13
Itapiti wa'achitarichi nayewatiame
(Marako 4:1-9; Ruuka 8:4-8)
1 Eesusia pu'ka wa'api taawechiopua, wa'a wa'api ta'pechiopua, yooremina machenakaopua weruma neeroi maaniachimina yasipakapua, neerosuwe.
2 Wa'aoi ki ookapi napawiriopa ti'tijoerio, pawekakerachi mooenakapua waikao ti'tijoeri nayewemiao, puuu ti'tijoea oowerua tiamea, pa'wesuwe itipikapua.
3 Wa'a yasipasaopua waikao, ki ookapi itapiti nayewekapua ti'tijoerio, itapiti wa'achitarichi, puuua o'inekapua cheeka:
—Piiripi echayamea tiiriko echimia simiriataipua.
4 Nape echimiaiopua, poowechi ruhjiteriataipua ookapi iimorio. Pu'kao tuchikia wa'a e'enakao, yooma pepeka ko'kariatapua pu'kao.
5 Wahjachi iimoria, tehteekachi ruhjiriataipua ki tunakame kahtiachi weee. Puuuai ikanati yaupariatapua yaupao, nape waitiamekopua weeeo,
6 taaa taipasoopua, ikanati wakipateriatapua pu'kao, ki teeresi naawatakamekopua pu'kao.
7 Puuu iimoria paikapichio, wehchaekachi ruhjiriataipua. Pu'kao wehchaa, yaupakoipua weweripakao, wi'ropateka wakipateriatapua pu'kao.
8 Nape wahjachi iimori kaaweruma weeechi ruhjikamea, tísia kaawe taakeriatapua; ihji piiripi pahchiraa, piie siento pachitariatapua taakekao; wahjachi pahchiraa kaawe taakekamea tiame, paika weerewa pahchi taakeriatapua pipiripi pahchira iimori; epeche ki weeka taakekamea, piie weerewa aampa oosa mariki taakeriatapua, piiripi pahchiraa.
9 I'ka pahtenariamea, kaawe inataka i'yewa nakiyamepua.
Aatia wa'achitarichi nayewaniame
(Marako 4:10-12; Ruuka 8:9-10)
10 Waikao Eesusi masitewaraa, naaepaka iinatukekapua:
—¿Achinikai wa'achitarichi nayewekamua ti'tijoerio?
11 Eesusia pu'kao, cheeka nehjiakapua:
—Eemea kiatiamepua pu'kao aamo nane'repuao, itapiti Riosi iinuekaopua aamowichioo, Riosi apoeo noriwi iinuekaopua pehjio, nape aaata ki no'o oowe e'rekache keepuamea, ka'ipua.
12 Aaata Riosichi simiyame nane'renariamea, epeche nane'retepuamepua Riosieo, ahkasi ki ookapi Riosi oowe e'ria kiapuaopua. Nape aaata oowera no'o na'arenareka keepuamea, kihta pahtewari kiapuamepua; pu'kao, teesa ahpo pahteriaoi, u'yepuamepua.
13 Pukaepa ki Riosichi te'terenariameo, wa'achitarichi masitiamenia pu'kao, pu'kao no'o keepuaio, oowera ki pahteka itipimichiopua; ne'niaio ki tetewika itipimichiopua, pahtewario.
14 Wa'a iikaopua ihji ti'tijoea, Isaia iyoterichi cheeriachitia ikiyamepua, ehkoriami Riosi nayewaturachi cheeriachitia; Riosia Isaiachi naewakaopua, cheeriaipua:
Nape ihji ti'tijoea keepuaio, ki pahteka inamumeripua;
ihji ti'tijoea tetewaio, kiisi pahteka tetewimeripua.
15 Ihji ti'tijoea kiisi pahtenariamepua;
ihji ti'tijoea ahpo nakachio, to'peraemepua;
ihji puichiopua tiameo, kiisi pahteka tetewame enepakamepua.
Wa'a te'tiapa ihji ti'tijoea, Riosichi simiyameo, kiisiki pahteka tetewamepua, tetewai;
inamukai kiisi pahteka inamuamepua.
Ihji ti'tijoeri noochi e'enaka pahtekame enesoopua tiameo,
cheriwemii neeea pu'kaoi, puhjekaopua tatakorirao.
16 Eesusia simiteka naewakao, taamo chaanekapua ahpo ajawariao:
—Nape eeme no'o pahtenariamea, te'ta kaawe te'terenariamepua Riosichio, no'o kaawe keepukamea masitiao, pahteka tetewinariamea pu'kao, pichikekamekapapua tiameo, noochi paparawao.
17 Ihjia tísia pichiwa tiiamepua, muuwaeme ehkoriami Riosi nayewatukamea, ka'karuma enepakamea tiame, waika taawechiami mochiriamea, tísia tetewinareka mochikaipua tiameo, i'ka ehpe no'o aamo tetewika mochikao, wa'atia wahjipakamepua ki no'o tetewika. I'kachi tísia inamunariame eneriaipua tiameo, i'ka ehpe taawechiami aamoo, aamo no'o keepuka mochitoao, nape wa'atia wahjipakame puuua, ki no'o inamuka masitia.
Echayame nayewatiameo, ihtana masiteka cheeria Eesusio
(Marako 4:13-20; Ruuka 8:11-15)
18 Wa'a cheeka kajusaapa Eesusia, taamo chaanekapua:
—Ehpeo echayamechi simiyame aamo ma'chitemania. Kaawe keepumitiao eeme.
19 Puuu iimori pooechi ruhjikamea, Riosi kaaweruma tuuyewari puuua, tijoe peewaeme iikarachi echitiame. Riosi ye'karichi simiyame inamukaipua, ki pahtekamepua riaorósie u'yetiapapua ahpo pahteriao, ahpo iikachi echitiameopua kaaweruma tuuyewari.
20 Puuu tehteekachi ruhjikamea iimori, kaawe e'raka inamukamepua inamuao pu'ka Riosi kaaweruma tuuyewario,
21 nape ki pewatiame weritokamepua Riosichio, ki teeresi naawaekapa Riosichio; ikanati kokosa yooraka naanaritoniapaopua, towayamepua Riosichi ahpo paparariao.
22 Puuu wehchaekachi echitiamea iimori, kaawe e'raka inamuamepua inamuao Riosi kaaweruma naawesario, nape tísia ahpo toomituwa inatapapua i'ka weeechi iintuameo, ahpo si'ritiamepua pu'kaeo. Yooma ahpo Riosichi simiyame ahpo masiteretiaopua, wa'a iikapapua pu'kao yooma toayamepua. Wa'a iikapa puuua yooma Riosichi simiyame ahpo keepuriaopua penipaka, kihtawichio kaawe eenekame puuua.
23 Nape kaaweruma weeechi ruhjikamea iimori, puuua pahteka inamukamepua pu'ka Riosi kaaweruma tuuyewario. Ihjia, ka'karuma weeka muuwewa iintomeripua Riosiwichioo, itapiti echitiame ki ookapi taakekamechitia. Ookapi ihji ti'tijoea, tiiriko muuraraka tísia muuwekameka teerekamepua, piiripi iimoriopua, piie weerewa aampa oosa mariki taakekamepua pipiripi pahchirakai, wahjachi ihji tiiriko iimoria, paika weerewa muuwekamepua pipiripi pahchirachiopua muurekao; epeche wahjachi wa'asia, piie siento pahchira pachitakamepua pipirepi muuraraa.
Ki kaaweruma to'iwe tiirikochi
24 Eesusia piirechi wa'achitarichi nayewekao, chaanekapua:
—Riosi ye'karichi mochipuamea, tiiriko iimori echitiameka ikiyamepua.
25 Aaata tijoe teekoraa kaaweruma iimori tiiriko echanurariataipua ahpo wasawachio, nape seepurawaa yoomahka kokochinioio, wa'a eenakao tukaoo, tiirikotui ki kaaweruma eecheriatapua tiirikochio.
