10
Ku ja Jesús tkajxwaꞌkxy ja ñɨduguiꞌpxmya̱jkpɨ ja̱a̱ꞌy
1 Jøts ku ja jadeꞌen yꞌukja̱jt, jøts ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm twɨwijch ja nɨduguiꞌpxmya̱jk ja yja̱a̱ꞌy, jøts ja tpaguejxy namajtsk jaty. Jadeꞌen ja ojts tyiknijkxy o ma̱ga̱jp ma̱ døꞌøn ja køꞌøm wyɨnaty ñøjkxwa̱ꞌa̱ñ,
2 jøts ja tnɨma̱a̱y:
―Janch may pɨkta̱ꞌa̱ky pyɨdøꞌøkwa̱ꞌa̱ñ, kaꞌats ja tumbɨ myayɨdɨ. Paty mee xꞌamɨdoꞌot ja kubɨkta̱ꞌa̱ky jøts tja̱a̱kaxt ja tyumbɨ jøts pyɨdøꞌøkt ja pyɨkta̱ꞌa̱ky.
3 Nøjkxtɨts meets; jadeꞌenxɨ mee mnøjkxt sa̱m borreek ñijkxy ma̱ may mɨyꞌuk jamdɨ.
4 Nɨ mbejn xkawetstɨt, nɨ mmeeñꞌabøjkꞌɨɨꞌñ, nɨ mgøꞌøk, nɨti xkakoꞌondɨt; jøts kidi pøn xmɨꞌøømayɨdɨ xmɨga̱jpxmayɨdɨ ku pøn xka̱jpxpooꞌkxtɨt tuuꞌa̱jy.
5 Jøts ku ma̱ mja̱ꞌta̱a̱jk xꞌamɨdowa̱ꞌa̱ndɨt yɨdeꞌen jawyeen mga̱jpxpooꞌkxtɨt: “Ma̱ meets, Dios mjagyepyɨdɨ.”
6 Pønɨ jamts pøn jotøjkɨyɨp ja Dios, jaꞌats ɨdøꞌøn Dios janchjagyapɨp; pønɨ kaꞌats pøn mꞌadsojɨmbejtxɨyɨdɨ ja mga̱jpxpooꞌkxɨndɨ, ana̱xtɨts ja tøjk.
7 Jøts jam mda̱ꞌa̱ndɨt jaꞌ tyøjkjotptɨ pøn Dios jotøjkɨyɨdɨp, mgaꞌadyɨp mjøøꞌkxtɨp ɨdøꞌøn pønɨ ti ja mmøøjyɨdɨp, mba̱a̱tꞌa̱jttɨp ku jadeꞌen myikmoꞌodɨt. Kidits tøjkp tøjkp nugo mwɨdettɨ.
8 Ku o ma̱ga̱jp mja̱ꞌa̱ttɨt, pønɨ ma̱ myikupøktɨ mgaꞌadyɨpts mjøøꞌkxtɨpts jaꞌ pønɨ ti myikmøødyɨp;
9 myikmøkpøktɨp ja pama̱a̱ꞌy jam, jøts ja ja̱a̱ꞌy xnøjmɨdɨt: “Jaanɨ Dios kyutujk ya̱ midi ja tyanɨtanaapy yja̱a̱ꞌy, ja adøm ja nmøøtꞌa̱jtnaꞌandɨ.”
10 Kuts ma̱ ja ka̱jp xpa̱a̱ttɨt ma̱ mgayikupøktɨt, yøꞌøpyɨdsømdɨts jam jøts tuuꞌa̱m mnøꞌømdɨt:
11 “Puꞌuxpa̱a̱t øø ndekyɨjxy tø tya̱ꞌtspøjknɨ midi ya̱ ka̱jpjøøjty, ɨxya̱mts øøts nyikwa̱ꞌa̱ch meets køjxp, ejxtɨ sa̱ xꞌejxtɨ, nañɨwa̱a̱jtsɨp øøts jadeꞌen. Ja ti wɨnets xkanɨja̱wɨdɨt, jaa Dios kyutujk wyɨngøñ midi ja tyanɨtanaapy ja yja̱a̱ꞌy.”
12 Ɨxya̱mts mee ndukmadøy jøts ku nøjkx ja tɨɨdyuꞌunɨn ñaxy, neꞌegɨ kajaa yø yjadeꞌembɨ ja̱a̱ꞌy ja ayoꞌon tyimbya̱a̱ttɨt, jøts nɨgɨdi jadeꞌen yꞌayoꞌomba̱a̱ttɨt neꞌegɨ ja kawɨndɨy ja̱a̱ꞌdyɨ pøn jam Sodoma kuga̱jpꞌa̱jttøø.
