18
Laha xoti Jises
Mt 26:47-56; Mk 14:43-52; Lk 22:47-53
Muhin ti Jises lotu kewa, i ma tesol kahikahin nahih hani tesol axan Kitron Vali. Ti ien, lato soh hani leili tesol kini oliv. Judas, tetel imuh i hangaini Jises hani teka seilon teleian, i tioi tetesol kin nake Jises ma tesol kahikahin nahih hakila hani ien. Ape Judas nahih hani tetesol kin. Kahitiwa i tesol seilon ti hile ti Rom, tesol unaui teka masiwi tuah ti hukuminiai Haeu ma seilon ma tesol unaui teka Parisi. Laha kakau paulaha, lul ma kamaialaha liai.
Jises hoi i tioi lawe waliko ti lehe i sohot hani i. Kakanua i nahih kouke hani mateiwaulaha ape i kamea, “Amuto upiup aita?”
Laha ukek, “Jises ti Nasaret.”
Ape Jises kak pahoi, “Se nga.” Judas tetel hangainian tin i tutu kapi laha ien. Ti Jises ukek, “Se nga,” laha sue alia ape laha put hani itan.
Jises kamei ulea laha, “Amuto upiup aita?”
Laha ukek, “Jises ti Nasaret.”
Jises hone laha, “Nga kakanewen amuto ka se nga tetel. Na masin salan amuto upiup nga, amuto hanahi lioiwa tesol kahikahik, tiliwen lato nahih taha.” I kak ukek ien lehe kakain ti i kakawen i sohot poponowi ti i ukek, “Tel Tamak, nga awai teka seilon o haniwen nga, tap tel seilon i pon waxi xaxawenialato ti ngahat tetak.”
10 Taen ien Saimon Pita itini ahuti tea ngolun weluwelun. I kaheni ape i koti haputa taxingi Malkus, tel ti tesol unaui tel masiwi tapein ti hukuminiai Haeu ma seilon. I koti tose tepaun taxingan manau. 11 Tuahe Jises hone Pita, “Hana aliakewa tea ngolum haniwa he ingan. Liai nga kau kawatan ti tel Tamak namiloiwen nga kau.”
12 Ape tesol seilon ti hile ti Rom hetekie tel masiwi ti laha ma teka peteniai Ingi Haeu, laha xioti Jises. 13 Imat laha hakahita i hani kapi Anas, tel wawan ihai Kaiapas. Kaiapas i masiwi tapein ti hukuminiai Haeu ma seilon ti ahang tehu ien. 14 I tetel kemuk i kakane teka masiwi ti teka Ju ka pamu ewian na seilon telawe mat ti awaiai lawe seilon ti matemate.
Pita ase ka i kum tioi Jises
Mt 26:69-75; Mk 14:66-72; Lk 22:54-62
15 Saimon Pita ma tel kahikahi Jises liai, lalu nahih usi Jises ma tesol hakahitaian. Tetel kahikahin liai ien, laha sowini i soh hani tesol mate ingi Kaiapas, tel masiwi tapein ti hukuminiai Haeu ma seilon nake Kaiapas tioi i. 16 Pita tutuen melal kapi aweing. Aile ape tetel kahikahi Jises liai alia hani kapin ape i hone tel hehin pepeteni aweing hasohoi Pita. 17 Tel hehin ien kamei Pita, “Nakon o kumahe se tel ti kahikahi tel seilon Jises?”
Pita pahoi ukek, “Kumahe.”
18 Tesol unaui Kaiapas ma teka peteniai Ingi Haeu, lato tu kakalini tehot ah hahiai tinulato nake pate waiwain. Ape Pita tin i nahih tu akati lato hahiai tinun.
19 Ti lokon ien Anas kakamei Jises sale tesol kahikahin ma waliko ti i hahanau teka seilon. 20 Jises kak pahoi i ukek, “Lawe nga kak hehei ti taxingi seilon. Nga hahanau laha leili synagog ma leili Ingi Haeu, tetesol ti teka Ju apuha hehetekie. Nga kum kak mumuneni tenen na waliko. 21 Ape nake lahan o kamei nga ukek ien? Kameiwa teka laha hongoen kakaiak. Liai laha tioi waliko ti nga kakaxi.”
