, aron yemoon kuu wene kurikuri ambib maa maa aom ben ukum kerundimameni, Yesu yaa amkidbime ande dedmobendimain. Arud darewoob wande inamen mimo kee kereni, ambibkin maa maa yi siti aom kangkon weneni, anam andiwendan kuu yenbandimo kamaan.
12 Kwane, aron maa kuu God dore Yuudan dore wedyiri dobiridan yi korok dareb dareb yaambed kwame andi ye weng kandekori, Damaskus ari wanaan.
13 “King ee, kee wengambere. Kwane, aronkob areb kuyaambed kiwaan ari weniine, nambiri darewoobbed aron yu nambiri burudandoon kumbed ambid arimbed yurene, ne yoom karub ne yaa awawiweniib yoom yaa kan awanewandoon.
14 Kwanoone, nub korem okad yiri kirobuwen. Kwane, ne wengambaraana Yuudan yi wengbed yedmoon, ‘Sool, Sool, eb komande ne nenbandeneb dabab durud yewed kawimaab? Eb kuu kameeb kuu buromakaumbed ye yariman yaa yon kiranmande kamoon kumban ye at yidkang yaa wowimaan areb kameeb kii.’ andoon.
15 “Kwanandoona, nembed kaamonaan, ‘Yariman, eb kuu kane?’ andaane, Yarimanbed inandoon, ‘Ne kuu Yesu, ebbed nenbandeneb dabab kawimaab kui.
16 Kwane, yeedere yaro dore. Nembed ewiib yaa kee manaane wedmewen ye dowad kuu, eb kinaankob ne deme awineneb, nembed komo kamaan wedmewen ye wengiib nembed korokbebdaniin ye wengiib benwene dakmaneeb kui.
17 Kwane, eb nimakarub yi arud barangiib Yuudanban yi arud barangiib keebdandamiib kuu eb nenkowaniin. Kwane, nembed eb kuu yi yaa wene andaniine weneneb,
18 kwane wene ebbed yi indob nandeneb, kumun aom doriibdan kuu ebbed nambiriyiib yaa benweneneb, Seten ye aromkono aom doriibdan kuu ebbed God yaa benwananeeb kii. Kwananeeb kuu Godbed yi ambarakmi kuu are nonondandaneene yi kwangkon ne yaa anam andiwendan Godbed yorokmo ongmene yi yumbon kondoon kuu yi kwangkon kandaniib ye dowad kui.’ andoon.
19 “King Agripa yee. Kwanandoon kowe, ne kuu God yaambed wane kee wedmenaan kuu wengamberedandainban.
20 Kowe, ne kuu kee dakmimain kuu ‘Yiib ambarakmi abdon yaa kuu koronde God yaa amonombe menenib, anam andiwen korokbi ye dowad inamen amunmo awinime.’ andimain. Ibduruk kuu Damaskus aomdan yaa kumbed wene Yerusalemdan yaa kumbed wene Yudeadan yaa kumbed wene Yuudanban yaa kwane daandimain kui.
21 Kwanikob, kwanimain kowe Yuudanbed kurikuri boyambib darewoob kuuk aombed burowe awinewekoriwa neene kowande kamiwen.
22 “Kumban ibduruk daandaan ye aronbed mene kibikee, Godbed awawimaankob mene nimakarub aningko darewoowiib embengiib yiib korem yiib arinambo ari kee weng amun kanmene dobaraan. Ne weng kee profesidan yoom Moses yoombed kwananeen ande dakmimaib kuu ibmo keroon, nembed burudande arimbed ma dakmokban.
23 Weng kuu kei, Godbed Kinoona Monoonman Keresu kuu durud yewed kandene bobnekore, yedin bobni yirimbed ika demboon. Demboon kumbed nambiri ye wadkeri kuu Yuudaniib Yuudanbaniib yaa daandoon.” andoon.
24 Kwane kuyaambed Festusbed Pool ye weng ombedandene emendene yedmoon, “Warudki weng ai! Pool, eb kaadkeri darewoob kumbed nen warudki kerubdoon kii!” andoon.
25 Kwanandoona, Poolbed inande yedmoon, “Amunmoman Festus. Ne kuu warudkimbanaa. Ne kuu weng anam weng id amuniib dakmiin.
26 King Agripa kuu barang korem kee dakmiin kee ye kuu ma koroniibban kowe, ne kuu ye yaa arudkonomombed dakmiin. Yesumbed komo kamoon kuu nimakaruwiibban angkambed kamindo kowe, king Agripa kuu korem wengambere ye kaadkeroon, weng maa ma biknindo.
27 “King Agripa, eb kuu profesidan yi weng kurin dakmiwen kuu anam andewen dee? Nembed nekaad kuu kee anam andewen kii.” andoon.
28 Kwanandoona, king Agripambed Pool yaa kaamonoon, “Kwane kowe, nangkawebko aron dukmen mana kuyaombed ne kuu kuristen keraniinoo?” andoon.
29 Kwane, Poolbed inande yedmoon, “God yaa kurikuri keraan kuu aron dukmeniib o aron doboowiib kumbed eb yoom nimakarub korem kee nedbenib wengaib yoom kuu anam andenib nembed kekanaankin kerime andid, kumban sein kee kwamuneyiibban kerok.” andoon.
30 Kwanandoona, king yedin yaro demboone, kwane Gavana yoom Beenis yoom kane kane yi yoom dibiib yoom dembiwen.
31 Dembiiwa, king yoom yi yoom kuu wadnari koronde wenenib, man dakmoon dakmoon kamiwen, “Karub kee wii aomni yemanban o bobni yemanban.” andiwen.
32 Kwane, king Agripambed yedmoon, “Karub kee Saesaambed ne kangdod wengamberewok ande yedmindo karen, domoneniwed wini yeman karen.” andoon.