11
Eesusia Riosichi nayewaniame masitewa
(Maateo 6:9-15; 7:7-11)
1 Seenepi simikame Eesusio, tewekachi kahtiame ahpo Noonoma nayeoio, i'ka kajusoopa nayewakao, ihji te'ta Eesusi masitiaa chaachaparepua Eesusio:
—Paamira, taamo masitemitia taamooi, Waanichitia ahpo masiterao masiteria, achini cheeka nayeweniamepua, te'pa kahtiame No'noo.
2 Eesusia chaanerepua waikao:
—Aamo Noono nayewenariaa, eee chaachapapuapua:
Muuu te'pa kahtiame No'noo, aamo teewaa, te'ta tísia iyoriniame enemitiapua.
I'wa weeechi enamitia muuua, aamo ye'kari yasipatemiao.
Aamo e'ra ikimitia weeechioi, te'pa tewekachichitia.
3 Soparame taamo kiamitia kooame senepi taawechi.
4 Taamo tatakoririao cheriwepuapua,
taamo cheriwiachitia taamo na'ara yoorameo.
Ka'te taamo tooa ki kaawerumachi taamo ruhjimichioo,
taamo newipatemitiamua pukachio.
5 Wa'a cheesaapa Eesusia, cheerepua tiame Riosichi itaniameopua, i'ka wa'achitarichi aaata iintoriachitia nayewaka, eee cheere Eesusia:
—Aaataa, aaata ahpo piirechi ta'perachi eenariataipua naasipa tukaomiahka. Puuua wa'a eenakao, chaaneriataipua pu'kao: “No'o reewemitia ookapioi paani.
6 No'o ta'pechi eenakapu aaata poorosimiame, ko'kotemo o'rane pu'kao no'o ta'pechi che'repamiopa, nape kihta iinuekane no'o ko'kotemiao.”
7 Ta'pechi reweniamea, pichiwa nehjiatarepua nehjiao, nape eee cheeka: “Ka'i, ki werisime e'rani neeeapa, yooma yeetepakame teemeapa wa'asi, kukuchiai, yooma kokochika pe'tiamepua wa'asi. Ki werisinare neeea, aamo kiamiaio.”
8 Nape reweka itayameo utewa chiiopao, ki kichiwa cheemichioopua, rewemapua ohso kaawe, ki suuwe e'raka e'rarioipua, tísia tukao eenakao.
9 Nape Riosia ki aaata nahsinepameaapapua, a'chitia keenakooi aamo apochi eenakoiopua itapiti itanemiaopua, naasipa tukaokooipua, aamo kaawe e'reka kiamapua. I'yamitiapua, teimapua waikao. Yeetarachi chochoka sisinamupuapua, wahjonepuamemua waikao.
10 Yooma wa'a teeka ihta keenakooi itayamea Riosichio, uutepuamepua. Riosichi itasaa, kiapuamemua. Riosichi i'yasaa, teimamua. Riosi yeetarachi aamo sisinamusoo, aamo yeetapumapua.
11 ’¿Naakona aaata noonoraa ahpo taana paani itasoo, tehtena kiamapua? ¿so'chioi itasoopua ahpo taanao, siinoioi kiamanapua?
12 ¿ka'waoi itasoo ahpo taana, machirioi kiamanapua?
13 Weeh, aamoo tatakoriamekoi kaaweruma ki'yame enesoopua aamo tatanao, ¿ki kehkisa epeche kaawe e'raka amochi enanaretare Riosia, amochi yasipamiaopua Riosiwarie? Wa'a iintomeri aamo Noono tewekachi kahtiámea, yooma aaataoi apochi yasipamichio ahpo Riosiwarie, apochi enapaka itaniamechio.
Eesusia reemoniochi uuyame tewaniapua utewario
(Maateo 12:22-30; Marako 3:19-27)
14 Senepi simikame Eesusia, tijoe yachapate puuua, reemonie ni'opakame. Ihji reemonieme ni'opakamea yachapasaapa, ma'chipasetiaopua reemoniwario, nayewasirepua. I'ka wa'a iikame tetewakame ti'tijoeria, tísia peenia eraparepua Eesusichio, wa'a iintokopa.
15 Nape ookapi puuu tetewikamea, chaachaparepua:
—Áaa, Weseu yahchamekapa apochi, wa'a ihsiamepua, pu'ka wa'api reemo noonora utewarie.
16 Nape wahjachi ti'tijoe tiamea, ki pichiwa utewarieme maayameopua Eesusio, pu'ka ahpo iintoriaopua reemo ma'chipaka, itapiti ki maaenari itarepua iintomichioo, te'pa eekachi teteipua tiiame.
