7
Stipen Juda Kansol nöbö dib bla ñɨgö Krais mönö wä aku yad nölöŋa
1 Ñɨŋ mönö inakmönö aku hörɨm, God ap höjöpal ur nölɨb nöbö dib ödöriö aku Stipen nugwo yadöŋa, “Mönö nagö yadöi aku mi yadöiŋönö inakmönö höröi?” röŋa.
2 Aliö rɨmɨn, Stipen yadöŋa, “Acö nöböhöd nöbö, nugwi! Nöso maduebö ana Ebraham maduar ör taun dib Haran duölöŋ mag aku, mögörɨb Mesopotemia mɨdöŋ mag aku, God mil wä keiryöbö alɨg mɨd aku nugwo yadöŋa,
3 ‘Mögörɨb nagö kɨ röböxön, nöbö mö nagö bla röböxön, mögörɨb hör i nɨ nagö yabun aku duö,’ röŋa.
4 “Aliö rɨmɨn, Ebraham mögörɨb dib Kaldia mɨdmɨd yöraku röböxön, taun dib Haran du mɨdmɨda. Mai Ebraham nuö wöröxɨm, God nuŋ yadmɨn, Ebraham nuŋ hö mögörɨb ñɨŋ mɨdöi yörɨk mɨdmɨda.
5 Wop aku God nuŋ Ebraham nugwo mögörɨb möl i yadölöŋ. Hön hör ör mɨdmɨda. Wop aku Ebraham ha i yöxölöŋ; hör ör mɨdmɨda. Jɨ God nuŋ Ebraham nugwo yadöŋa, ‘Mai mögörɨb kɨ nagö pɨnö. Halöu ha nagö yöx pön haŋ yöx pön höŋ diön piaku, mögörɨb kɨ algör ör pön mɨjöñɨŋö,’ röŋa.
6 Makwam God mönö i yadön yadöŋa, ‘Halöu ha nagö yöx pön haŋ yöx pön höŋ diön piaku, du nöbö mö hör mögörɨb piaku mɨdɨŋ, ñɨgö magalɨg nag nɨgön, mɨ rɨ gwogwam rön, nag mabö röxg yad nɨg gɨŋ rɨmɨdɨŋ nugugɨrön, kɨm akuyöbö po hadred (400) yöñöna.
7 Makwam nöbö mö ñɨgö almɨjöñ akuyöbö, nɨ piöŋö paiŋö ñɨgö rɨ gwogwam cɨna. Nöbö mö naŋ bla, mögörɨb aku röböxön, hö nɨ höjöpalön rɨ gör mɨjöñ mögörɨb kɨ,’ me röŋa.
8 Makwam God nuŋ Ebraham nugwo mönö ölɨsö ma i yad nɨgön yadöŋa, ‘Halöu ha nagö yöx pön haŋ yöx pön höŋ diön piaku, ñɨgö nugwidɨx mɨjɨn makwam, ha kiai hañkapa rɨl uña ödörɨŋ,’ me röŋa. God aliö rɨmɨn, mai Ebraham ha nuŋwa Aisak nugwo yöx pön hön, wop akuyöbö mɨj sö mɨdön, wop amñaxɨb aku ha aku nugwo rɨl uña ödöröŋa. Aisak piöŋö Jekop nugwo yöx pön höŋa. Jekop nuŋ piöŋö ha akuyöbö möl sö yöx pön höŋ makwam, an Isrel nöbö mö ila hörɨrör mɨdöla.
9 “Nöso maduebö an piaku, nöbö höd adö bla pɨgnɨŋ ñɨŋa Josep rɨb gwogwo yöx nugumɨn, ölɨsö wölmɨn, nugwo pön nöbö adö bli nölmɨn, nugwo wobön pön mögörɨb Ijip dumä. Pön dumɨn, mɨd ri abölöŋ, jɨ God nuŋ Josep röböxölöŋ.
10 Ömörö diba Josep nugwo hömɨdöŋ aku, God nuŋ nugwön Josep nugwo nugwidɨx mɨd ri abmɨdöŋa. God nuŋ Josep nugwo rɨb wä nölön rɨmɨn, Ijip Kiŋ Pero, nöbö Josep kɨ nuŋ rɨbyöx nugw ri abön rö, rön, nugwo yad nɨgmɨn, mögörɨb Ijip aipam, ram ap nuŋ bla magalɨg aipam nugwidɨx mɨdmɨda.