Ja ayoꞌon midi tyana̱xtɨp ja kaꞌøgya̱jp
13 ’¡Corazingɨt ja̱a̱ꞌdyɨ, Betsaidɨt ja̱a̱ꞌdyɨ, mjanchꞌayøøy meets, ti jadeꞌen mnadyatuujnɨdɨp! Ku jeexyɨp jam ka̱jpjotp jam Sidón jam Tiro neꞌegɨ yiktuñ ja mɨla̱grɨꞌa̱jtɨn midi meets ya̱ tø myiktuꞌunxɨ, wɨndiꞌixyɨp ja jeexyɨp ja chɨna̱a̱ꞌyɨn tyiktɨga̱jtsnɨdɨ, ku ja pyøky jeexyɨp tyimchaachja̱wɨdɨ.
14 Kuts nøjkx ja tɨɨdyuꞌunɨn ñaxy, mguꞌayowɨpts meets ja jɨnaxy, nɨkaꞌap ja neꞌegɨ jadɨneꞌen yꞌayoꞌodɨt ja ja̱a̱ꞌdyɨ pøn tsɨnaadyɨp jam Tiro jøts jam Sidón,
15 jøts meets Capernaumɨt ja̱a̱ꞌdyɨ, ¿ma̱ mee xijy tø mdyimyja̱ꞌa̱ty, tsa̱jpjøtpy? Pø japxɨ meets ayoda̱a̱jkjøtpy mnøjkxtɨt.
16 Jøts ja Jesús ja pyabøjkpɨtøjk ja tnɨma̱a̱y:
―Pønɨ pøn mbatmadojɨdɨp, øts ɨdøꞌøn ja wyɨnaty xpatmadoodɨp; pønts mgagupøjkɨdɨp, øts ɨdøꞌøn ja wyɨnaty xkagupøjktɨp; pønts øts jadeꞌen xkagupøjkp, jaꞌats ɨdøꞌøn ja wyɨnaty kyagupøjktɨp pøn ø xkajxp.
Ku wyɨmbejttøø ja ñɨduguiꞌpxmya̱jkpɨ ja̱a̱ꞌy
17 Xjats ja ñɨduguiꞌpxmya̱jkpɨ ja̱a̱ꞌy ejtnɨ xonɨ yjanchwɨmbejtnɨdøø, jøts ja wya̱ndøø:
―Wɨndsønꞌa̱jtɨm, tøba̱a̱t øøts ja mɨkuꞌ xmɨmadøy ku øøts ja tø nga̱jpxpɨdsimy mets mmøkꞌa̱jtɨngøjxp.
18 Jøts ja Jesús ja tnɨma̱a̱y:
―Janch jadeꞌen, ojtsts øts ja mɨkuꞌ nꞌixy ku ja kyaꞌukmajada̱knɨ ja myøkꞌa̱jtɨn jaꞌagøjxp ku ja pyɨdsɨɨmy jap tsa̱jpjøtpy.
19 Øtsts meets ja nmøkꞌa̱jtɨn tø nmøꞌøy jøts kaꞌ sa̱ mja̱ttɨt. Øy meets ja tsa̱a̱ꞌñ øy meets ja ka̱jpy xjadawa̱ꞌkpety, øy meets ja mɨkuꞌ ja myøkꞌa̱jtɨn sa̱ mjadatunwa̱ꞌa̱ñɨdɨ, mɨmajada̱a̱jkɨp meets yjaꞌ jaꞌ jøts meets ja kaꞌ sa̱ mdunɨt.
20 Kidits yøꞌøyɨ tuꞌugyɨ xajotkujkꞌa̱ttɨ ku yø mɨkuꞌ mmɨmadøyɨdɨ, jaꞌ mdajotkujkꞌa̱ttɨp ku ja Dios mꞌejxkapyɨdɨ xemɨkøjxp jap tsa̱jpjøtpy.
Ku ja Jesús xyonda̱ꞌa̱ky
21 Wɨnets ja Jesús tjantyaxonda̱a̱jky ja Espíritu Santo, jøts ja wya̱a̱ñ:
―Dios Teety tsa̱jpjotpɨt, yikjujkyꞌa̱jtpɨ ya̱ na̱xwiiñ, nmøja̱ꞌwɨp ngunuuꞌkxyja̱ꞌwɨp jaꞌagøjxp ku tø xamɨdsøky o pøn ja mnɨtsoojkɨn, jøts yø wijyja̱a̱ꞌy ja tø tkaja̱ꞌgyukɨdɨ køꞌøm, neꞌegɨ tøts ja xukꞌixy xuknɨja̱wɨ pøn ɨdøꞌøn kaꞌejxɨɨyɨmdɨ. Jadeꞌents Teety tø xuñ sa̱ køꞌøm xamɨdsøky o pøn.
