9
Yasu oolona mügüre
(Murkus 2.1–12; Lüüka 5.17–26)
1 A Yasu taka ka mürkabü ataꞌda to aaco anya tammo iini.
2 A kadu töꞌdö ana ömöꞌdï iini ka sekede a mügüre, ïkïrï Yasu ka iji tamma neene, iki a mügüre, “Dhi oona kuꞌbu ꞌbiiꞌbala eede, noolonadene oꞌo ka toroko tanno üüdü.”
3 A katalaana ma serïye könö teema unggodho eege kiki aꞌda, “Ömöꞌdï ya eela Masala.”
4 Ïkïrï Yasu ka tussu tumma neene, iki eene, “Minna agu aaga, aaga tümmü tumma na toroko no ka nanggeedi?
5 Öjö iꞌi yungngo taalo aguꞌdaana, ‘Koolonadene tatoroko nüüdü,’ alla tiki aꞌda, ‘Fïkïꞌdö nunggeene’?
6 Ara tala aaga amang kada tussu aꞌda ꞌBiiꞌbala ma Tadüꞌdꞌdü, türü kungngo iini ma eema ma ꞌbüdhülü miini ka toolona tatoroko,” ïkïrï ka tiki a mügüre, “Fïkïꞌdö naꞌduga eema ma füngngö yüüdü naco ꞌdï tiya üüdü.”
7 Ömöꞌdï tafïkïꞌdö unggeene aco ööꞌdï kita iini.
8 Ka kadu kadhabbu ka tasala tumma no nggeege ya, a riꞌba tümmü eege, kafünügü Masala koꞌdo manangnga türü a kadu afa ma tanno kungngo.
Yasu ümmünü Matta
(Murkus 2.13–17; Lüüka 5.27–32)
9 A Yasu tunggeene asala ömöꞌdï ka temmi ka ꞌbuugu ma tuluꞌba, ana eere aꞌda Matta, ïkïrï ka tiki iini, “Aayu kede keere.” Ïkïrï ka fïkïꞌdö uurna iꞌi keere.
10 Aga Yasu ka ndagu eema ka ꞌdï kita Matta ya, a kadu ma tera tuluꞌba töꞌdö kadhabbu nja tanno oroko no kemmi nja Yasu nja kadalaadene tanno iini.
11 A naFariisi könö tiji tumma no, kiki a kadalaadene tanno iini, “Minna agu tatalaana yaada aguri nja kadu ma tuluꞌba nja kadu tanno oroko no?”
12 A Yasu taföönyö tumma neene iki, “Taalo kadu na ꞌdiila no ka asaasa Digtöörö, illi kadu na maara no.
13 Aaga unggeene aaga co tussu tumma no, ‘Nasaasa aꞌa ꞌbangnga taalo taraana ma erïïdö.’ ” Taalo aꞌa nööꞌdö tümmünü kadu na ꞌdiila no lakiini na oroko no.
Tümmü tenege
(Murkus 2.18–22; Lüüka 5.33–39)
14 A kadalaadene na Yühanna ya Tatambeese ya töꞌdö ka Yasu kiki iini, “Minna agu ungngo nja naFariisi ungngo tümmü tenege ara kadalaadene nüüdü katitaalo kümmöönö?”
15 Ïkïrï Yasu ka tiki eene, “Ara kadu ma ömöꞌdï tiya arna ya, tagorooꞌbo ana iꞌi kide kungngo? Lakiini uuru kinggide a tatarna kara taꞌdugadene kene ka söödö ya, kassa ka tümmü tenege.
16 Taalo ömöꞌdï ara tarꞌda ꞌbantenꞌdi ya issi ya ka tenꞌdi tiya illi ya kudumma iini kara töörese tenꞌdi ya illi ya anangnga ööye miini ka tadhabbu.
17 Taalo ömöꞌdï ara tuuru ngeeli ka ꞌbelde tammo illi mo kudumma oono kara töörese muuru ngeeli co, a ꞌbelde tagaꞌdadene, lakiini kuuru angnga ngeeli na aleefe tedhe no ka ꞌbelde tammo issi mo amana ka ꞌbelde nja ngeeli tütü kaꞌdiila.”
