10
1 Mänitä Jesús jäyaꞌay jiaac wiimbiiyy nädägøøghiiꞌxcumajc. Mänit hajxy metscaty metscaty quiejxøꞌcä majaty jaꞌa Jesús hänajty ñøcxaꞌañän.
2 Mänit hajxy ñämaayyä:
―Nämayyä jäyaꞌayhajxy jia mäbøgaꞌañ; jeꞌeds caꞌa hijp pøṉ jaꞌa Diosmädiaꞌagy yajwáꞌxäp. Mänuuꞌxtaꞌag jaꞌa Dios hajxy coo jaꞌa Diosmädiaꞌagy‑yajwaꞌxpä jiaac quéxät.
3 Nøcx hajxy. Mnigwieendähadǿøjäp hajxy. Caꞌawiindøyhänaꞌc‑hagujc hajxy mwäditaꞌañ.
4 Cabä xuumy hajxy mmänǿcxät, ni xädøꞌøñ. Tuꞌtehṉgä cøꞌøg hajxy mmänǿcxät. Cab hajxy pøṉ mwiindänaaxiǿbät tuꞌhaam.
5 Coo hajxy muum maa mhamejtstáꞌagät, myajpóoꞌxäp jaꞌa cudøjc hajxy. “Weenä Dios hajxy xmioꞌoy jaꞌa hoyhajt jaꞌa weenhajt.” Jaduhṉ hajxy mnämáꞌawät.
6 Pø hojiäyaꞌay jaꞌa cudøjc‑hajxy jaduhṉ, mänitä Dios jiaanc̈h móꞌowät jaꞌa hoyhajty jaꞌa weenhajt; pø caj, cab hajxy jaduhṉ mioꞌowǿøjät. Y cab hajxy jim̱ mnäꞌägä mähmǿꞌøwät.
7 Cab hajxy tøjc‑tøjc mwädítät. Jim̱ hajxy mnäꞌägädä hídät maa hajxy hänajty tøø mmejtstaꞌaguiän. Jim̱ hajxy mmähuꞌug mmägáyät. Jeꞌe hajxy jaduhṉ mhúꞌugäp mgáyäp tijaty hajxy jaduhṉ xmiooby. Hawiinmats jaduhṉ coo hajxy jaduhṉ xmióꞌowät, jeꞌeguiøxpä coo hajxy mwiinguex̱iä.
8 Homiädyii cajptä hajxy jaduhṉ xtiøjmóꞌowät, mgáyäp hajxy jaduhṉ tijaty hajxy xmiooby.
9 Myajmøcpǿgäp jaꞌa paꞌamjäyaꞌay hajxy maa jaꞌa cajptän. Jaduhṉ hajxy mnämáꞌawät: “Tøø miäwiingooṉnä coo jaꞌa Dios jaꞌa miäjaa yajcähxøꞌøgaꞌañ jaꞌa mijtscøxpä.”
10 Pero homiädyii cajptä hajxy jaduhṉ xquiaꞌa tøjmóꞌowät, callejooty hajxy nøcxy myaꞌaxy:
11 “Hädaa cajpt yaabä, cabä quiuhdujthajxy yhoyyä. Paady højts ndecy nwiinwobaꞌañ. Jaduhṉä hijxtahṉd miähmǿꞌøwät coo jaꞌa mguhdujthajxy quiaꞌa hoyyä. Mjahmiédsäp hajxy jaduhṉ coo miäwiingooṉnä coo jaꞌa Dios jaꞌa miäjaa yajcähxøꞌøgaꞌañ jaꞌa mijtscøxpä.”
12 Tøyhájthøch jaduhṉ nmänaꞌañ, coo jaꞌa naax̱wiimbä hänajty wyiimbidaꞌañ, maas hanax̱iä jaꞌa cajpt jaduhm̱bä chaac̈hpøgaꞌañ quejee jaꞌa Sodomacajpt jecy chaac̈hpøjquiän.
13-14 ’Mjaanc̈h tehm̱ chaac̈hpøgaam̱b hajxy pønjaty jim̱ tsänaaby Corazíncajptooty møødä Betsaidacajptooty. Maas hanax̱iä hajxy mdsaac̈hpøgaꞌañ quejee jaꞌa jäyaꞌayhajxy jecy chaac̈hpøjquiän, jaꞌa hajxy jecy tsänáayyäbä Tirocajptooty møødä Sidóncajptooty. Coo jeꞌe hajxy cu yhijxy jaꞌa hijxtahṉd nej mijts mja hix̱iän, cu ñajtshixøøyy jaꞌa yhaxøøgcuhdujt hajxy; cu jiøøyy cu xiuuꞌch hajxy jaduhṉ.
