19
1 Ŋii nɛ Paalit leŋ ba kɛŋ Yesu a viiru.
2 Ba si viiru dɛrɛ, laali-yuoroo kɛŋ sɔsuŋ sua nyuŋ-chuulo a nagɛ kuoro nyuŋ-chuulo a joŋo chuu, a joŋ gɛri-fiaŋ laalu
3 aŋ chuɔlu a bul, “Ju̱u tiŋŋaa kuoro, laa chuɔluŋ!” aŋ pɛ fallu.
4 Ŋii nɛ Paalit bira miira lii nialiŋ teeŋ a bula piba a bul, “Má bee na, mi kɛnu kaa kuu lii ma teeŋ nɛ di ma jiŋ ari mi-na bi wii-kala na u si cheye a magɛ di ba kpuu.”
5 Ŋii nɛ Yesu ku lii a ha chu sɔsuŋ nyuŋ-chuulo-la ari gɛri-fiaŋ-la ba si joŋo laalu. Ŋii nɛ Paalit bula piba, “Má na baal-la.”
6 Nialiŋ si kpu pusuŋ pipi Wia kuhiasiŋ ari ba tiŋtinni-biisiŋ si nau, ba kpia goŋ a bul, “Leŋ di ba kpaasu daa-gɛsɛɛ nyuŋ.” Ŋii nɛ Paalit bula piba, “Má titia kɛnu kpaasɛ daa-gɛsɛɛ nyuŋ. Mi-na bi wii-la u si cheye na.”
7 Ŋii nɛ Ju̱u timma-la bira bul, “U kɛŋ u titia yirɛ Wia Bii nɛ. La kisiŋ lɛ nii-la kala si ŋaa ŋii, u maga di ba kpuu nɛ.”
8 Fawulluŋ fa paala kɛŋ Paalit nɛ. U si nia ari ba bul ŋii, fawulluŋ wasa kɛnu.
9 Ŋii nɛ u bira miira juu dia-la a piɛsɛ Yesu a bul, “Nii nɛ ŋ lii?” Yesu bi wii-kala bula.
10 Ŋii nɛ Paalit piɛsu, “Ŋ tɔrɛ ŋ niiŋ nɛɛ? Ŋ bi jiŋ mi kɛŋ doluŋ di mi joŋuŋ taa, a bira kɛŋ doluŋ di mi leŋ di ba kpaasiŋ daa-gɛsɛɛ nyuŋ?”
11 Ŋii nɛ Yesu bula pu, “Ŋ fa bi dol kala kɛnɛ mi lɛ. Wia nɛ piŋ dol-la. Ama nii-la si joŋmi hɛ ŋ nisiŋ lɛ nɛ faasa kɛŋ haachɛba a kiiŋ.”
12 Paalit si nii ŋii, u fa cho duu joŋ Yesu ta. Ŋii nɛ Ju̱u tiŋŋaa faasa kpia goŋ a bul, “Di ŋ nɛ joŋu ta, ŋ bira bi la tiŋteeŋ kuori-baliŋ ba síi yirɛ Siiza naŋdɔŋ ŋaa. Nii-la kala si kɛŋ u titia yiyirɛ kuoru, u tiina ŋaa kuori-baliŋ diŋdɔŋ nɛ.”
13 Paalit si nii ŋii, u kɛŋ Yesu kaa ku lii, aŋ mu hɔŋ u sariya diiri kpasa nyuŋ. Ba kɛŋ lee-la kaa yirɛ Gabata nɛ Hiiburu yiikoro lɛ. U bubuɔŋ nɛ: Lee-la tabiaa ŋaa mula mula nɛ.
14 Di wia jil nyu-gbaŋa. Tapulii-la nɛ Ju̱u tiŋŋaa ŋaa siri di u taŋ nɛ pula di ba gbieli diisiŋ kieliŋ gbiele-la. Ŋii nɛ Paalit bula piba a bul, “Má na ma kuoro.”
15 Ŋii nɛ ba faasa kpia goŋ a bul, “Leŋ di ba kɛnu kaa mu kpaasu daa-gɛsɛɛ nyuŋ.” Ŋii nɛ Paalit piɛsɛba a bul, “Maa chɛ di mi kpaasɛ ma kuoro daa-gɛsɛɛ nyuŋ nɛɛ?” Ŋii nɛ nialiŋ si kpu pusuŋ pipi Wia kuhiasiŋ bul, “La bi kuoru kala kɛnɛ a pɛ Siiza lɛ.”