11 “Mai wop i kiö dib ödöriö aku, mögörɨb Ijip aipam, mögörɨb an Kenan kɨ aipam höm, nöso an mögörɨb Kenan kɨ mɨdim bla, ap maga hölu nugumɨn, ap mag nɨmɨb i mɨdölmɨn, rɨb diba yöxmä.
12 Makwam nuö ñɨŋ Jekop mönö i nugwöŋa, ap mag mɨga mögörɨb Ijip mɨdöŋa. Makwam nugwön ha nuŋ bla ñɨgö yadmɨn, ap mag wobɨba Ijip dumä.
13 Du wob pön hön, nɨm pörön, iswob wobɨba dumä. Dumɨn, pɨgnɨŋ Josep ñɨgö yadöŋa, ‘Nöböhöd nöbö, ñɨŋ nɨ yönɨmɨm me rön nugwöiŋönö? Nɨ haul ñɨŋa Josep ör,’ me röŋa. Aliö rɨmɨn, Ijip Kiŋ Pero mönö aku nugwön yadöŋa, ‘Aku Josep haul nöbö nuŋ bɨlɨm e!’ röŋa.
14 Josep piöŋö, acö na Jekop, nöbö mö nuŋ bla pɨsaŋ yadkap höŋ, me rön, mönö yad abmɨn, nuö Jekop nöbö mö padokwo padök mös paŋ höuöiliö hö wölu iŋösu sö (75) pön pɨsaŋ dumä.
15 Nuö Jekop aliö alön, mögörɨb Ijip du mɨdön, wöröxöŋa. Mɨdɨp duön, nöso nöbö piaku magalɨg wöröx pörmä.
16 Makwam mai ha ñɨŋ bla nuö yöd bla hölu rag duön, taun dib Sekem hogw pɨlmä. Nöbäpö hogwaj aku, nöso maduebö Ebraham, Hemor ha nuŋ bla ñɨgö rɨg i nölön woböŋa.
17 “Makwam God Ebraham nugwo höd rɨg cɨnö, rön, mönö rɨg yad nɨgöŋ akuyöbö rɨba rön röŋ makwam, nöbö mö an Isrel mögörɨb Ijip mɨdim akuyöbö, halöu ha yöxɨp duön yöxɨp höuöilmel rön, nöbö mö mɨga mɨdmä.
18 Nöbö mö an Isrel mɨga akwör mɨdim wop aku, mögörɨb Ijip aku kiŋ yoŋyöbö wöxnö nɨgöŋa. Kiŋ yoŋyöbö aku nöso Josep nugwo nugwölöŋ makwam,
19 nöbö mö an bla rɨ gwogwam ödöriö rön, mönö ölɨsö yadmɨn, halöu ha ñɨŋ bla yöx pön hön, rɨŋadö pi blaku abɨm, ñɨŋ keir mɨdön wöröxmɨdmä.
20 Aliö almä aku, jɨ wop mibɨl yöraku, mönöbö hogwi ha wä mɨdöy yöx pön hön, ib nuŋwa Mosɨs me rɨmä. Ha aku nugwo röun mös paŋ ram möl piaku umad gɨm mɨdmɨda.
21 Mai ha kiai aku nugwo pön du rɨŋadö bö nɨgɨm, Pero halöu nuŋ aku hön, nugwo nugwön, rag du ha nɨ, me rön, rɨg urmɨdöŋa.
22 Nuŋ mag akuyöbö alön rɨg urɨm, Mosɨs nuŋ dib röxmɨn, Ijip nöbö mö ñɨŋ agap apɨm rɨmɨdim aku, nugwo yad nöl ri abmä. Nuŋ mönö ölɨsö yadön, mabö ususör rön rɨmɨdöŋa.
23 “Makwam Mosɨs kɨm nuŋ akuyöbö padokwo padök paŋyöbö i höuöiliö hö pɨn du adokwebö mɨj bö (40) yönmɨn, nɨ du nöbö mö nɨ Isrel pia nugwön hönö, röŋa.
24 Makwam du nugumɨn, Ijip nöbö hö Isrel nöbö i nugwo mɨ göj palmɨdöŋa. Mosɨs nugwön, Isrel nöbö aku nugwo kömö pön, Ijip nöbö aku nugwo aŋadö pɨl pal nɨgɨm wöröxöŋa.
