21
Paul ku hano ki Jerusalem
1 Maatou ni oti te pureppure ake ki naa tama naa raa, tere iloo maatou ki te henua e ttapa ma ko Kos. I te ssoa te aso raa maatou ku ttae atu ki telaa henua, e ttapa ma ko Rodes, araa hakaraka iloo maatou ka tere ki te matakaaina Patara.
2 Maatou ni oo atu no lave iloo te vaka e tuu ki hano ki Fonisia, teenaa kkake iloo maatou i te vaka naa no tere.
3 Maatou ni tere no kkite iloo i naa tuu ake te henua e ttapa ma ko Cyprus, teenaa hakaraka iloo maatou i tana vasi haka saupuku no tere ki Syria. Maatou ni tere atu no tautau iloo i Tyre ka ssepu maatou no oo ki uta, aa te vaka raa iaa ku tuu ki pesi tana kako.
4 Maatou ni oo atu no llave iloo i naa tama te lotu te matakaaina naa, teenaa nnoho iloo maatou te wiki tokotasi ma naa tama naa. I te saaita maatou ni nnoho ma naa tama naa raa, naa tama naa ni usuhia TeAitu Tapu raa no puratia laatou Paul ki see hano ki Jerusalem.
5 Te saaita te ssao maatou ki oo ku tae raa, maatou ni massike no oo ki te vaka raa i tai. Naa taanata te lotu naa ma naa aavana laatou aa ma naa tamalliki laatou raa ni oo hakapaa ma maatou ki tai. Maatou ni oo no ttuu iloo ki naa turi maatou i te kerekere i tai raa no taku ki TeAtua.
6 Ki oti raa pureppure iloo maatou ka oo maatou no kkake i te vaka, aa naa tama naa iaa ku ahe ki naa hare laatou.
7 Maatou ni uhuki i Tyre no tere ki Tolemaias. Teenaa maatou ni oo no nnoho maatou aso tokotasi ma naa tama te lotu i te kina naa.
8 I te ssoa te aso raa uhuki iloo maatou no tere ki Sisaria. I te matakaaina naa raa, maatou ni oo no nnoho maatou ma Philip, te tama e sare hakaea te Lono Taukareka, i tana hare. Philip te tanata tokotasi i te takahitu taanata ni tukua ki tokonaki ki naa heuna te lotu i Jerusalem.
9 Ttama naa e mee tana takahaa taupu e heheuna hoki te hakaea naa taratara TeAtua.
10 Maatou ni nnoho ake iloo naa aso maatou i Sisaria, teenaa tae ake lokoi te pure tokotasi TeAtua, tana inoa ko Agabus. Te pure naa e hanake i Judea.
11 Ttama naa ni hanake no toa iloo a ia te ttuu Paul raa no saisai ana tino vae ma ana tino rima soko ia no taratara peelaa, “TeAitu Tapu raa e taratara mai peenei: Te tama e mee tana tuu nei ma ki saisaitia peenei naa Jew i Jerusalem, teenaa a ia ma ki kauake naa tama naa ki naa tama i naa henua sara.”
12 Te saaita maatou ma naa tama e nnoho maatou naa ni llono i naa taratara nei raa, maatou ni puratia maatou Paul ki see hano ki Jerusalem.
13 Araa nei Paul ku huri mai ki maatou no mee mai, “Kootou e aa? Ai kootou e ttani ai ma ki sopo taku manava? Nau see mataku ki mee maa nau e saisaitia no taia i Jerusalem i aa nau e mee naa heuna TeAriki Jesus.”
14 Maatou ni see lavaa iloo te hurisia maatou te manava Paul, teenaa tiiake iloo maatou ki hano ia ki tana maanatu. Maatou ni mee ake koi peelaa, “Tiiake ki akottia te hiihai TeAtua.”