16 Ŋii nɛ u joŋ Yesu piba di ba kaa mu kpaasɛ daa-gɛsɛɛ nyuŋ.
Ba kpaasɛ Yesu daa-gɛsɛɛ nyuŋ
Mat. 27.32-44; Maak 15.21-32; Luuk 23.26-43
17 Ŋii nɛ ba kɛŋ Yesu lii. U lii a baasɛ u titia daa-gɛsɛɛ a mu lee-la ba síi chɛ di ba kpaasu. Lee-la yiriŋ nɛ nyu-kuŋkogulo. Hiiburu yiikoro lɛ baa yirɛ lee-la Gɔligɔta nɛ.
18 Lee-la nɛ ba kpaasu daa-gɛsɛɛ nyuŋ. Ba fa kpaasɛ niaa balia ma nɛ daa-gɛsɛɛ nyuŋ a pɛ Yesu lɛ. Dɔŋɔ hɛ u na-diiŋ, dɔŋɔ ma hɛ u na-gua. Ka Yesu hɛ tutuɔbaaniŋ.
19 Ŋii nɛ Paalit ŋmuŋsa mɛrɛ daa-gɛsɛ-la lɛ a bul, “Ju̱u tiŋŋaa kuoro Yesu a lii Nazarɛt.”
20 Lee-la kpagɛ Jerusalɛm nɛ. Ŋii nɛ Ju̱u tiŋŋaa yuga a karimɛ wii-la Paalit si ŋmuŋsa mɛrɛ daa-gɛsɛ-la lɛ. U ŋmuŋsɛ wii-la ari yiikorusuŋ batori nɛ. U kɛŋ Hiiburu tiŋŋaa yiikoro ŋmuŋsɛ, a kɛŋ Latiŋ yiikoro ma ŋmuŋsɛ, a kɛŋ Giriik tiŋŋaa yiikoro ma ŋmuŋsɛ.
21 Ŋii nɛ Ju̱u tiŋŋaa nialiŋ si kpu pusuŋ pipi Wia kuhiasiŋ bula pi Paalit ari u sí ŋmuŋsa bul di Ju̱u tiŋŋaa kuoro nɛ, ama duu bul di baala deeŋ nɛ si u nɛ ŋaa Ju̱u tiŋŋaa kuoro.
22 Ŋii nɛ Paalit bul, “Wii-la mi si folo ŋmuŋsɛ ŋii, mi bira bi kaa birimɛ.”
23 Laali-yuoro-la si kpaasɛ Yesu daa-gɛsɛ-la nyuŋ dɛrɛ, ba paa u gɛnniŋ a kaa kpaa leree banɛsɛ. Laali-yuoru kala kɛŋ dɔŋɔ. Gɛri-bal kubala ma nɛ fa hɛ dimɛ. Ba yie yuo ŋii nɛ, ba bi gɛripɛɛ kala yɛrɛ mɛrɛu lɛ.
24 Ŋii nɛ laali-yuoro-la bula pi dɔŋɔ a bul, “Ma sí leŋe di la kɛŋ gɛri-la kiɛsɛ, má leŋ di la tɔŋsɛ, a na nii-la si jaŋ dii duu laa gɛri-la.” Wiiŋ deeŋ ba ŋaa di wialiŋ ba fa si ŋmuŋsa Wia teniŋ tuɔŋ, duu ŋaa wutitii nɛ. Ba fa si,
“Ba paa mi gɛnniŋ kpaa dɔŋɔ nɛ
aŋ tiŋ mi gɛriŋ dɔŋɔ wiaa a tɔŋsɛ.”
25 Nialiŋ fa si china kpagɛ Yesu daa-gɛsɛ-la nɛ ŋla: Yesu naaŋ, ari u naaŋ dihaala, ari Kilopas haala Mɛɛri, ari Mɛɛri Magidaliŋ.
26 Yesu si na u naaŋ ari u haritooru-la u fa si cho, di ba china, ŋii nɛ u bul u naaŋ lɛ a bul, “Haal, bee na ŋ bie nɛ ŋla,”
27 aŋ bira bula pi u haritooru-la ma a bul, “Na ŋ ma naaŋ nɛ ŋla.” A chiŋ bua-la lɛ u haritooru-la kɛŋ Yesu naaŋ-la a kaa mu u dia ba hɛ dimɛ.