25 Makwam Mosɨs rɨb nuŋwa yöx nugwöŋa, ‘Nöbö mö nɨ Isrel yajöña, “God Mosɨs nugwo rɨba nölmɨn, hön anɨŋ pɨ asɨx abmɨn, mɨd ri aböñɨŋö,” cöñɨŋö,’ rön rɨbyöx nugwöŋa, jɨ ñɨŋ rɨb aku yöx nugwölim.
26 Makwam löumɨn Mosɨs duön nugumɨn, Isrel nöbö mös nuö pɨlmɨdmä. Almɨdmɨn nugwön yadöŋa, ‘Nöbö mɨg, ñɨŋ hödpɨg hogwa mɨdöia; nuö pɨlmɨdöi aku röböxi!’ röŋa.
27 “Aliö rɨmɨn, nöbö i nöbö i nugwo palmɨdöŋ aku, Mosɨs nugwo pɨgöur pikwo abön yadöŋa, ‘Nagö yönɨm yadmɨn, nöbö diba mɨdön, anɨŋ mönö pɨ nuöm nɨgɨb nöbö akuyöbö nugwidɨx mɨdlö?
28 Nagö idöm Ijip nöbö aku pɨl pal nɨgmö aku, weik nɨ piöŋö pɨl pal nɨgɨba rɨmɨdlanö ä?’ röŋa.
29 Aliö rɨmɨn, Mosɨs nöbö pɨl pal nɨgɨl aku nugwöiŋö, rön, bör du mögörɨb Midian duön, nöbö hör i röxg mɨdmɨda. Wop mibɨl yöraku, nuŋ mö pön, ha mös yöx pön höŋa.
30 Al gɨrön hör ör mɨdmɨn kɨm padokwo padök paŋyöbö i höuöiliö hö pɨn du adokwebö mɨj bö (40) yönöŋa. Mai wop i Sainai pɨda il bö mögörɨb rɨg kap yöra mɨdön nugumɨn, ejol i hön, bɨ wab paŋyöbö i pina nɨgmɨdöŋ mibɨl yöra wöxnö nɨgmɨn nugwöŋa.
31 Almɨdmɨn Mosɨs nugwön, ap aku pödpöd rɨmɨdö, rön, du il yöra nugumɨn nugugɨrön, Nöbö Diba yadöŋa,
32 ‘Nöhönɨŋ maduebö Ebraham, Aisak, Jekop, God ñɨŋa nɨ mɨdlö,’ röŋa. Aliö rɨmɨn, Mosɨs, aku Nöbö Diba akwör yadmɨdö, rön, ipöxön gɨl gɨl rön, ubɨlön mämäga nugwölöŋ.
33 “Makwam Nöbö Diba Mosɨs nugwo yadöŋa, ‘Mögörɨb lei kɨ hö mɨdlö aku, yamsö uñ nagö wab aku pɨ rödö.
34 Ijip nöbö mö bla, Isrel nöbö mö na mögörɨb Ijip mɨdöi akuyöbö ñɨgö mɨ rɨ gwogwam röi aku nɨ nugula. Ñɨŋ imön rɨmɨdöi aku audiöx nugwön, hön ñɨgö pɨ asɨx abɨba höla. Makwam, nagö höbkal Ijip duö,’ röŋa.
35 “Isrel nöbö mö höd Mosɨs nugwo yadmä, ‘Nagö yön yadmɨn, nöbö diba mɨdön, anɨŋ mönö pɨ nuöm nɨgɨb nöbö akuyöbö nugwidɨx mɨdlö?’ rɨmä. Jɨ mai, God ejol nuŋwa yad abmɨn hön, rɨn yön pina nɨgmɨdöŋ mibɨl aku Mosɨs nugwo wöxnö nɨgmɨn, God nuŋ keir Mosɨs nugwo nöbö dib ñɨŋa mɨdön ñɨgö kömö paŋ, me rön, yad aböŋa.
36 Mosɨs Ijip duön, ap rölɨbä akuyöbö bli piaku rön, nöbö mö nuŋ Isrel bla ñɨgö pön ban yuö dib ‘Paskwolö’ me röi aku duön, ap rölɨbä akuyöbö bli piaku rön, mai Isrel nöbö mö yölɨŋ pön du mögörɨb rɨg kap mibɨl piaku duön, ap rölɨbä akuyöbö bli piaku rɨ gɨrön mɨdmɨda. Al gɨr mɨdɨm mɨdɨm, kɨm akuyöbö padokwo padök paŋyöbö i höuöiliö hö pɨn du adokwebö mɨj bö (40) yönöŋa.
