Galat'iyaluğoynak' namak'
Běšin əyit
Galat'iina İsus Xrist'osa Çark'est'al k'inək' q'abulbi xunçi-viçimoğoynak' śameśi me namak' təxminən beşi erin 48-49-ci usenxost'ane śameśe. Namak'a ap'ost'ol P'avelene śampe. Buxačuğon şot'o İsus Xrist'osa p'uri ganuxun běyinbit'uxun oşane İzi Mǔq Xavara car sakseynak' c'ək'p'i ap'ost'ol bey (běğa: Ap'ost'. 9:3-6; Ap'ost'. 9:15-16).
P'avelen içu tapşurbaki me əşlə bex p'ap'espseynak' hayzeri samci kərəm Rim İmp'eriin bölgoğo tarapsa c'eğat'an Galat'iina (mo həysə T'urśiin oç̌ale, izi s'iyal q'erəze taysa) bakeney (běğa: Ap'ost'. 13:14-14:23). T'e vədə əfçi buxačuxxo bul k'os'p'ala me bölginə şot'ay car sakala Mǔq Xavara ibaki İsus Xrist'osa Çark'est'al k'inək' q'abulbiyoroxal mal tene baki. Ama şo t'et'iin c'eğala k'inək' izi bač'anexun bəzi iudeyxone hari, manu ki, İsusi Çark'est'al baksuna q'abulbi baalkayt'un, "Buxačuğoy piyes düzgün ak'eseynak' Moiseyen tadi k'anuni boş śameśit'oğo əməlbinanbuq'on" əyitəxun kultet'unhaq'say (běğa: Ap'ost'. 15:1-2). P'avelenal me namak'a metər zombsunxoy běšinə̌mə haq'seynak' Galat'iina bakala xunçi-viçimoğo "Buxačuğoy piyes düzgün ak'eğalo k'anuna əməlbalo təə, İsus Xrist'osi Çark'est'al baksuna věbakalo bakale" upseynak'e śame (Gal. 2:16).
P'avelen me namak'a galat'iyaluğoy pulmoğo qaypseynak', əfçi zombsunxo feret'baki içoğo k'anuni kiyel sa ət't'əc bsunaxun qoşpseynak'e śame (Gal. 5:1). İçuxun oşa Galat'iina hari me iudeyxoy süft'in əyit "sünnətbakinanbuq'on" baksuna avaney pi, sünnətbaksuni exləti loxolxunal gelene duğsa. P'avelen p'urumal galat'iyaluğoy eyex bast'une çuresa ki, Buxačuğoy piyes düzgün ak'esun sünnətbaksunaxun asulu tene - İsus Xrist'osi Çark'est'al baksuna věbaki Buxačuğoy piyes düzgün ak'eśes bayanksasa, mo Buxačuğoy şaat' baksuna görəne. Mo yax pay k'inək' tadeśi sa şeye, mot'o haq'es bakseynak'al Moiseyen tadi k'anuna śameśit'oğo əməlbi iudey baksuna eht'iyəc butene (Gal. 5:2-6). Buxačuğoy piyes bito sane, İsusa Çark'est'al k'inək' q'abulbi k'unuk'bakit'oğoy bito Buxačuğo q'abule.
Namak'i 3-ci, 4-ci bulurxost'a P'avelen Avrahamast'a bakala věluğaxun əyitp'i izi əyitə p'urumal t'e galane eşt'a ki, Buxačuğoy piyes düzgün ak'esun Moiseyen tadi k'anuna əməlbsunast'a bakiyniy, Moiseyaxun bip'baç̌ usen běš yəşəyinşi Avraham Buxačuğoy xeyir-bərəkətə haq'it'oğoxun tene bakoy. Mo ğeyin ğineyal metəre, içust'a Avrahamast'a bakala věluğaxun bakalo Buxačuğoy piyes düzgün ak'eğale, Avrahamaxun törəyinşakit'oğo əyit tadeśi t'e xeyir-bərəkətəxun haq'iyoroxal içoğost'a Avrahami p'iyaxun bakalorox təə, Avrahami věluğaxun bakalorox bakale.