26 Waikao ihji ki kaaweruma tiirikotuiai tiiriko yaupariachio, wa'achi yaupaka weweripariatapua tiame.
27 Waikao tiiriko ne'nemia enanioipua, pachitariatapu tiirikoapa, tiirikotuiapua tiamé. Wa'a tiiame tewakapa ahpo teeko tekipanakiamea, ahpo teeko ne'nemia siimpariatapua tuuyemia, ahpo teekochi ajasisaapua chaaneriatapua pu'kao: “¿Ki ka'karumakosa iimori taamo ki'yakamemua echipuawichioo? Tahpitika tiiapu tiirikotuia tiirikochio, ¿aatia wa'a tiiarepua?”
28 Waikao teekoraa chaaneriatapua: “Aa puuua, aaata no'o seepurawa iintoriapua, taamo echariao, tiirikotui ki kaaweruma pahchira ipasekao”, cheeriatapu teekoraa. Tekipanakiamea waikao chaachapariatapua: “¿Napotare teemea pu'kao?”, chaachapariatapua.
29 Waikao teekoraa cheeka nehjiariatapua: “Ka'i, wa'atia toipuapua pu'kaopua pehjio, tiiriko ahjama po'tamaoipu —cheeriatapu teekoraa—.
30 Wa'atia toipuapua pu'kao pehjio, ahkasi tiiriko i'ipapuachisi. Ahkasi waika, naponuremania pu'kao, pu'ka tiirikotuio, patuka purisa kosimania pu'kao, tiirikochi poanatasaopua —cheeriatapu teekoraa—. Tiiriko ki tiirikotuiekachi i'ipatiameo, tiirijomachi katewemania pu'kao”, chaaneriatapu teekoraa ahpo tekipanakiao.
Wa'achi yoorapuame ti'tijoeai, Riosi katewiachi taawechi, asisoopua.
Wacherai pahchira wa'achitarichi nayewatiame
(Marako 4:30-32; Ruuka 13:18-19)
31 Eesusia i'ka wa'achitarichi nayewekaopua tiame, cheekapua tiame:
—Riosi ye'karia wacherai tewaniame kuuu pahchiraka tiiamepua.
32 Ihji wacherai kuuu pahchiraa kiisi werumakaipua pahchira, ki nu'uti kuuu weripamekaitepua, ahkasi tuchikiai muuwaeme ta'sotachi wa'a nu'nunti atowarachi. Wa'achitia Riosi ye'karichi mochimeria, ki nu'uti mehtamiitepua, ki ookapi enepakao.
Rewarurachitia wa'achitari
(Ruuka 13:20-21)
33 Eesusia wa'a tiame taamo nayewesopua, piirechi wa'achitarichi taamo nayewakapua eee cheeka:
—Riosi ye'karichi nayewaniachio, Riosi kaaweruma tuuyewaria rewaruraka ihsiamepua. Aaata oowitiame teesa rewarura yahcheka wesosoopua paatusio, rewaruraa yomachi muika weruma a'potiamepua paatusio. Wa'achitia Riosi tuuyewariai, yomachi wehjoarichi mu'ipaka tuuyetowatiaopua, ki nu'uti enepatiamepua Riosi ye'kario, Riosichi paparakameeopua.
Aatia tiiachipa Eesusi wa'achitarichi naewaria
(Marako 4:33-34)
34 Eesusia yooma i'ka ahpo masiteria ti'tijoerio, wa'achitarichiche ahjae masitekapua pu'kao, ki wa'achitarichiopua, kihta.
35 Ihji Eesusia wa'achitarichi naewaniamea, Riosi ehkoriami ahpo nayewaturachi cheetiamepua, waika taawechimio, cheeriaipua:
Wa'achitarichiche nayewema neeea;
itapiti nayewatupuame no'o noriwi teereriopua, ahkasi Riosi i'ka wehjoari mochiwachio, yahchariachisi.
Eesusia to'iwe wa'achitarichi nayewariao, ihtanako tuunapua
36 Waikao Eesusi toisoopua ti'tijoerio, wa'api karichi muitiapua waikao. Wa'a muitioopa teemea, iinatukekapua Eesusio:
—¿Aachin cheeka chanikamua to'iwe naewakao? Naane e'renare teemea Masitari.
37 Waikao Eesusia taamo nehjiakapua cheeka:
—Puuu kaaweruma iimoria, Riosi kaaweruma tuuyewari echayame puuua, echayamea neeepua, Riosi Tijoe Tijoetukame.
