15
Te parapol i te sipsip e seai
(Mt 18.12-14)
I te aso tokotasi raa, e tammaki iloo naa tama e aoao naa takis aa ma aaraa tama haisara ni oo ake no hakannoo ki Jesus. Teenaa naa Faarisi aa ma naa tisa naa Loo raa ni kaamata te taumaruu iaa Ia, “Te tama nei e hiihai iloo maa ia ki kai ma naa tama haisara!” Teenaa kauake iloo Jesus te taratara nei:
“Ki mee maa se tama i kootou e mee ana sipsip e noto i te lau, teenaa no seai te sipsip tokotasi. Te tama naa ma ki mee peehea? Te tama naa ma ki tiiake te matasivo maa sivo ana sipsip naa, aa ku hano no ssee te sipsip tokotasi ni seai naa. Te tama naa ma ki sessee ki laavea iloo a ia te sipsip naa. I tana saaita e lave tana sipsip raa, a ia ma ki hiahia iloo. Teenaa te sipsip naa ma ki saaua a ia ki ana aamona no ahe maa ia ki hare. A Ia ma ki aru ki ana soa ma naa tama e nnoho tauppiri kiaa ia raa ki oo ake, teenaa a ia ma ki mee ake peelaa, ‘Nau e hiahia iloo i taku sipsip ni seai raa ku oti te lave. Kootou oomai ki taffao taatou!’
“Nau e vanaatu ki kootou. Peelaa hoki, naa tama i te lani ma ki fiaffia iloo i te saaita te tama haisara tokotasi e huri tana manava. Te hiahia naa tama naa e ttoe iaa i te hiahia laatou i te tinosivo maa sivo naa tama e ttonu naa ora laatou.
Te parapol i te mane siliva e seai
“Aa ki mee maa se ffine e mee ana siliva e sinahuru, teenaa no seai tana mane siliva tokotasi. Te ffine naa ma ki mee peehea? A ia ma ki hakaura tana lamu no ttahi iloto tana hare ka ssee hakaraaoi iloo ki lave tana mane. I tana saaita e lave i tana mane raa, a ia ma ki aru ki ana soa ma naa tama e nnoho tauppiri kiaa ia raa ki oo ake, teenaa a ia ma ki mee ake peelaa ki laatou, ‘Nau e hiahia iloo i taku siliva ni seai raa ku oti te lave. Kootou oomai ki taffao taatou!’
10 “Nau e vanaatu ki kootou. Peelaa hoki, naa ensol TeAtua raa e fiaffia iloo i te saaita te tama haisara tokotasi e huri tana manava.”
Te parapol i te haanau e seai
11 Jesus ki taratara ake hoki, “Teelaa se tanata e mee ana tamalliki taanata e lua. 12 Te tama e tamariki i laaua naa ni mee ake peelaa ki laaua tamana, ‘Kaumai taku tuuhana i oo kerekere.’ Teenaa vvae atu iloo laaua tamana naa ana kerekere ki laaua haitaina. 13 I naa aso koi imuri raa, te taina tamariki raa ni kauake tana tuuhana i naa kerekere tana tamana raa ki tauia aaraa tama, teenaa too iloo ana mane naa no horau ki te henua e mmao. A ia ni mee pakava ana mane naa ki ana vana puamu e meemee. 14 Ana mane raa ni mee pakava no oti hakkaatoa, teenaa te one e lasi raa ku lave i te henua naa. Te tanata naa ni hano no noho iloo see hai kaikai ki kai. 15 Teenaa masike iloo ttama naa no ssee heuna i te tama tokotasi te henua naa. A ia naa ni heunatia te tanata raa ki hano ki ana hiri poi raa no roorosi i ana poi. 16 Te tamariki tanata naa ni mate i tana hiikai, teenaa a ia ni maanatu iloo maa ia ki kai naa kaikai naa poi raa e kkai, tevana iaa ni see hai tama ni kauake ana kaikai ki kai. 17 Teenaa surake iloo tana maanatu atamai i ana vana vvare ni mee, no taratara soko ia peelaa, ‘Nau ku mate i taku hiikai iaa, naa tama e heheuna i taku tamana raa e kkai hakaraaoi iloo! 18 Nau ku ahe ki taku tamana no mee ake: Tamana, nau e mee taku sara imua naa karamata TeAtua aa imua oo karamata. 19 Nau ku see tau te taapaa a koe ma se tama aau. Toa nau ki mee ma se tama e heheuna iaa koe.’ 20 Teenaa masike iloo te tamariki tanata naa no ahe ki tana tamana.
“Ttama naa koi mmao i te hare tana tamana raa, tana tamana naa ku kite iaa ia; tana tamana naa ni llee iloo tana manava iaa ia, teenaa tere atu iloo no ppuru tana tama naa kiaa ia ka vaisoni laaua. 21 Te tamariki tanata raa ki mee ake, ‘Tamana, nau e mee taku sara imua naa karamata TeAtua aa imua oo karamata. Nau ku see tau te taapaa ma se tamariki aau.’ 22 Tevana iaa tana tamana naa ni huri no kannaa ki naa tama e heheuna iaa ia, ‘Hakavave! Toomai te kkahu e taukareka raa iloo ki hakao te tamariki nei. Hakaoria se kasana i tana mataarima aa ku toomai ni taka ki hakao ia. 23 Aa kootou ku oo no taa te punua purumakau teelaa ni hahaanai taatou ki lasi. Taatou ki mee se kaikai e lasi aa taatou ku taffao! 24 Taku tamariki tanata nei ni mate, aa teenei ku ora; a ia ni seai, aa teenei ku laavea.’ Teenaa kaamata iloo laatou te kkai ka hai naa taffao laatou.
25 “I te saaita naa raa, te taina matua raa e heheuna i ana kerekere i naa tautaha te matakaaina naa. I tana saaita ni ahe ake no taupiri ki te hare raa, a ia ni lono i naa hai naa taffao naa tama i te hare. 26 Teenaa kannaatia iloo a ia te tama tokotasi i naa tama e heheuna i te hare no vasiri ake, ‘Teelaa se aa e mee mai i te hare?’ 27 Te tama raa ki mee ake, ‘Too taina raa ku oti te ahemai, teenaa too tamana raa ni taa te punua purumakau e lasi iloo raa ka mee tana kaikai, i tana tama raa ku tae ake hakaraaoi iloo kiaa ia.’ 28 Te taina matua raa ni loto iloo, a ia ni see uru atu ki loto te hare laatou; teenaa ki masike atu tana tamana raa no ppuratia ki uru ake ki hare. 29 Tevana iaa te tamariki tanata naa ni huri atu no mee ake ki tana tamana, ‘I naa setau nei hakkaatoa raa, nau ni heheuna ma se poe iaa koe, aa seai iloo se saaita maa nau ni see hakannoo ki oo taratara. Se aa koe ni kaumai kiaa nau? Koe ni seai iloo too manu ni kaumai ma se gout, ki mee see kaikai ki taahao nau ma aku soa! 30 Aa too tama naa iaa ni mee pakava ana mane raa i naa haahine hai huri, aa i tana saaita ni ahemai raa, te punua purumakau e lasi raa iloo e taia a koe ki mee tana kaikai!’ 31 Tana tamana raa ki mee ake, ‘Taku tama, koe e noho ma nau i naa aso nei hakkaatoa, aa aku mee nei hakkaatoa ni mee aau. 32 Taatou ki kkai ka fiaffia, i too taina nei ni mate, aa teenei ku ora; a ia ni seai, aa teenei ku laavea.’ ”
15:2 Lk 5.29,30