15 Maatou ni nnoho ake hakamaarie i te kina naa, araa oo iloo maatou ki Jerusalem.
16 Aaraa tama te lotu i Sisaria ni oo ma maatou. Teenaa maatou ni toa naa tama naa ki te hare Neison, te tama haka Cyprus. Ttama naa ko te tama mua lokoi ni hakattina no lotu i TeAtua.
Paul ku tae ake ki Jerusalem
17 Te saaita maatou ni ttae atu ki Jerusalem raa, naa tama te lotu i te kina naa ni oo ake no toa maatou.
18 Teelaa aso raa, oo iloo maatou ma Paul no mmata i James. Naa tama hakamaatua te lotu raa hakkaatoa ni nnoho i te kina naa.
19 Paul ni purepure atu ki laatou no taratara ake iloo i naa vana katoo TeAtua ni mee ki naa tama i naa henua sara i tana saaita ni hakaea ake naa taratara TeAtua.
20 Te saaita naa tama te lotu naa ni llono i naa taratara Paul raa, naa tama naa ni hakanau katoo i TeAtua. Araa taratara ake iloo te tama tokotasi laatou ki Paul, “Taku taina nei. Koe e kite maa te kooina naa Jew teelaa ku hakattina no lotu i TeAtua raa ku lava iloo naa simata e tammaki, aa naa tama naa katoo koi tauhia laatou naa Loo Moses.
21 Naa tama naa ni llono maa koe ni taratara ake ki naa Jew teelaa e nnoho hakapaa ma naa tama i naa henua sara raa ki tiiake laatou naa Loo Moses, teenaa maa koe e vana ma ki see ssere naa tamalliki laatou aa maa laatou ki see tautari ki naa tiputipu taatou naa Jew.
22 Se aa taatou ki mee? Naa Jew naa ma ki oti ku llono maa koe ku tae mai ki te kina nei.
23 Aa hakannoo, teenei te mee maatou e fiffai ma koe ki mee: Teelaa se takahaa taanata iloto maatou. Naa tama naa ni tuku naa taratara laatou imua naa karamata TeAtua maa laatou e hakatapu naa ora laatou.
24 Koe ku hano ma naa tama naa aa kootou hakapaa ku hakamaarama naa haitino kootou, i te vasi naa Loo raa, ki mataffua imua naa karamata TeAtua. Ki oti koe ku taavi ki lavaa naa tama naa te tasia naa lauru laatou. I te ara nei raa, te henua hakkaatoa ma ki illoa maa naa taratara naa tama ni mee iaa koe raa seai ni taratara maaoni, aa maa koe too tino e tautari ki naa Loo Moses.
25 Aa naa tama i naa henua sara teelaa ni hakattina no lotu raa iaa, maatou ku oti te kkave maatou pas ki laatou no taratara ake i maatou ku oti te taratara maa laatou ki see kkai naa kaikai teelaa ni hakaara ki naa aitu aa laatou ki see unu te ttoo; laatou ki see kkai te manu teelaa ni taa aa ni see hakatere tana ttoo, aa laatou ki tiiake te tiputipu e hai huri.”
26 I te ssoa te aso raa, Paul ni hano ma te takahaa taanata naa no hakamaarama naa haitino laatou, i te vasi naa loo, ki mataffua i naa karamata TeAtua. Ki oti raa uru atu iloo Paul ki loto te Hare Tapu raa no hakaari ake ki naa maatua raa i te kooina naa aso te hakatapu laatou raa koi takkoto mai, teenaa ko te saaita laatou ma ki hakaara ni mee ki TeAtua maa naa tama naa.
Paul ku tauhia iloto te Hare Tapu
27 Te saaita naa aso e hitu naa ni taupiri ki llaka raa, aaraa Jew teelaa ni oo ake i naa matakaaina i Asia raa, ni kkite i Paul iloto te Hare Tapu. Teenaa usuhia iloo laatou naa tama e kkutu i te kina naa no oo atu naa tama naa no tauhia Paul.