ꞌBadaada ma eyi mo nja aka ma maara mo
(Murkus 5.21–43; Lüüka 8.40–56)
18 Ka Yasu ka aleefe teema nja eene ya, ïkïrï uugaara ma la ma talaana ka tüürü kuꞌbu kini kidha iki iini, “ꞌBadaada meede manda eyi, lakiini aayu nümmünü iisine nüüdü kono ka üüdü amang kono tefe ka ꞌdï.”
19 A Yasu tafïkïꞌdö uurna iꞌi keere nja kadalaadene tanno iini.
20 Aka minggide erïïdö ka tïïsö kono mandaguꞌdu nagürüünü kadaꞌbaaga kafünü eera, möꞌdö ndama iini keere maaꞌba tinggini ma tenꞌdi ma oona tammo iini.
21 Kudumma oono ka tiki ana eedi ka teene aꞌda, “Kede kara taaꞌba tenꞌdi ma oona miini a nïïsö ünꞌdügüngngö, narooro ka aꞌdiila.”
22 Ïkïrï Yasu ka tassala keere asala oogo iki, “Idhi oona kuꞌbu ꞌbadaada eede, tamma nüüdü ka oolona oꞌo.” Aka tarooro ka aꞌdiila ka ööye miini kungngo.
23 Ka Yasu ka co la ma uugaara ma Yahüüdü, asala kadu na üwe tüüsü no, anno co kalumuli.
24 Ïkïrï Yasu ka tiki eene, “Aaga agolo kürö taalo ꞌbadaada meyi, oogo marigide,” kïkïrï ka takiji iꞌi.
25 A kini ka nduurugu kadu co kürö ya, ïkïrï ka co la ümmü oogo ka nïïsö mafïkïꞌdö.
26 A tumma no tanyala njaana kuꞌbu ka ꞌbuugu koona nyeꞌdꞌde kungngo.
Yasu oolona kisinsoro keera
27 Aga Yasu ka ndunggeene kita miini kita ya, a kisinsoro takoꞌdꞌdo kini keere keera kiidhe kiki, “Ka ꞌBiiꞌbala ya Dawud, ana ꞌbangnga ma ungngo.”
28 A kini ka co a ꞌbügöörï, a kisinsoro na eera no, töꞌdö kini kete, ïkïrï Yasu ka tiki eene, “Kamma aaga aꞌda ara aꞌa talinggo dhorro?”
Kïkïrï ka tiki iini, “Ïï kamma ungngo Uugaara.”
29 Aaꞌba eege ka ïïye iki, “Ara talinggo adene afa ma tiya ada ka tamma a nanggeedi ya kungngo.”
30 Ïïye neene tatanfaꞌda ïkïrï Yasu ka tirina tumma dhorro, “Aaga fa tadirina ömöꞌdï töccö.”
31 Lakiini kene kico a kürö kanyalaana tumma no ka ꞌbuugu koona nyeꞌdꞌde kungngo.
Yasu oolona mörï
32 Aga kisinsoro ka ööꞌdö kürö ya, aꞌda kadhe kadu a mörï, a naꞌbu ka taka kini.
33 Aga Yasu ka tagasoro naꞌbu ya, a mörï teema, a kadu tadhere kiki, “Taalo ungngo kadïnï ka nïïmö afa ma tiya kungngo ka Israyil.”
34 Lakiini naFariisi kiki aꞌda, “Iꞌi asoro naEbliisi ana uugaara ma naEbliisi.”
Yasu ana ꞌbangnga ma kadu
35 A Yasu takunggunaana kuꞌbu ka naanya nja nadaara ꞌdo, alaana kadu ka naala ma talaana miini, adünnü tumma ma Ïnjïïlï ma tauugaara ma Masala, oloona kadu ka namaara kada tonggoonyo.
36 Ïkïrï ka tasala kadu a ꞌbangnga meene tagu iꞌi kudumma eene ka tagiꞌdi a nïïmö kitaalo kene kaneene afa kidheefele na tadasaana ka titaalo kene no kungngo.
37 Ïkïrï ka tiki a kadalaadene tanno iini, “Asa linggo tadhabbu, illi kadu ma linggo kadhilli.
38 Aaga arangnga Uugaara ma linggo aꞌda agürünü kadu ma talinggo linggo niini.”