22 ’Tum jaꞌ øts nDeety xuktump midi ja køꞌøm tyunwampy. Kaꞌap øts pøn wa̱ꞌa̱ts xnɨja̱wɨ sa̱m øts nDeety køꞌøm xnɨja̱wɨn, nɨkaꞌats øts nDeety pøn wa̱ꞌa̱ts ñɨja̱wɨyɨ sa̱m øts ja køꞌøm nnɨja̱wɨn. Jøts pønɨ pøn øts ja nduknɨja̱wɨwyampy, jaꞌats tnɨja̱wɨdɨp ja Dios Teety.
23 Wɨnets ja pyabøjkpɨtøjk ja twɨnꞌejxjɨꞌjky jøts ja yɨdeꞌen jaꞌayɨ yiknɨmaadyøø:
―Janch nekɨm meets ku meets ja køꞌøm xtyimyꞌijxy xtyimñɨjawɨ midi meets ɨxa køꞌøm mdyimyꞌijxpy mdyimbyatpy;
24 may Dios kyugajpxy, may wɨndsøndøjk yø køꞌøm tjaꞌejxwa̱ndøø tjanɨja̱wɨwya̱ꞌa̱ndɨ midi meets ɨxya̱m køꞌøm mꞌijxpy mnɨja̱ꞌwɨp, nɨkaꞌats ja tꞌejxtøø; ojts ja tjamadowa̱ꞌa̱ndɨ midi meets ɨxya̱m køꞌøm mmadøøpy, nɨkaꞌats ja tmadoodøø.
Ku ja samariɨt ja̱a̱ꞌy yjotwa̱ꞌa̱ñ
25 Xjats tuꞌuk wya̱ꞌkukɨyɨɨꞌñ ja ka̱jpxwejpɨdɨ jøts ja nugo kajpxyꞌejxwa̱ꞌa̱ñ ja Jesús, yɨdeꞌen ja tyiktɨɨy:
―Wɨndsøn, ¿sudso ø nduꞌunt jøts øts nꞌanmɨja̱ꞌwɨn ñɨtsoꞌokꞌa̱tt xemɨkøjxp?
26 Jøts ja Jesús ja yꞌadsojɨmbejtøø:
―¿Kidimts jap tø xꞌixy nøkyjøtpy midi ja Moisés kyutujk myøøtꞌajtpy, sa̱ ja xja̱ꞌgyukɨ?
27 Jøts ja ka̱jpxwejpɨ yꞌadsøøy jøts ja wya̱a̱ñ:
―“Amumjoojt xꞌajotꞌa̱tt ja Dios, ma̱ꞌɨn mꞌanmɨja̱ꞌwɨn ma̱ꞌɨn mwɨnma̱a̱ꞌñ myajada̱ꞌa̱ky jadeꞌen ja xwɨndsøꞌøgɨt; jøts nayɨdeꞌen ja mmɨguꞌuk xpaꞌayoꞌot sa̱m køꞌøm mnabyaꞌayøyɨn.”
28 Wɨnets ja Jesús ja ñɨma̱a̱jyøø:
―Tɨy janch ɨdøꞌøn mjanchwa̱ꞌa̱ñ. Pønɨ mbadumpy yø jadeꞌen, nɨtsoꞌokꞌa̱tpts ja mꞌanmɨja̱ꞌwɨn.
29 Jøts ja ka̱jpxwejpɨ kaꞌap ja ttajotkukɨ ku ja jadeꞌen yikꞌadsøy, jøts ja tnɨma̱a̱y ja Jesús:
―¿Pøndsɨk øts ɨdøꞌøn ndsaachmɨguꞌukꞌa̱jtpy?
30 Jøts ja Jesús yꞌadsøøy jøts ja tnɨma̱a̱y:
―Tuꞌuk ɨdøꞌøn ja ja̱a̱ꞌy, jam ja wyɨnaty kyɨda̱ꞌa̱ky ma̱ ja Jerusaléngɨt tuuꞌ jøts ja ñijkxy Jericó, xjats maaꞌtspɨ ja pya̱jttøø jøts ja wa̱ꞌa̱ts yikwɨmaaꞌtskɨjxy, wyet ña̱a̱my yikpøjkɨjxy; øy øy yikwɨnwøjpy yikjøpwøjpy jøtsnɨm ja yiknɨkejky, jawaanɨ ja tkayikꞌooꞌknɨdɨ.