22 Ti Jises kak kewak ien, tel ti tesol peteniai Ingi Haeu tapahi i ape i ukek, “Kalahai o towi kakain tenen masin ien hani tel masiwi tapein ti hukuminiai Haeu ma seilon?”
23 Jises pahoi i ukek, “Na masin nga kakawen waliko kumahe salan, kola sehatuhinima. Tuahe na nga kakawen kakain salan, nake lahan o tapahi nga?”
24 Ape Anas talo Jises ti i xiotan tutuen hani kapi Kaiapas tel masiwi tapein ti hukuminiai Haeu ma seilon.
25 Lokon ien Saimon Pita tutu tutuen kapi teka seilon pape tehot ah ape lato kamei i, “Nakon o kumahe se tel ti kahikahi tel seilon Jises?”
Pita pahoi ukek, “Kumahe.”
26 Leilolato tel unaui Kaiapas, i akiki tel seilon Pita koti tose taxingan ti leili kini oliv. I kamei Pita, “Nakon o kumahe se tetel nga ningahi kapi Jises leili kini oliv?” 27 Pita ase ulea ka i kum tioi Jises. Ape ti lokon ien wanen tok mom wawan kokoiniwa.
Jises tu mate tel masiwi Pailat
Mt 27:11-14; Mk 15:1-5; Lk 23:1-5
28 Ti pate uli letu, laha hakahita Jises ti ingi Kaiapas hani tehu ingi Pailat, tel ti teka masiwi ti Rom. Tuahe hahalin ti teka Ju soh hani tehu ing ien nake se ingi teka kumahe Ju. Na laha soh, laha kum pon aniai an ti Pasova nake laha ape lolo. 29 Aile ape Pailat nahih sohot hani kapi laha ape i kamea, “Pahamuto sului tel seilon ie ti waliko la?”
30 Laha kak pahoi ukek, “Na masin i kumahe tel seilon ti ailei saun lialun kaie pake amite kum hakahita hanima kapim.”
31 Pailat hone laha ukek, “Kaien puki amuto waxi suluiwa i usiwa puki nauna ti amuto.”
Laha kakane i ukek, “Amite hahalin wanen ti teleiai tel na seilon.” 32 Waliko ien i sohot lehe kakain ti Jises kakak sale matean i sohot poponowi.
33 Pailat nahih alia hani leili ing ape i hone tesol unauan hakahitai Jises hani kapin. Ape i kamei i, “Nakon o se tel masiwi tapein ti teka Ju?”
34 Jises ukek, “Nakon o kakamei nga ti puki namilom ka teka liai kaxi hani o nga?”
35 Pailat pahoi ukek, “Kumahe namilok. Nga kumahe tel Ju. Puki teka akikim ma teka masiwi tuah ti hukuminiai Haeu ma seilon laha hana o hani he minak. Waliko la tenen lialun o ailewen?”
36 Jises ukek, “Na masin nga masiwi ti tuahe namili seilon, hoi teka unauak hil awaiwen nga ti mini teka Ju masiwi ti amite. Tuahe kumahe puki seilon hana nga masiwi.”
37 Ape Pailat ukek, “Kaien o se tel masiwi tapein, kewak?”
Jises pahoi i ukek, “Puki o ukek nga masiwi tapein. Nga takah hanima tehu pon ie ti kola hatake haniai seilon waliko tenen salan. Hatesol teka laha waheni waliko tenen salan, laha hong usi kakaiak.”
38 Ape Pailat kamei i, “A waliko la tenen salan?” Muhin ien Pailat nahih alia hani melal kapi teka seilon ape i hone laha ukek, “Nga tai upia tunah tenen ti i pon suluan. 39 Tuahe ti usiai saun ti amuto, lawe nga oxoxi ahuti tel ti teka kalabus hani amuto ti taun ti Pasova. Kaie pahamuto nga oxoxi ahuti tel masiwi tapein ti amuto teka Ju?”
40 Laha ausini eliliel ukek, “Kumahe! Kumahe i! Pahamite Barabas!” Barabas i tel ti teka Ju laha hil pahoi teka masiwi ti kiliwakei xuxulaha.