28 Naa tama naa ni varo peelaa, “Naa taanata Israel nei, kootou oomai no tokonaki mai ki maatou! Teenei ko te tama e sare taratara hakallikaina a ia te kanohenua Israel, naa Loo Moses, aa ma te Hare Tapu nei, ki naa tama i naa kina hakkaatoa. Aa teenei naa tama i naa henua sara raa ku hakauruhia a ia ki loto te Hare Tapu raa ki kerekere te kina e tapu nei!”
29 (Naa tama naa e taratara peenaa i laatou ni kkite i Trofimus, te tama i Epises, e sassare laaua ma Paul iloto Jerusalem. Teenaa naa tama naa e mannatu maa te tama naa ni too ake Paul ki loto te Hare Tapu.)
30 I te saaita te henua ni llono i te taratara nei raa, te kanohenua katoo i Jerusalem ni massike no hurohuro i naa lloto laatou. Naa tama naa ni ffuro atu hakkaatoa no tauhia laatou Paul ka huutia ki haho te Hare Tapu, teenaa puuia lokoi laatou naa tootoka te Hare Tapu raa no mmau.
31 Te saaita naa tama naa ni mee ma ki taia laatou Paul raa, te taratara raa ku tae ki te hakamau naa soldia Rome raa ma naa tama i Jerusalem raa ku hetaa huri.
32 Te hakamau naa ni masike koi no too iloo ana soldia raa ma aaraa hakamau aana no ffuro atu ki naa tama naa. Te saaita naa tama naa ni kkite i te hakamau naa ma ana soldia raa, see taia iloo laatou Paul.
33 Te hakamau raa ni hanatu ki Paul no vanaake iloo ki ana soldia raa ki tauhia Paul no saisaitia ki naa seni e lua. Teenaa ki vasiri te hakamau raa peelaa, “Teenei ko ai? Se ssara peehea ttama nei ni mee?”
34 E mee aaraa tama e ttuu i te kina naa ni tanitani varo huri koi; aaraa tama koi e kkee naa taratara laatou e hai ake. Te hakamau raa ni vvare hakaoti i naa hevaa huri naa tama naa, teenaa a ia ni see ilotia iloo ia te tahito te vana ni mee naa. A ia ni huri ake ki ana soldia raa no vanaake iloo ki toa Paul ki te hare laatou naa soldia raa e roorosi.
35 Te saaita naa soldia raa koi oo atu are ki kkake i te hare laatou raa, naa tama raa ku muimui ake i naa vasi ki taia laatou Paul, teenaa ki ffuri naa soldia raa no saaua laatou Paul.
36 Tevana iaa te kanohenua naa ni oo atu koi vaamuri ka tanitani varo ake ki naa soldia raa peelaa, “Taia te tama naa ki mate!”
Paul ku taratara ki te kanohenua
37 Te saaita naa soldia raa ni ttuu ki toa laatou Paul ki loto te hare laatou raa, Paul ki mee ake ki te hakamau, “Nau e lavaa te kauatu se taratara maaku kiaa koe?”
Te hakamau raa ki vasiri ake, “Koe e iloa te taratara haka Greece?
38 Koe nei seai ko te tama haka Egypt teelaa ni hakkoro te henua ki ffuri no hetaa ma naa tama te kaaman Rome, aa ki oti raa too iloo naa simata e haa naa tama e taa tama raa no ffuro laatou ki loto mouku?”
39 Teenaa ki mee ake Paul kiaa ia, “Seai. Nau nei se Jew. Nau ni haanauria mai i Tarsus iloto Silisia, aa teenaa seai ma se henua hakavarevare. Nau e hiihai maa koe ki tiiake nau ki taratara ki te kanohenua nei.”
40 Te hakamau naa soldia raa ni hiihai. Teenaa ki masike Paul no tuu ki aruna te kakkake raa no ssau atu tana rima ki naa tama e ttuu ake i te kina naa ki see vvaa. Te saaita naa tama naa ni ttuu seemuu raa, Paul ni kaamata no taratara haka Jew ki laatou: