15
Diꞌibʉ ja̱ꞌa̱y yaꞌꞌadʉ́tsʉp axʉʉk
1 Net tmʉwingoondʉ ja Jesús na̱a̱gʉdyʉ fariseeʉty es ja diꞌibʉty tsa̱jptʉgóty yaꞌʉxpʉjktʉp. Jamʉ naty tʉ tsyoondʉ ma̱ yʉ Jerusalén ka̱jpn. Ta dyajtʉʉdʉ:
2 —¿Ti ko yʉ mꞌʉxpʉjkpʉty tkakuydyundʉ ja kyostúmbrʉdyʉ nꞌaptʉjkꞌa̱jtʉm?, jaꞌa ko kyaj yajxón tpujtʉ kyʉꞌʉ jawyiin ma̱ kyaya̱ꞌa̱ndʉ.
3 Es ja Jesús ꞌyadsoojʉmbijtʉ:
—¿Es ti ko nandʉꞌʉn miits xykyakuydyundʉ ja Diosʉ ꞌyanaꞌamʉn es xypyadúndʉt ja mgʉꞌʉmgostúmbrʉty?
4 Mʉt ko Dios jyʉnáñ: “Mwindsʉꞌʉgʉp ja mda̱a̱k mdeety”, es “ja diꞌibʉ kya̱jxpejkypy yʉ tyeety o yʉ tya̱a̱k, oogʉp yʉꞌʉ.”
5 Es miits mjʉnándʉp ko tuꞌugʉ ja̱ꞌa̱y mba̱a̱t tꞌanʉʉmʉ yʉ tya̱a̱k tyeety: “Kyaj mba̱a̱t nbudʉkʉ, mʉt ko tʉts ndukwindsʉꞌʉgʉ Dios tʉgekyʉ diꞌibʉts nmʉda̱jtypy es mbudʉ́kʉxyʉp.”
6 Es oytyim pʉ́nʉty diꞌibʉ dʉꞌʉn jʉna̱a̱mp, kyaj ñakytsyékyʉty ja tya̱a̱k tyeety tpudʉ́kʉt. Dʉꞌʉn miidsʉty tʉ xymyastuꞌuttʉ éxtʉm ni ti tkatsooty ja Diosʉ ꞌyanaꞌamʉn es xyꞌakpaduna̱ꞌa̱ndʉ ja mgʉꞌʉmgostúmbrʉty.
7 Miidsʉty diꞌibʉ nayꞌandíjʉdʉp es jyikyꞌattʉ tʉyꞌa̱jtʉn mʉʉt, yajxón tjamadyaky ja Diosʉ kyuga̱jxpʉ Isaiiʉ éxtʉmʉ dʉꞌʉn miidsʉty ko tkʉxja̱a̱y:
8 Tya̱dʉ ja̱ꞌa̱y xywyindsʉꞌkʉpts wingʉꞌʉy agʉꞌʉy,
per ja jyot wyinma̱ꞌa̱ñ jagam ꞌyity ma̱ ʉjʉn.
9 Ni ti tkatsooty ko ñaybyʉjta̱ꞌa̱gʉdʉ es xyjaꞌꞌawdáttʉts.
Ja ꞌyʉxpʉjkʉnʉty yʉꞌʉyʉ dʉꞌʉn ja ja̱ꞌa̱yʉ ꞌyanaꞌamʉn.
10 Es ta ja ja̱ꞌa̱y dyáxʉdʉ es tꞌanma̱a̱ydyʉ:
—Mʉdowdʉ es jaygyúkʉdʉ.
11 Diꞌibʉ tʉjkʉp a̱a̱jóty, kyaj yʉꞌʉdyʉ ja̱ꞌa̱y yaꞌꞌadʉꞌʉdsyʉty axʉʉk. Jaꞌa dʉꞌʉn ja ja̱ꞌa̱y yaꞌꞌadʉ́tsʉp axʉʉk diꞌibʉ pʉdsʉʉmp a̱a̱jóty.
12 Net ja ꞌyʉxpʉjkpʉty ñimiinʉdʉ es ꞌyanma̱a̱yʉdʉ:
—¿Mnija̱ꞌa̱p ko yʉ fariseeʉty tʉ ꞌyákʉdʉ ko tʉ tmʉdoy ko dʉꞌʉn tʉ mjʉna̱ꞌa̱ñ?
13 Es ja Jesús ꞌyadsooy:
—Oytyim diꞌibʉdyʉ kepy diꞌibʉts ja nDeedyʉts diꞌibʉ jam tsa̱jpótm kyaj tʉ tkojy, yaꞌʉxwijxʉꞌkp ꞌya̱a̱dsóty.
14 Mastuꞌuttʉ. Wiindsʉdyʉꞌʉ. Waꞌan twijtsꞌyoꞌoyʉdʉ jatuꞌugʉ wiints. Es pʉn tuꞌugʉ wiints wyijtsꞌyeꞌepy ja myʉwiints, nimajtsk kyunáxtʉt ma̱ tuꞌugʉ jut.
15 Ta yʉ Peedrʉ tꞌanma̱a̱y ja Jesús:
—Tukjaygyujkʉdʉgʉts yʉ tya̱dʉ ijxpajtʉn.
16 Ta Jesús ꞌyanma̱a̱yʉdʉ:
—¿Nan kyajpʉ miits xyjaygyúkʉdʉ?
17 ¿Tii kyaj xyjaygyúkʉdʉ ko diꞌibʉ na̱jxp a̱a̱jóty, jap kyʉdaꞌaky jodoty es óknʉm ñaxy?
18 Per diꞌibʉ pʉdsʉʉmp a̱a̱jóty, yʉꞌʉ dʉn miimp jodoty winma̱ꞌa̱ñóty, esʉ tya̱a̱dʉ dʉꞌʉn diꞌibʉ axʉʉk yaꞌꞌadʉtsypy ja ja̱ꞌa̱y.
19 Mʉt ko jodoty winma̱ꞌa̱ñótyʉ dʉꞌʉn pyʉdsemy yʉ axʉk winma̱ꞌa̱ñ, yʉ yajja̱ꞌa̱yꞌoꞌk, ko yʉ ja̱ꞌa̱y dyajtʉgóy ja pʉjk úkʉnʉ wyindsʉꞌkʉn, yʉ mʉꞌinduunk, yʉ maꞌtsk, yʉ andakʉn es yʉ niꞌoꞌo niyáxʉk.
20 Tya̱a̱dʉdyʉ dʉꞌʉn yaꞌꞌadʉtsypy axʉʉk ja ja̱ꞌa̱yʉty, per ko nga̱ꞌa̱yʉm, oy ngakʉbújʉmbʉ, kyaj ja̱ꞌa̱y dyaꞌꞌaxʉʉgʉ.
Toxytyʉjk kyaj ꞌyisraelítʉty tmʉbeky ja Jesús
21 Ta tsyoꞌoñ ja Jesús jap es oj ñejxy wingón ma̱ Tirʉ ka̱jpn esʉ Sidón ka̱jpn.
22 Es tuꞌugʉ kananeeʉ toxytyʉjk diꞌibʉ tsʉnaapy ma̱ tadʉ naxwíñʉdʉ, tnimiiñ ja Jesús, es tmʉgajxy jantsy mʉk:
—¡Windsʉ́n, tyʉʉmp ꞌya̱a̱ts ja Davit, paꞌꞌayoogʉts ʉj mij! Yʉ nnʉʉxʉts myʉda̱jtypy ja kaꞌoybyʉ es nʉgoo ꞌyoktsa̱a̱tsyja̱jnʉ.
23 Esʉ Jesús kyaj ni wiꞌix kyaꞌꞌadsoojʉ. Net ja ꞌyʉxpʉjkpʉty ñimiinʉdʉ, es myʉnuꞌxtákʉdʉ:
—Anʉʉmʉ tadʉ toxytyʉjk waꞌan tnejxy, jaꞌa ko yax jojkp xypyamiꞌinʉm.
24 Jesús tꞌadsooy ja ꞌyʉxpʉjkpʉty:
—Ja Diósʉts tʉ xykyexy jaayʉ ma̱ yʉ tʉgoybyʉ borreegʉty ma̱ yʉ naxwíñʉdʉ Israel.
25 Es ja toxytyʉjk myʉwingoonʉ es ñaygyoxtʉna̱a̱ydyákʉ Jesús wyindum, es tꞌanʉʉmʉ:
—¡Windsʉ́n, pudʉjkʉgʉts!
26 Esʉ Jesús ꞌyadsoojʉ:
—Kyaj ꞌyóyʉty esʉ uꞌunk ʉna̱ꞌk nbʉjkʉm ja tsya̱jkaaky es nmoꞌoyʉm ja úkʉty.
27 Ta ja toxytyʉjk ꞌyadsooy:
—Tʉyꞌa̱jtʉnʉꞌʉ, Windsʉ́n. Per ja uk kyaaydyʉp ja tsa̱jkaakywyáy diꞌibʉ ka̱ꞌa̱p ma̱ ja wyindsʉnʉ myeesʉ.