37 “Mosɨs nuŋwör nöbö mö Isrel ñɨgö yadöŋa, ‘God nuŋ, mönö nuŋwa yadɨb nöbö i, ha ñɨŋa keir nöbö nɨ röxgɨb i, yad abaŋ, ñɨgö hönɨŋö,’ röŋa.
38 Mosɨs nuŋ mögörɨb rɨg kap mibɨl piaku mɨdöŋa; nuŋ nöso auso an bla pɨsaŋ mɨdöŋa; Sainai Pɨd piaku ejol i hön Mosɨs nugwo mönö yad nölöŋa. Mosɨs mönö aku pön an Isrel nöbö mö yad nöiönɨŋö, rön, God nuŋ mönö kömö aku Mosɨs nugwo nölöŋa.
39 “Mosɨs mönö kömö aku yad nölöŋ aku, jɨ nöso an bla mönö aku pölim. Ñɨŋ Mosɨs nugwo yad mönö nɨgön, höuöil Ijip duŋö, rön, rɨb aku yöxmä.
40 Ñɨŋ Mosɨs pɨgnɨŋ Eron nugwo yadmä, ‘Nöbö nagö Mosɨs anɨŋ Ijip yöbö pön hö aku, nugwo agapɨm rɨ aku an nugwölöl. Makwam, nagö anɨŋ ap god akuyöbö bli raŋ, nöbö an bli god rɨmɨjɨnö piaku pɨrag höd duŋ, an mai duŋö,’ rɨmä.
41 Wop akwör, god inakmönö hön kau ha i röxg rɨ nɨgön, yöur ap bla pal rag hö höjöpal ur nölmä. Ñɨŋ imag ñɨŋa keir rɨmä ap aku nugwön, aku god an, me rön, wahax pɨ gɨrön ap diba ur nɨmɨmä.
42 Almɨdmɨn, God ñɨgö röböxön yadöŋa, ‘Alöi aku, naiö, röun, gupö ap bla amnör höjöpalön mɨdɨŋ,’ me röŋa. Wop aku ñɨŋ ap piakwör höjöpalmɨdim aku mɨ, God mönö yadɨb nöbö i God Mönö rɨb i kai kɨtön yadöŋa,
‘Isrel nöbö mö.
Ñɨŋ höd kɨm padokwo padök paŋyöbö i höuöiliö hö pɨn du adokwebö mɨj bö (40) mögörɨb rɨg kap mibɨl piaku yönmɨdim wop aku,
hön kau hön sipsip ap bla pal nɨ höjöpal ur nölmɨdölim.
43 Ñɨŋ hör ap inakmönö mös ñɨŋ keir rɨ nɨgim aku
nugwo ap pal höjöpal ur nöl gɨr mɨdmɨdmä.
Ap aku, i Molok me rɨmɨdmä;
i gupö röxg rɨ nɨgön, Repan me rɨmɨdmä.
Ap god inakmönö hogw akwör,
ap uñ rama ur rag yön gɨrön, höjöpal ur nöl gɨr mɨdmɨdmä.
Rɨ mɨdmɨdöi aku, nɨ ñɨgö yad abmön,
du nag mɨjöñ taun dib Babilon sɨnaŋ adokwöik,’ me röŋa.
44 “Nöso nöbö an bla mögörɨb rɨg kap mibɨl piaku mɨdim wop aku ap uñ rama pɨrag yönmɨdmä. Ap uñ ram aku mɨdöŋ aku nugwön, God an pɨsaŋ mɨdö, rön nugumɨdmä. Ap uñ ram aku, God mönö rɨg yadöŋ mag akwör ur nɨg gɨm mɨdöŋa.
45 Mai nöso nöbö an bla ñɨŋ ap uñ ram aku Josua nöso nöbö an bla ñɨŋ nölmɨn pɨmä. Mai, ñɨŋ ap uñ ram aku pön hö mɨdmɨn nugugɨrön, God nuŋ nöbö mö mögörɨb yörɨk mɨdim bla höju aböŋa. Ap uñ ram aku mɨdön, mɨdɨp duön, mai Depid yöx pön hömä.
46 Nöso Depid, God nugumɨn wä röŋ nöbö aku, nuŋ God nugwo yad nugwön yadöŋa, ‘Nagö yöwö ran, nɨ ram nagö wä i rɨ nɨgmön, nagö God Jekop höd höjöpalön rɨg rɨmɨd akuyöbö, ram aku mɨjnaŋö,’ röŋa.
47 Aliö rɨmɨn, God nuŋ yöwö rölöŋ. Mai Solomon nuŋ God höjöpalɨb rama ur nɨgöŋa.
48 “Makwam God mɨ bɨl möx sö mɨd Nöbö aku, nöbö mö imaga pön ur nɨgöñ ram bla mɨdenɨm. God mönö yadɨb nöbö i mönö aku yadön yadöŋa,
49 “ ‘Nöbö Diba nuŋ yada,
“Mögörɨb adöx yöd röul adö kau sö yöraku
hogw rol kiŋ na aku rola römɨd gɨ mɨdön,
mögörɨb il kɨ yödpɨlö na röb gɨ mɨdla.
Nɨ agö ramɨm ur nɨgɨŋ, nɨ hölɨmmɨjɨn?
Nɨ ram möl kai aŋöi nɨgɨn?
50 Ap bla magalɨg imag na keir rɨ nɨgöiödö?” rö,’ röŋa.
51 “An keir nugw ri abölɨŋö, rön, ap kib mag gwogwo akwör rön, God Mönö yöxölöi. Nöhönɨŋ nöbö rɨg rɨmɨdöi mag akwör röia. Inöm Leia nuŋ ñɨgö rɨb wä nölɨm nugwöyɨxa, jɨ öim wöhö röia.
52 Nöhönɨŋ nöbö bla, God mönö yadɨb nöbö bla ñɨgö magalɨg rɨ ajö nɨgmä. God mönö yadɨb nöbö maduebö piaku, ‘God Mabö Rɨ Nölɨb Nöbö Wä Ödöriö aku hönɨŋö,’ rɨmä. Jɨ nöhönɨŋ nöbö piaku ñɨŋ nöbö piaku algör ör pɨl pal nɨgmä. Makwam weik God Mabö Rɨ Nölɨb Nöbö Wä Ödöriö aku höm, ñɨŋ nugwo mönömɨm nugwön pɨl pal nɨgmä.
53 God lo mönö nuŋ aku, ejol nuŋ akuyöbö ñɨgö yad abmɨn pön höm pɨmä, jɨ rɨg yad akuyöbö nugwön rölöiŋö,” röŋa.
Stipen nugwo rɨg röd pal nɨgmä
54 Stipen mönö aku yadmɨn nugugɨrön, ñɨgö ölɨsö diba ödöriö wölmɨn, ajmaga öbɨx gɨg yuön ölɨsö rödmä.
55 Makwam Inöm Leia nuŋ Stipen aja wöl gɨ mɨdmɨn nugugɨrön, nuŋ laxiö pisö nugwön adöx yöd röul adö kau sö yöraku nugwöŋa, God mil mag wä keiryöbö nuŋwa mɨdöŋa nugwön Jisas nuŋ God imag mɨrɨx adö öbɨl gɨ mɨdöŋa.
56 Stipen nugwön yadöŋa, “Nugwi! Nɨ nugumɨdla, adöx yöd röul adö kau sö yöraku uba röd gɨ mɨda. Nöbö Ha nuŋ aku God imag mɨrɨx adö öbɨl gɨ mɨdö!” röŋa.
57 Stipen aliö rɨmɨn, rɨmɨj möl ñɨŋ aku iŋsö pidɨxön, rɨb pia magalɨg öbɨlön, mönö bölölö rön mönö diba yadön, ipalɨp du nuŋ mɨdöŋ yöra dumä.
58 Nugwo pɨ cɨcɨ nɨgön, pön dumɨd pön dumɨd taun dib aku rɨŋadö bö pön dumä. Nöbö nugwo inakmönö hörim bla ölɨsö rödön, wölɨj mɨxɨl ñɨŋ bla pɨ rödön, ha nöbö Sol mɨdöŋ il yöra abɨm, nuŋ nugwidɨx mɨdmɨn nugugɨrön, ñɨŋ Stipen nugwo rɨg röd palmä.
59 Nugwo aliö palɨm nugugɨrön, Stipen Nöbö Dib nugwo wö rɨ yadön yadöŋa, “Nöbö Dib Jisas, inöm na pö,” röŋa.
60 Aliö rön, höxmax yuön, wö diba rɨ yadön yadöŋa, “Nöbö Dib! Nɨ pɨl pal nɨgmɨdöi kɨ, ap kib mag gwogwo rɨmɨdöi aku nugwön röböxö,” röŋa. Aliö rɨ gɨrön wöröxöŋa.