38 Waasa echiwachio, yoomatiame wehjoarichi ti'tijoeri puuua. Puuu ka'karuma iimoria, ti'tijoe puuua Riosi ye'karichi mochitoame. Puuu ki kaaweruma to'iwea, ti'tijoeri nanaarame puuua, ki Riosi ye'karichi mochimeri, Satanasi ijinuwarakapa.
39 Puuu ki kaaweruma to'iwe echakamea, riaorósi puuua. I'ipaniamea, i'ka yomatiame weee kajuyachi teeremeri puuua, te'ta Riosi katewiachi wa'asi. Puuu echitiame i'ipameria, tewekachi Riosi ku'iwari e'enameri puuua.
40 Puuua ti'tijoeri ki ka'karumaopua, to'iwe ki ka'karumachitiaopua, yooma patuka poanatasaopua, ihpapaka na'ichi kosimapua pu'kao, ki teesa aiwaniachiopua. Wa'asa teeremerikapua i'ka yomatiame wehjoari kajuyachiopua.
41 Neee Tijoe Tijoetukamea waikao, tewekachi mochikame no'o ku'iwario, yomatiame wehjoarichi uhjuramania, no'o ye'karichi ki ka'karuma ti'tijoeri wa'a mochikameo, yooma puuyanamichiopua, ti'tijoeri ka'karuma tatakoritameopua.
42 Wa'a ikisaopua, yooma pu'ka nanaarame aaata tatakoritameopua tiameo, na'ichi ihpapamapua ooronachi. Wa'ao puuua, tísia aiwameripua tajakao, tísia naarakomeripua tísia aiwapao; kiisi anachapa aiwakaopua wa'ao, tahpitika chanimapua taamera ki'sukao, ki teesa tiiame aiwapa puuua Riosi kokosario.
43 Waikao Riosi te'ta weruma katewiachi u'matosoopua, yooma ti'tijoea ooweruaiopua tiamea, Riosi te'ta nakiyachitia noonowikamea, yooma te'ta Riosie piipatetiamea, tisiwa kaawe erakomeri puuua, taaachitia peenia tiame tajayamechitia, no'o ahjama mochikapapua no'o Noono ye'karichio. Epeche pahtenariame enesaa yooma aamo no'o nayeweriao, tísia kaawe inataka i'yepuapua pu'kao, tísia pahtewari nakimerikopua aamoo, aamo masiteka ohjoachiopua.
Wehtere inasotiame toomi wa'achitarichi nayewatiame
44 Pu'ka to'iwe ki kaaweruma wa'achitarichi nayewaka kajusaapua, eee taamo chaanekapua ahpo ajawariao:
—Riosi ye'karia, weee toomi majitiame tísia nateyame iinuemeka tiiamepua. Aaata nane'resaapua tísia nateyamekopua pu'ka weeeo, ahpo ta'pe no'rakaopua, yooma nehjimapua ahpo iinuekao, ahkasi ahpo kariwaoipua tiame. Pu'ka nejisaapua pu'ka toomitutiameopua, pu'ka toomitutiame i'toka siimapua, pu'ka tísia nateyame weee ahjae tarimiaopua. Pu'ka weee tarisaopua, tísia kaawe eramapua waikao, ahpo tarariachi yasakao. Wa'achi iintomeri aaataa, ki teesa te'ta nateyamechitia tetewamea, Riosi ye'karichi yasiwao. Te'ta Riosi chiia e'weka yasitoma puuua, Riosi ye'karichi ahpo yasipoa reesisepuawichioopua.
Perera ki teesa nateyame nayewaniame
45 Eesusia weee wehtere toomichi simiyame kajusaapua nayewakao, chaanekapua taamoo:
—Riosi ye'karia, perera ki teesa nateyamechitia tiiamepua. Aaata perera tarayame,
46 perera tísia nateyame tewisaa, ahkasi yooma ahpo iinueka toomichi nehjisaopua, tarimeripua pu'kao. Wa'achitia aaata tijoea oowitiameai, tísia nateyamechitia tetewikameapua Riosi ye'kario itapiti pererachitiao, yooma Riosi ahpo nuuria yooraka yasitoma puuua, Riosi ye'karichi yasipoa kiapuawichioopua. Wa'a tiiame inatari masitemitia eemea, ahkaoi aamo masitiachiamio.