31 Xjats jam jotmøñ wyɨna̱a̱jky nay jam tuꞌuk ja israelɨt teety; øy ja tjaꞌijxy, wyɨnɨna̱a̱jk jaꞌ.
32 Jøts jaduꞌuk kyɨda̱kmøø ja Leví yja̱a̱ꞌy jøts ja nayɨdeꞌen twɨnɨna̱a̱jkma̱a̱, øy ja tjaꞌijxy.
33 Wɨnets jaduꞌuk ja tuuꞌyøꞌøbyɨ kyɨda̱a̱jky Samariɨt ja̱a̱ꞌy, jøts ku ja ojts jadeꞌen tꞌixy xjats ja wyɨnma̱a̱ꞌñ ja tyimchaachmiiñ ku ja jadeꞌen yikꞌayowɨm.
34 Jøts ja wɨngon twɨngunøjkxɨyɨɨꞌñ ja tsaachɨbɨ, xjats chaachɨ ja tsøøyɨyɨ, ojts ja tpɨkta̱a̱jkɨ ja aceite møøt ja vino jøts ja tꞌadsujmɨ ja chaachɨ. Wɨnets ja ojts tyikpety kyøꞌøm jɨyujkøjxp jøts ja ojts tyikja̱ꞌa̱ty ja̱ꞌta̱a̱jkjotp, jamts ja tpa̱ꞌa̱mꞌejx tsuna̱jxy.
35 Jøts ku kyɨmjabomꞌa̱jty ku ja samariɨt ja̱a̱ꞌy wyɨnaty choonwa̱nɨ, jøts ja tjuꞌjty majtsk ja myeeñuꞌnk jøts ja tkømøøy ja kudøjk, yɨdeꞌen ja tnɨma̱a̱y: “Ejxꞌet yø ja̱a̱ꞌy, moꞌ pønɨ ti kaꞌejtxɨp, jøts pønɨ kaꞌ yø meeñ tpa̱a̱ty ɨxa nmøꞌøy, yiktunts mgøꞌømeeñuꞌnk, ja øts ja ngubatt ku nwɨmbett jadɨgojk.”
36 Xjats ja Jesús tyiktɨɨy:
―¿Pønts me mꞌaꞌejxɨp mɨguꞌukꞌa̱jtɨp ja ja̱a̱ꞌy pøn ja maaꞌtspɨ yiktsaachɨdyøø?
37 Jøts ja ka̱jpxwejpɨ wya̱a̱ñ:
―Jaꞌ ja mɨguꞌukꞌa̱jtɨp pøn ja ojts yꞌayoꞌijxyɨ.
Jøts ja Jesús ja ñɨma̱a̱jyøø:
―Nøjkxts jøts nayɨdeꞌen xuꞌunt, jøts nayɨdeꞌen mja̱a̱ꞌyꞌa̱tt sa̱m ja ja̱a̱ꞌyɨn pøn ja myɨguꞌuk ojts tꞌayoꞌixy.
Ku ja Jesús yja̱ꞌa̱ty jam Marta jøts María tyøjkwɨndum
38 Xjats ja Jesús jadeꞌen wyɨdity jøts ja yja̱ꞌjty ma̱ ka̱jp wyɨnaty tuꞌuk, jamts ja tøꞌøxyøjk ja tuꞌuk wya̱dsoojøø jøts ja ojts wyayɨ tyøjkjøtpy, Marta døꞌøn ja xyøøw.
39 Jamts myɨgaꞌax ja tuꞌuk, Maríaꞌa̱jtp jaꞌ, jaꞌats twɨnguꞌɨxa̱jkɨyɨɨꞌñ ja Jesús jøts ja tpatmadøy pønɨ sa̱ ja wya̱ꞌa̱ñ.
40 Jøts ja Marta, jaꞌ ja jam kyamɨꞌawa̱tsɨp ja tyøjktunk, jøts ja tnɨmiiñ ja Jesús jøts ja tnɨma̱a̱y:
―Wɨndsønꞌa̱jtɨm, ¿kidi sa̱ mwa̱ꞌa̱ñ ku øts yø nmɨguꞌuk nadyuꞌuk xuktunwa̱nguixy yø tunk? Nøjmɨ waanɨ jøts ø xpudøkɨt.
41 Jøts ja Jesús yꞌadsøøy:
―Marta, Marta, yøꞌ me nugo mdajotkijxpy mdajotmayꞌøøꞌkpy yø mdunk.
42 Kaꞌ mets yø neꞌegɨ xꞌøyja̱wɨ yø øybɨ wɨnma̱a̱ꞌñ midi xemɨkøjxp ta̱mp, jaꞌats yø María tø tja̱ꞌgyukɨ midi pa̱a̱tꞌa̱jtɨp. Ti pønts yø xijy ukpøjkxɨnɨyɨp jadɨgojk.