17 Nape Eesusia, nane'riapao, Weseu utewarie ihsiame maaeniao, chaanerepua:
—¿Achini teeka nasiwata Satanasia ahpo wa'api? Aaata ahpo ijinuwa ahjama nasiwasaa, ¿ki yooma ahpo wa'api soopatarepua? Aaata ta'pechioi, ahpo tatanachi wa'api nasiwasaa, ¿ki ahpo wa'api ta'pechio, yooma ahpo ko'itarepua?
18 Satanasiai, ahpo wa'api ahjama ijinuwa nasiwasaa, wa'achitia ahpo wa'api soopamapua.
19 Eeme wa'apiai, ti'tijoeri puuyacho tuusaa reemonio, ¿ihtana utewarie puuyachame eemea? Riosi utewarie chaachapasaa, ki pichiwaniamea no'o chaachapao.
20 Nape no'oo, Riosi utewarie puuyachame enesoopua Satanasi reemoniwarioo, Riosi utewarirakamera ihsiamepua. Wa'atiao neeea, Riosi utewarie Riosi ye'kari iintapame neeea, pukae inisikao, Satanasio newitopakaopua.
21 ’Satanasia, aaata weeechi ohjoemekatepua, ahpo karichio ki ookapi aataeka tísia utewaeme, ahpo iinueka kahtiao kaawe neesetoka. Wa'a tiiapa puuu aaata tijoea, ka'chi iika ichikoneme tiiamepua, tísia kaawe neesetoka yasitoamekopa.
22 Nape piirechi tijoe epeche utewaeme enasoopua ki ookapi aataekao, pu'ka ta'perachi iinueka u'yemiao, newitoka yooma u'yemapua pu'kao. Wa'a iintosaapa puuua pu'ka newitoka u'yeriao, ahpo iintonaria iintomapua pukaeo. Weeh, neee Riosie Tijoe Tijoetutetiamea, pu'ka Riosi te'ta utewarie eenakamenia, Satanasi ye'kari utewarira puipamia.
23 ’Yomatiame aaataa ki noochi ahjama te'teriamea, no'o seepurawapua. Ki no'o ku'ika Riosimina upapameaapua ti'tijoerio, no'o mamajochakiame puuua, ki noochi enepamichio, pu'kao ki no'oeo chi'rípamichio.
Ki kaawerumari tijoeturi eenechi aaatachi eename
(Maateo 12:43-45)
24 ’Aamo inateka mochitomitia eemea, pu'ka Satanasi reemoniwachio. Ihji Satanasi reemoniwaraa, tijoechio machenasaapua, oowera wahka ooruchi oiyaipua aaatachi ahpo pakimiachi i'yakao; ki ahka tewisaapua pakipuachio, erapamapua: “No'o yasariachio kakupakaipua, ohso kaawe wa'akamera siimania eenechio.”
25 Wa'ao wa'apitia kakupa tiio tewisaapua, ki wa'a Riosi Riosiwarie eina teeresoopua ahpowichio wa'ao,
26 ehpeche oowisani epeche ki ahpochitia nanaarame Satanasi re'remoniwa paajutesaapua, eenechi wa'a pakimapua. Waikao puuu tijoea oowitiameoiopua, epeche ki kaaweruma enepameripua, ki ke'chu ahpo teereriachitia.
Te'ta pichiwari peenia eraniame
27 I'ka wa'a tiame nayeoio Eesusio, piiripi oowitiame wa'achi ihsiameai keepukao, sisinarepua cheeka:
—¡Aamo naawatekamea, tísia kaawe e'ramejuarepua, puuu aamo chiiteka weripatekamea!
28 Eesusia chaanerepua pu'kao:
—¡Te'ta kaawe erakoamea, naati puuúa, Riosikamera e'weka mochitoamera, pu'ka chiiakamera keepuamera!
Ki ka'karuma ti'tijoeria ki maaenari naaniatiwa itaya
(Maateo 12:38-42; Marako 8:12)
29 Wa'a ihsioi Eesusio masitekaopua pehjio, ti'tijoeria epeche epecheche enetorepua napawikao, tísia muuwepakaopua Eesusi norikameo. Wa'a iikopa wa'ao, Eesusia, o'inerepua masitekao. Puuua chaanerepua:
—Ehpe taawechiami ti'tijoeria, te'ta no'o peenia ihsiwae itayamepua no'o naaniatiwao. Nape ki tetewitepuamepua wa'asio no'o naaniatiwaopua no'o peeniasiwaeo, naatiche enemeripua no'o naaniatiwaa, Oonasi ikiriaka tiiame, enemeripua pu'kawichioo, no'o naaniatiwaria.