Sochichaira wa'achitari
47 Perera wa'achitaka nayewasaopua, sochichaira wa'achitarichi taamo nayewekapua, eee cheeka:
—Riosi ye'karichi muimeria, sochichairae pa'wechi chapiwameka ikiniamepua. Yooma ka'karuma so'chi, ki ka'karuma ahjama tiame chapisaopua,
48 suuwerachi upasaopua, poanataka uuka ka'karumarao, ihpapaniamepua ki ka'karumao. Yooma ka'karuma uusaopua, weruma waarichi toaniamepua.
49 Wa'achi ikipuamepua, i'ka wehjoari kajuyachiopua. Waika taawechio yomatiame wehjoarichi ti'tijoe ooweruopua tiameo, Riosi ku'iwari tewekachi e'enakamea, yooma ka'karumara uusaopua,
50 ki ka'karumao na'ichi ihpapamapua pu'kao ooronachi, wa'ao tísia naarakomiachio, na'ie tajaka ki anachapaopua, tahpitika cheemeripua taamera ki'sukao, tísia kokosa tiame aiwakaopua.
Oochetiame masitewa, weemera masitewa tiame
51 Wa'a cheesaapua Eesusia, taamo iinatukekapua ahpo ajawariao:
—¿Pahteka inamukame eeme i'ka no'o cheeriao?
—Eje'e —chaachapakapu teemea.
52 Waikao Eesusia ki ka'karuma toiwamechi simiyame taamo nayewekapua, piirechi wa'achitarichi. Puuua pu'ka wa'achitarichio, eee taamo chaanekapua:
—Aaata Riosi ye'karichi tiiame masitiamea, aaata kariwaemechitia tiiamepua, ahpo ijinuwa to'wachi ka'karumache poanataka uuyamechitia, ki ka'karumao ki uuka. Wa'achitia Riosi kaaweruma tuuyewari ma'masitariai, poanatameripua oochetiame Moisetaru masiteria nokiwameopua, Riosichi te'tereretiao, weemera Eesusi masitiachitia, te'terepuawichioopua, pu'kakamera masitemeri Riosichi simiyame ma'masitaria, oochetiame Riosichi te'tereretiaopua, toaka.
Eesusia ahpo weripariachi eenani
(Marako 6:1-6; Ruuka 4:16-30)
53 Eesusia kajusaapa yooma pu'ka wa'achitarichi taamo nayewekao, wa'a Ooriwo roomosachio, wa'a chaachapaka taamo masitenurakapua, ahkaoi taamo masiteka ohjoachiopua. Waikao Ooriwo roomosachi o'iniao, Eesusi nu'utikai weripariachi, nonoratiapua Kapenau tewaniachi.
54 Eesusia Kapenau ajasitioopua, wa'a napawikarichi pakikapua, i'isaeri napawikarichi. Wa'a masitekapua waikao weesa, senepi taawechi. Wa'a napawikarichi nanapawiamea, tísia peenia erakokaopua, chaachapakapua ahpoo:
—¿Akatia penipakamejoarepua, ahpo tísia peenewariopua, ahpo tísia peenia ihsiaopua tiame?
55 ¿Ki ihjipu tijoe, i'wa mochiwachi ma're sipaka itapiti neteyame, taanara? ¿Ki Maaria tewaniamepu yeeyeraa ihji? ¿Ki puuu poponirapu Saantiaoa Oosea tiame, Siimonia Uurasia tiame?
56 ¿Ki i'wa ohjoepu pipiniraai, i'wa taamo mochikachi? ¿Achini ihsika tísia machiyame enepariarepu?
57 Pukaepa Eesusia ki ahpo yoorenariopao e'wekao, chaanekapua pu'kao:
—Riosi nayewatuamea, yomachi kaawe tetewiniamepua, nape te'ta ahpo mochiwachiopua, ka'i.
58 Ki apochi pichikiopa wa'a ti'tijoerio, paikapi ki weeka peenia ihsiwa wa'api ihsikapua wa'ao.