28 Net ja Jesús jyʉnáñ:
—¡Byeen jyantsymyʉ́jʉty ja mmʉbʉjkʉn! Waꞌan dyajkuydyúñ diꞌibʉ mij mdsejpy.
Netyʉ ja ñʉʉx ꞌyagʉdaky.
Jesús dyaꞌꞌagʉdaꞌaky may ja puma̱ꞌa̱yʉty
29 Ta Jesús tsyoꞌoñ jap es ñajxy ma̱ yʉ Galileeʉ Myejyñbya̱ꞌa̱. Ta pyatʉjkʉ ma̱ tuꞌugʉ kopk. Jam ñaxweꞌtsy.
30 May ja ja̱ꞌa̱yʉty oj ñejxy ma̱ yʉꞌʉ naty, es oj tmʉnʉjxtʉ ʉxneybyʉ, wiints, uumʉty, kʉtúkpʉty, es mayʉ wiinkpʉty ja pa̱ꞌa̱m ja̱ꞌa̱yʉty. Jap tpʉjtáktʉ Jesús tyekyꞌʉjxy es yʉꞌʉ dyaꞌꞌagʉdaky.
31 Es dʉꞌʉñʉ ja ja̱ꞌa̱yʉty wyʉꞌʉmʉdyaaydyʉ ko tꞌijxtʉ ko ja uumʉty ka̱jxtʉp, ja ʉxneybyʉ yeꞌepy, ja kʉtukpʉ wyeꞌemy jatʉgokʉ kyʉꞌʉ yajxón, es ja wiindsʉty ijxtʉp. Ta tꞌawdattʉ Dios.
Jesús dyajkáy nima̱jtáxk mil naxy ja ja̱ꞌa̱yʉty
32 Net ja Jesús dyáxʉdʉ ja ꞌyʉxpʉjkpʉty, es tꞌanma̱a̱ydyʉ:
—Nmʉda̱jtypyʉts ja paꞌꞌayoꞌon mʉdʉ tya̱dʉ ja̱ꞌa̱yʉty, mʉt ko tʉ ꞌyijnʉdʉ tʉgʉk xʉʉ ja ya̱a̱ mʉt ʉj es kyaj tmʉdattʉ ti ꞌyokjʉꞌx ꞌyokpʉ́ktʉp. Kyajts ngaxa̱ꞌa̱ñ ayuu ma̱ yʉ tyʉjkʉty, éxkʉm muum dʉꞌʉñʉ ꞌyokkʉda̱a̱nʉdʉ tuꞌa̱a̱y.
33 Net ja ꞌyʉxpʉjkpʉty ꞌyanma̱a̱yʉdʉ:
—¿Per wiꞌix mba̱a̱t nbátʉm ja kyaꞌay ꞌyúkʉnʉ tya̱dʉ mayjyaꞌay? Ma̱ tya̱dʉ it kyaj pʉ́n tsyʉʉnʉ.
34 Ta Jesús ꞌyadsooy:
—¿Na̱a̱k xymyʉdattʉ tsa̱jkaaky?
Ta jaꞌajʉty ꞌyadsoodʉ:
—Jʉxtujk, es na̱a̱gʉdyʉ a̱jkxuꞌunk.
35 Ta tniꞌanaꞌamʉ es ja ja̱ꞌa̱yʉty ñaxwaatstʉt naxkʉjxy.
36 Ta tkoneꞌky ja jʉxtujkpʉ tsa̱jkaaky es ja a̱jkxuꞌunk. Ta tja̱ꞌa̱ygyʉdáky ja Dios. Net ttujkwaꞌxy ja tsa̱jkaaky es ttuknukʉ ja a̱jkx, es tmooy ja ꞌyʉxpʉjkpʉty es dyajwa̱ꞌxʉt ma̱ ja mayjyaꞌayʉty.
37 Nidʉgekyʉ kyaay ꞌyuktʉ jotkʉdaꞌaky, es dyajmujktʉ jʉxtujk katsy ja nadʉkʉ.
38 Diꞌibʉ ka̱a̱y uktʉ jaꞌa wyínʉty nima̱jtáxk milʉ yedyʉjk, es kyaj yajmadsyóy ja ʉna̱ꞌkuꞌunk es ja toxytyʉjkʉty.
39 Ta ja Jesús ñayjyʉga̱jxʉnʉ, es tyʉjkʉnʉ ma̱ ja barkʉ es oj ñʉjxnʉ ma̱ yʉ Magdalʉ it.