Namak'i axıra p'ap'at'an isə P'aveli əyit şone baksa ki, içeynak' İsus Xrist'osi xaçe loxol bisunen beşi günaxxo os'k'i taşt'unaxun běš hik'k'al butene. Şot'o görəl mot'o nu q'abulbalorox izi bač'anexun baft'alt'un pi Moiseyi k'anuna běš zap'k'ala fikir tet'ux bu. Galat'iyaluğo isə izi əyit şone baksa ki, İsrailaxun törəyinşakiyorox, Buxačuğoy c'ək'p'i azuk' bakseynak' k'anuna śameśit'oğo əməlbi sünnətbaksun təə, Buxačuğoy yax pay k'inək' tadit'u q'abulbi təzə sa amdar baksune lazım.
Girke boş bakalorox:
1:1-5 Namak'i burqesun
1:6-9 Tək sa Mǔq Xavare bu
1:10-2:14 P'avelen izi biq'ala əşlin Buxačuğon içu tapşurbi əş baksunane ak'est'a
1:10-24 Buxačuğon İçine P'avela c'ək'p'i laxe
2:1-10 P'aveli Yerusalima taśi t'iya bakala viçimoğoy əşurxo taşala ap'ost'olxo aksun
2:11-14 P'avelen K'efa izi nairəziluğa ak'est'un
2:15-4:31 P'avelen izi car sakala Mǔq Xavari hetər sa xeyir-bərəkət baksuna q'a Moiseyen tadi k'anunaxun üst'ün baksunane ak'est'a
2:15-21 K'anuna əməlbalo təə, içust'a věluğ bakalo Buxačuğoy piyes düzgün ak'eğale
3:1-14 K'anuna śameśit'oğo əməlbsuna görə təə, və̌st'a bakala věluğa görəne tadesa
3:15-25 K'anun Buxačuğoy tadi əyitə badalbseynak' tene tadeśe
3:26-29 İsus Xrist'osa věbaki Şot'o q'abulbalt'oğoy bito sane
4:1-7 Buxačuğo "Bava" pi k'alpes bakaloroxyan yan, k'ul təə
4:8-20 K'ə baki və̌x, ay galat'iyaluyox
4:21-31 Yan k'ulaxun təə, şuk'k'alaxun asulu nu bakalt'uxun baki əyluxyan
5:1-15 Hik'k'alaxun asulu ma baken pine çark'est'e yax Xrist'osen
5:16-6:10 İsus Xrist'osa bakala věluğen sagala girbi külfətəxun baksuna ak'est'anan
5:16-26 Buxačuğoy Urufen və̌x taşala yaq'en takinan
6:1-10 Sunay t'arnu p'ap'anan
6:11-18 Namak'i axır
1
1-2 Galat'iina İsus Xrist'osa Çark'est'al k'inək' q'abulbit'oğoy icmoğoynak' xeyirq'an baki! Və̌ynak' me namak'a śamk'alo nə amdarxon c'ək'p'i laxiyo tene, nəəl şinesa əyiten c'ək'eśiyo - İsus Xrist'osen q'a beşi bitot'ay Bava bakala Buxačuğon, Xrist'osa p'uri ganuxun Běyinbit'in İçin c'ək'p'i ap'ost'ol P'avelene śame və̌ynak'. Miya bakala xunçi-viçimoğoxunal bitot'uxun və̌ynak' dirist'uğe bu.
3 Barta beşi bitot'ay Bava bakala Buxačuğon q'a beşi Q'ončux bakala İsus Xrist'osen və̌xun İçoğoy şaat'luğa kammaq'at'unbi, barta və̌ynak' arxayinluğq'at'un eçeri.
4 Yax me dünyənə izi kiyel haq'i pisluği kiyexun çark'est'eynak' İçu q'urban bi beşi günaxxo os'k'i taşeriyone İsus Xrist'os. Metər bi beşi bitot'ay Bava bakala Buxačuğon İçu tapşurbit'une bex p'ap'esp'i Şot'in.
5 Alxışq'anbaki Şot'o həysəəl, meyin oşa həmişəl! Ammen!
Tək sa Mǔq Xavare bu
6 Za lap piyt'uniy větezbakoy ki, və̌n maninesa əfçi sa mǔq xavara görə və̌x c'ək'p'i Buxačuğoxun, Xrist'osi şaat'luğa və̌xun nu kambit'uxun metər usum ç̌onan taradon.
7 Ama avabakanan ki, sa Mǔq Xavare bu! Xrist'osi me Mǔq Xavara fırıdi, eçeriyal və̌x q'erəz cürə p'ap'esp'alt'oğoy fikir isə efi ük'e xal bast'une, q'erəz hik'k'al!
8 Q'arğişi q'ončuxq'an baki metəro! Lap çurensa me əşlə biq'alo yan baken, tene, lap göynuxun biti angelq'an baki - bezi əyit p'urumal hamo bakale! Beşi və̌x p'ap'esp'i t'e Mǔq Xavara təə, maninesa əfçi sa xavara izi muzel eçeri və̌x p'ap'esp'alt'u bezi q'erəz uk'ala əyit tene bu!
9 Sa kərəm peyan, saal nexzu: efi q'abulbi t'e Mǔq Xavara fırıdi, eçeri və̌x q'erəz cürə p'ap'esp'alo q'arğişi q'ončuxq'an baki!
Buxačuğon İçine P'avela c'ək'p'i laxe
10 İsə və̌n upanan: efi zənden zaynak' şi piyes şaat' ak'esun běše, Buxačuğoy yoxsa amdarxoy? Və̌x mandayin, uk'alnan amdarxoy! Ama avabakanan ki, amdarxoy piyes şaat' ak'esun çureśiyzuy, bezi s'i Xrist'osi nökər tene bakoy.
11 Ay xunçi-viçimux, çurezsa ki, avabakanan: bezi və̌x p'ap'esp'i me Mǔq Xavar insani ǰomoxun c'eri Xavar tene.
12 Şot'o za nə amdarxon tene pe, nə şot'ay k'ə baksuna za şinesa tene zombe. İsus Xrist'osen İçin qaypi bezi běš laxi Xavare mo.
13 İbakinan bakon bezi běšaxun hetər sa zıntış iudey baksuna. Xrist'osa Çark'est'al k'inək' q'abulbi Buxačuğoy külfətəxun bakalt'oğo pul tadi işiğ tez tast'ay zu, tumexun əfçibsunez çuresay şot'oğoy bitova.
14 Bez taymoğoy boş za p'ap'alo buteney. Beşi bavoğoxun mandi ədətxo maq'an aç̌i pi bezi elmoğoz laxsay zu.
15 Ama Buxačuğon, zu hələ bezi nanay tapane bakat'an za C'ək'pit'in, zaxun İzi şaat'luğa kamtenebi, za İzi q'ulluğa çurk'alt'oğoxun bseynak'e c'ək'p'i Şot'in,
16 İzi Ğare Şu baksuna ak'est'iyal Şot'ay barada q'erəz azuk'xo p'ap'espsunane tapşurbi. T'e vədə taśi şuk'k'alaxun əyit tez xavar haq'i zu,
17 sal Yerusalima taśi zaxun běš ap'ost'ol bakit'oğo tez ak'i. Hayzeri sa bul Araviinaz taśi, oşal qaybaki Damask'az hari.
18 Xib usen c'ovakit'uxun oşaz taśi zu Yerusalima, K'efa çalxseynak'ez taśey, taśiyal p'ə̌ şamat' şot'ay k'oyaz mandi.
19 Mandi ap'ost'olxo isə sal atezk'i, saycə beşi Q'ončux İsusi viçi İak'ovaz ak'i.
20 Buxačuğoy běšez nex: bezi həysə və̌ynak' śampi uk'alt'oğoy boş sa dənə əfçi əyit tene bu!
21 Oşa Siriya q'a K'ilik'iya bölginəz taśi zu.
22 Za t'e vədə İudeyina hələ çaltet'unxsay, miya Xrist'osa Çark'est'al k'inək' q'abulbit'oğoy icmoğoxun bakalt'oğoy saycət'in za atenek'ey.
23 Sa şot'un ibaksay ki, běšaxun içoğo pul tadi işiğ nu tadalt'in, amdarxoy Xrist'osa bakala věluğa tumexun əfçibsun çureğalt'in, isə Şot'ay Mǔq Xavarane car saksa!
24 Bitot'inal Buxačuğo şükürt'unbsay bezi me badalbaksuna görə.