Yesu suba
Mat. 27.45-56; Maak 15.33-41; Luuk 23.44-49
28 Yesu jima ari lɛɛlɛ wii-wii-kala dɛrɛ nɛ, ka duu wuo leŋ di wialiŋ ba si ŋmuŋsa Wia teniŋ tuɔŋ, di ba ŋaa wutitii, ŋii nɛ u si lii-nyuasuŋ nɛ kɛnu.
29 Di siniŋ si nyala su̱ gbaŋa chiŋ dimɛ. Ba joŋ suosuo a siŋ siŋ-la lɛ, a kɛŋ sakeliŋ liisɛ suosuo-la, a kaa jila hɛ Yesu niiŋ lɛ.
30 Ŋii nɛ Yesu nyua siŋ-la. U si nyua siŋ-la dɛrɛ, ŋii nɛ u bul, “Wii-kala dɛrɛ nɛ”, aŋ kɛŋ u nyuŋ chugili a suu.
31 Tapulii-la nɛ Ju̱u tiŋŋaa ŋaa siri a gbɛrɛ ba diisiŋ kieliŋ gbiele-la. Tapulii-la ma ŋaa chɛ-wiesii-la chɛɛŋ nɛ. Ŋii nɛ tii ba bi chɛ di nialiŋ sagɛ daa-gɛsɛ-la nyuŋ chɛɛ-la. Ŋii nɛ ba mu sul Paalit duu leŋ di laali-yuoroo mu bori ba naasiŋ aŋ soriba daa-gɛsɛ-la nyuŋ. U sɛi.
32 Ŋii nɛ laali-yuoro-la mu kɛŋ baala-la ba si kpua a pɛ Yesu lɛ naasiŋ kaa bori.
33 Ba kɔ Yesu leriŋ duu suba. Ŋii wiaa ba bi u naasiŋ boro.
34 Ama laali-yuoro-la dɔŋɔ joŋ u timiŋ a tɔɔ Yesu sɛmɛ lɛ u luri. Ŋii nɛ chaliŋ ari liiŋ lii.
35 Mi-na Jɔɔŋ nɛ na wiaa deeŋba ari mi siiŋ aa bulba. Wutitii nɛ mi bul. Mi bul wiaa deeŋba pipima di ma ma laa dii.
36 Wiaa deeŋba kala ŋaa di wialiŋ ba si ŋmuŋsa Wia teniŋ tuɔŋ ŋaa wutitii nɛ. Ba ŋmuŋsa a bul,
“Ba bi jaŋ bori u haŋgbel-bala maa.”
37 Wia teniŋ sɛmɛ dɔŋɔ ba bira bula ari ba jaŋ beŋ nii-la ba si tɔbɔ.
Ba hugi Yesu
Mat. 27.57-61; Maak 15.42-47; Luuk 23.50-56
38 Yesu si suba, baal kubala ma fa hɛ dimɛ. Baa yirɛ Josɛf. U fa lii Arimatiya tiŋteeŋ nɛ. U ma fa ŋaa Yesu haritooroo dɔŋɔ nɛ. Ama u-na faa luɔru nɛ a tiŋ Ju̱u tiŋŋaa wiaa. Uu fába nɛ. Ŋii nɛ u mu sul Paalit duu leŋ duu sori Yesu ku-suuŋ. Paalit pu woŋbiiŋ. Ŋii nɛ u mu sori.
39 Nikodiimas, nii-la fa si laa sipaaŋ mu Yesu teeŋ titaŋiŋ, u ma to Josɛf hariŋ mu, a pɛ kɛŋ tii-keli-zɔŋ kubala baa yirɛ mɛɛ ari dɔŋɔ maa baa yirɛ alɔis. Ba yuŋuŋ magɛ nuhuobiine yuŋuŋ nɛ.
40 Ba balia nɛ mu joŋ Yesu ku-suuŋ, a joŋ gɛripɛ-pula, a joŋ kialiŋ misɛ gɛripɛ-pula-la, a kaa bɛ Yesu. Ju̱u tiŋŋaa yie ŋaa ŋii nɛ a huhugi ba suunuŋ.
41 Lee kubala nɛ kpagɛ lee-la ba fa si kpaasɛ Yesu daa-gɛsɛ-la nyuŋ. Ba chɔŋsɛ tiisiŋ. Tiisi-la tuɔŋ buŋ kubala nɛ fa hɛ dimɛ ba lɔsɛ. Ama ba ha bi nuu-kala hugo dimɛ.
42 U si ka tapul-bala ka di Ju̱u tiŋŋaa gbieli-baliŋ yi, ka bua-la ma kpagɛ lee-la, ŋii nɛ ba joŋ Yesu hugi dimɛ.