30 Wa'achitiao ehkoriami Oonasi ikiriaa, ehkoriami Níniwe taawechiamiwichio eneriamepua naaniatiwario, Riosie wa'api uhjuraria ahpo ma'chitameopua, wa'achitia ehpiami taawechiami neeeai apoe wa'api Riosie uhjurakamepua ahpo ma'chitario, ehpiamiwichio no'oo ti'tijoeri nayewemichioopua. Puuu enemeripua naaniatiwaria, aatanakoo te'ta no'o ma'chitamea, no'o Noonoo no'o mukukoio, eenechi no'o ahjaterioio.
31 Wahka ihtoriachi Riosi ti'tijoeri te'ta katewiachio, puuu yawichi oowitiame Tetuyachi o'inia eenakamea, Saromoni te'ta peenewari machiwari ne'nemia eenakamea, te'ta wenejimeripua aamoo, ehpe taawechiami mochiriameoo. Wa'a iintomeri puuua, kai waapi o'inia eenakamekapa Saromoni tísia peenewari keepumiao, eemeo ki ahpo iintoriachitia te'teriopa, no'oo epeche weruma tiiariemekoio ki Saromonichitiao, no'oo tísia aamo chokichi oioiopua, kiisi no'o ewakoamekopua no'o aamo masitiao, kiisikoio, no'o keepunarekao.
32 Wa'achitia Níniwe ohjoekameai, aamo wenejimapua tiameo, Riosi te'te ti'tijoeri katewechio. Wa'a noonoimapua aamoo, tísia pichikeriapa Oonasi cheeriaopua, aamoo, kiisi no'o pichikeriamekopa no'o masitiao, no'o epeche tísia weruma tiiariemekoipua, ki Oonasichitia.
Tahjera taamo weerewachi tiia
(Maateo 5:15; 6:22-23)
33 Waikao Oonasi ikiria teereria nayewasaopua, taamo weerewarachi tiia nayewakapua i'ka wa'achitarichio, eee cheekao:
—Tahjeraa, ki noriwi weraniamepua itapiti teereo, te'pa weraniame ohso kaawe, weeresi uutapamichiopua, wa'a enapameopua uutapemichiopua.
34 Puusia, tahjeraka tiiamepua taamo weerewachio, pukae tetewiniamepua te'ta kaawerumara pahtewario. Kaawerumache aamo inatame enesoo, puuu tahjewaa amochi tajimeripua, kaawerumachiche aamo oiteka. Nape ki i'ka masitewa kaaweruma pahtewari uusaamua, ki kakupachi oimamua, tukapachikamera.
35 Wa'a teesoo, kakupachi mochitonariaa, ki toipuapua choipamichioo, pu'ka kaaweruma pahteriaopua, amochi uuriao. Ki wa'a teeresaamua, tukapari enemamua amochio.
36 Yomachi amochi uutapame enesaamua, kihta ki'tiameomua noriwi ihsitiameo, kaawerumache enemamua waikao amochio, yooreminao, aamo itapiti tahjerae, uutapaniamechitia.
Eesusia wiwisituame teewanipua pa'pariseroo, Moise nuurari ma'masitariopua tiame
(Maateo 23:1-36; Marako 12:38-40; Ruuka 20:45-47)
37 Eesusia kajusoopa wa'a naewakao, aaata parisero tijoe ahpo ta'pechi paajuterepua, ahpo ta'pechi ko'komichioopua. Eesusia, pu'ka parisero ta'perachi asisaapapua, chitokae poiparepua ko'komiao, wahjachi ahjama ko'komiao.
38 Nape pariseroa, ki paanikoriamekopua Eesusio ko'komia, Moise nuurari nokiwachitiao, iinatukerepua: “Achina tiiachipa ki paanikokamua ko'komiao?”
39 Wa'a chiiopa pu'kao Eesusia chaanerepua:
—Eeme parisero ti'tijoea, aampache kaawe pakoyamepua pehtorio, nape yooreminao wa'atia toayai, ki papakotiame. Wa'ache te'tiame eemea yooreminao, ki papakotiamechitia, aamo yooreminao eemea, pochikame kahtiame eemea, ki kaawe noonoitiame ichikoka, yooma ihta ki ka'karuma tiame.
