7
Ki aaata a'chi tiame nayewaniame
(Ruuka 6:37-38, 41-42)
Eesusia ki aaata a'chi chaaneniamechi masitekao, chaanekapua ahpo masitiao:
—Ka'te ki kaawe chaachapamitia eemea aaata ihsiao, itapiti chiiaoi, ki aamo terijeraa Riosieo, aaata na'ariapao. Wa'a te'teriame aamo enesoo, wa'achitia ki kaawe chaachapapuame eemeai. Kehkisa kehchuma aamo na'areria, wa'achi kehchuma na'arepuame eemeai. Puuu aaata aamo katewenarewaa, aaata puichi pusiwekame, kasarara puhjenariameka tiiamepua. ¿Achinikai itapiti tahpitika e'riame eemea aaatao, kiisi weruma teekamekoipua pu'kao ahpo puichio, eemea aamo puichio, epeche weruma teekamekaipua, ki nu'uti kutemorika tiiame? Eemea, puichi ki nu'uti kutemori teekameai wa'a chaachapasaa, ¡achini iika tetewita eemea, aaata pusiweria kasarao? Eemea wa'a kehchuma teekame enesaa puichio, ¿wa'ana chaachapamete eemea, aaata puichi, kasarara ma'chipakemo tuukao? Wa'a te'teriame enesaa eeme, kihta chaachapame tiiamepua. Ohso kaawe eemea, aamo puichi kutemorikamera pujipuapua pahchao, waikaope, kihta eina teerema eemea aamo puichio, aaata aamo piirechi kasarae pusiweria, aamo ma'chipasekemichioopua.
Eesusia masiterepua tiame napawikameo, aaataopua seenekachio, kihta keepunariame Riosichi simiyameopua, peeniatiame. Pu'ka naewakaopua, cheerepua:
—Ka'te chuhchuri ki'ya eemea itapiti te'ta iyoriniameo, itapiti koowioi ki ihpapaseniamepua, perera tehte peenia te'tiameka tiamea, koowia pu'ka ihpapasetiaa yooma tekesoka na'atamapua, ti'tijoeai chuhchurika noonoimapua tiameo, amochi e'enakaopua ki'kimia. Wa'a tiiamekatepua, aaata ki nakiyamea Riosichi simiyameo ahpo tuuyenia.
Aachin teeka kaaweruma teerewa i'yaniame Riosichi
(Ruuka 11:9-13; 6:31)
Piie taawechio Eesusia, Riosichi kaawe teerewa i'yaniame masitekapua, eee cheeka o'ineka:
—Aamo Riosichi kaaweruma teerewa itasoo, kaaweruma itapiti aamo kiamapua; aamo Riosichi kaaweruma i'yame enesoo, Riosichi teimache muuua pu'kao; Riosi ta'perachi aamo enasooio itapiti kaaweruma teerewa i'yakao, wahjonepuamemua pu'ka iinueniachiopua yeeterao, aamoo pu'ka aamo i'ya kiapuaichiopua. Kaaweruma e'raka itayamea, kiapuamechepua; Riosichi i'yamea, teimeripua Riosichio; Riosichi i'yaka eenamea, wahjonepuamepua kaawe yoramia.
’¿Aatana eeme aamo taanao takari itakoio, tehte kiatapua? 10 ¿So'chi itasooi ahpo taanao, siinoi kiatapua? 11 Aaata oowera ti'tijoekai ahpo tatanao, ka'karumara ki'yame enesoopua itapitio, ¿ki epeche kaawerumara taamo kiatarepu taamo Noonoa, te'pa kahtiamea tewekachi?
12 ’Pukaepa eemea kaawe teerenariamea aaata wahjachio, aamo yorajerachitia teeremerimua pu'kao. Wa'a chiiame Riosia, ehkoriami ahpo nayewaturachi nayewariaa iyotetemichio.
Ku'wichi muirachi masiteniame
(Ruuka 13:24)
13 Pu'ka kuuwepasa naewaka Eesusia ti'tijoerio, Riosi ye'karichi muiraa ma'chitekapua eee cheeka:
—Riosi ye'karichi siminariameaa, ku'wichi muirachikamera simiyame i'yapuapua pooeo. Puuukamerapua, Riosi ye'karichi eenamea pooe. Piirechi pooe po'yaitepua tiameo, ki ku'wichi muirachi eename, nape puuua, Riosi kokosamiachikamera simiyamepua. Pu'ka pooeo ki tehki tiiamekopao, muuwaeme pu'ka pooechi uumpamepua, ki toinariamekapapua ahpo kiisi kaawe nokayao, pu'ka ki ku'wichi muirachi eenamechi pooe. 14 Nape Riosi ahjama ahjaniachio pooe ki werepoe puuua, yeetaraai muiwachiopua, kúú'wichipua; wa'a muiwao, ki muuwaeme tewayamepua.
Kuuu kaaweruma taakiamea, taakerachi machiwamepua
(Ruuka 6:43-44)
15 Piie taawechio Eesusia, kaawe ahpo neesetonurekapua ahpo masitiao, ki pichiwa chaachapamechiopua. Pu'ka ahpo inatenurawa nayewekaopua, eee chaanekapua:
—Eemea kaawe aamo inateka mochitopuapua, Riosichi simiyameo wihkuaka nayewamechiopua, pichiwaka naewamechitia chaachapamechiopua. Sapoorika nokayameopua po'wa konarekao. 16 Pu'kao eemea wa'a nokayachio, wa'a chaachapachiopua tiameo, kaawerumachi puuyanapuapua. Kaawerumachio ka'chitia machenameri ki kaawerumao. ¿Wehchajurichikona taakiamepu panijuwari, chuunakaio? 17 Ki checheyame kuuua, ka'karuma taakiamepua, nape checheyame kuuua, kiisi ka'karuma taakiamepua. 18 Ki checheyame kuuua, ka'chi iika taakemapua ki ka'karumao; checheyame kuuuai, ka'chi iika taakemapua ka'karumao. 19 Yooma puuu kuuu ki ka'karuma taakiamea, tehpunasa na'ichi ihpapapuamepua, tajimichio. 20 Yooma ne'nepasaapa eemea i'ka ma'masitari masitiao, itapiti taakerawachitia machima eemea pu'kao, ka'karuma enesoo, ki ka'karuma enesoo pu'ka masitiao.
Ki yooma Riosi ye'karichi muimeri
(Ruuka 13:25-27)
21 Eesusia Riosi ye'karichi muipuame nayewakao, eee cheekapua:
—Ki yooma no'o ahpo Paamira teewame, no'o Noono ye'karichi muimeripua. Wa'a no'o Noono ye'karichio, no'o Noono muimeri kaawe e'reriache muimeripua. 22 Kajuyachi te'ta taawechio, muuwaeme ki no'o Noono e'ra noonoikamea, no'oo chaachapameripua: “Nape Paamira, ¿ki aamo nayewakamekosa teeme? ¿Ki aamo teewaka utewarichi puuyanakame teemeai nanaarario reemó? ¿Ki aamo teewarae cheeka ki ookapi ki maaenari peeniatiame nokakame teemeai?” 23 Nape neeea waikao, chaanemapua pu'kao: “¡Kiisi aamo macheyamenia! ¡Se'wi eemea noochio, tísia na'ara noonowikame!”
Kaari chokitera nayewaniame
(Ruuka 6:47-49; Marako 1:22)
24 Seenepi simikameo Eesusia, kaari chokiterachitia wa'achitaka nayewekapua ti'tijoerio, eee cheeka:
—Yooma no'o masiteria teetokamea, e'pechi karitakameka iintoamepua. 25 Yu'ki ki nu'uti eenakoiopua, ahkasioi ki nu'uti yeenakoipua neeroio, eekaoiopua, ki muuenati motakoiopua pu'ka kaario, kiisi ru'mimeri puuua, e'pechi tísia pewatiame nawateka karitatiamekopa. 26 Nape ki no'o masitia teeretokamea, setechi karitakame ikiriachitia. 27 Puuu karitariaa, weruma yukisoopua eeka ahjamao, aaki neeroiai ki nu'uti yeenasoopua tiame, pukae ruruputiaopua, ru'mirepua. ¡Wa'a ikitiamea tísia kokosa ikitiamepua! Wa'achi ikimeripu ki no'o masiteriachi pewatiame weritokamea.
28 Eesusi kajusoopua nayewakao, yooma ti'tijoeria tísia peenia eraparepua Eesusi masitiao, 29 tísia ye'kaka nayewamekopapua masitekao, ki iyoteri ti'tijoechitia, kiisi aaata seeweka nayewamekopa pu'kao.