40 ¡Ki ijinatame eemea! ¿Ki nane'riame eemea, ma'chi weerewa netekameo, yooremina tiame neteriamekopua? ¿Ki nane'riamekosa eemea, ma'chi ahpo weerewachi papakoamea, ahpo yooremina tiame papakomerikopua?
41 Pukaepa eemea, tiopachiwichio toomio nehjaio, iikachi kaaweruma e'raka kiapuapua, ki ti'tijoerikamera, aamo kaawe e'remichiopua. Wa'a nokisao eemea, yooma piipateka enemii eemea, yooreminao, ma'chio tiameo.
42 ’¡Áii eeme parisero ti'tijoea! Eeme oosa mariki simiyame poanatakiame Riosiwichioo, yooma ihta aamo echaria i'ipaopua, meenta saawaraopua tiame, ruura i'yowiopua tiame, yooma ihta rahtatiame koi'wameopua tiame, nape wa'a nokakai eemea, ki tesiwe e'riame eemea ti'tijoeri ichikoekao. Wa'a te'tiapa eemea, ma'chiame tiiame eemea, ki pichiwa nakiyamekopua Riosio. Ki ichikoka mochitomete eemea ti'tijoerio, pu'ka Riosiwichio poanatakia ki'yariwaoi, ki toaka kiatoka.
43 ’¡Áii eeme parisero ti'tijoea! Eemea napawikarichio, te'ta weruma teerewame mochipachi moomochikonariame, ahpo yooreka teteipuawichiopua ti'tijoerieo. Pooechi ohjoiopua eemea, yooreka teepotejeranipua.
44 ’¡Áii eeme wahjipame toaniachika te'tiame, wa'ami uumatoame ti'tijoeria, tísia eiwepuatiachi tekeyame ki wa'a tiame maaekaopua teereo.
45 Wa'a chiiopa Eesusio, piiripi puuu Moise nuurari masitaria, chaanerepua Eesusio:
—Masitari, parisero ti'tijoe wa'a cheekaomua, taamo nekamutenamua tiame.
46 Nape pu'kao tiame Eesusia, chaanerepua:
—¡Áii eeme iyoteri ti'tijoeai! U'matoka pehtiame iyoriwa yorapuameopua ti'tijoerio, Moisetaru nuurari chiia na'roakao, aamo wa'apioi, kiisi kajume tiiaopua iyorikao.
47 ’¡Ai eeme!, ehkoriami Riosi nayewatura wahjipakame toatiachi tosawiamea, te'ta nakiriamechitiapua pu'kao. Nape pu'ka Riosi nayewaturao aamo wa'api ehkoriami mochiriame ko'yakamekoipua pu'kao.
48 Wa'a te'terekao eemea, kaawe e'riameka nooka eemea pu'kao, pu'ka ko'yariopua, ehkoriami Riosi nayewatukameopua, pu'ka wahjipakame toatiachiopua, senepi paaumparichi tosawesikaopua.
49 ’Pukaepa Te'pa Kahtiame No'noa, nane'riapa puuua ehkoriamio, cheerepua: “Wa'a uhjurenane no'o nayewatura, neipa no'o ajawariaopua tiame, tuuyetumeri. Puuua, ko'ipuamepua ookapio, wahjachio na'ara yoramia, naanaripuame.”
50 Wa'a nokayamekapa eemea, wa'achitia ki kaawe noonokame eemeai, aamo ehkoriami noonowiriachitia. Yooma ehkoriamisi o'inia Riosi nayewatura ko'itiameopua,
51 Aaweri yasaria taawechi o'inia, ahkasi Sakaria ooka Riosi iyoriwa tepawetiachiami u'matoi meritiachisi ko'itiameo, yooma eeme i'ka ikitiamewichioo, te'ta Riosi kokosariraa, amochi wichimeripua.
52 ’¡Áii eeme Moise nuurari ma'masitari! Tísia kaawe nane'riai eemea, achini teeka kaawe mochitopuame Riosichio, ki wa'a te'tereka mochitoamepua. Wa'a te'teriameai eemea, ki toani eeme wahjachioi, kaawe te'tereka mochitomichioopua pu'kao, Riosichio.
53 Waikao o'inia, parisero ti'tijoea, Moise nuurari ma'masitaria tiame, nekaweka tetewarepua Eesusio. Waikao o'inia wa'anao, ki ta'iria yahcharepua Eesusio, muuwaeme itapiti iinatukeka,
54 ki kaawe chaachasoopua pu'kao, chapisa wenejimiipua te'ta isaeri pa'pamirachiopua.