15 Y mijts jim̱ tsänaabiä Capernaum, haagä jiiby mijts mhädaꞌagaꞌañ møjcuꞌuhaam. Cab hajxy jim̱ mnøcxaꞌañ tsajpootyp neby hajxy mdijjiän.
16 Mänitä Jesús ñämaayy jaꞌa jiamiøødhajxy jaꞌa nädägøøghiiꞌxcumajcpä:
―Pønjaty mijts mmädiaꞌagy xyhamädoowhíjtäp, jaanä jadúhṉhøch nmädiaꞌagy hajxy xyhamädoow̱híjtäbä. Pero pønjaty mijts mmädiaꞌagy xquiaꞌa hamädoow̱híjtäp, ni høøc̈h nmädiaꞌagy hajxy xquiaꞌa hamädoow̱híjtäbä; ni jaꞌa nDéedyhøch miädiaꞌagy xquiaꞌa hamädoow̱híjtäbä, jaꞌac̈h tøø xquiéx̱iäbä.
17 Mänitä nädägøøghiiꞌxcumajcpähajxy tiuꞌubøjcy Diosmädiaꞌagy‑yajwaꞌxpä. Cujecy hajxy wyiimbijtägajch. Jaanc̈h tehm̱ jiootcujc hajxy hänajty. Mänit hajxy miänaaṉ̃:
―Wiindsǿṉ, høxtä jaꞌa møjcuꞌu højts nmädiaꞌagy hajxy tøø xmiäbøjcä jaꞌa miic̈hcøxpä.
18 Mänitä Jesús miänaaṉ̃:
―Tøyhajt jaduhṉ. Nhíjxhøch jaꞌa Satanás coo jim̱ quiahy tsajpootyp. Nebiä wädsucän jaduhṉ jiatcøøyy.
19 Huuc mädow̱ hajxy, tøøc̈h mijts jaꞌa mäjaa nmoꞌoy coo mijts tsahṉ̃dy myajtéenät møødä caaꞌpty, y coo jaꞌa møjcuꞌu hajxy mgaꞌa yajmäjädáꞌagät; y cab hajxy nej mjadaꞌañ.
20 Paady hajxy mxooṉdáꞌagät coo jaꞌa mxøøhajxy jim̱ yhity cujaay tsajpootyp. Cab jaduhṉ ñejpiä pø tøø jaꞌa møjcuꞌu jaꞌa mmädiaꞌagyhajxy xmiäbøjcä.
21 Mänitä Jesús jiaanc̈h tehm̱ yajxooṉdaacpøjcä jaꞌa Dioshespíritu. Mänitä Jesús miänaaṉ̃:
―Teedy, míic̈häts jim̱ Wiindsøṉhajp tsajpootyp møød hädaa yaabä naax̱wiin. Chojpy miic̈h mjoot jaduhṉ coo jaꞌa hajxy caꞌa høxpøcypiä wyiinjuǿꞌøwät tijaty jaꞌa hajxy høxpøcypiä tøø mgaꞌa yajwiinjuøꞌøy. Páadyhøch miic̈h hoy nnänøm̱y.
22 Mänitä Jesús ñämaayy jaꞌa jiamiøødhajxy:
―Tøøc̈h nDeedy jaꞌa cuhdujt xquiøx̱y moꞌoy. Cábøch pøṉ xñajuøꞌøy pǿṉhøch høøc̈h, jagóoyyøch nDeedy jaduhṉ xñajuøꞌøy. Y jagóoyyøch nDeedy nnajuøøbiä. Ñajuøøby hajxy jeꞌebä pønjátyhøch tøø nyajnähdijy coo hajxy ñajuǿꞌøwät.
23 Mänitä Jesús jaꞌa jiamiøød wyiinheeꞌppejty jaꞌa hajxy nämajmetspä. Mänit hajxy hawiing ñämaayyä:
―Jootcujc hajxy jaduhṉ mhídät jeꞌeguiøxpä cooc̈h mijts jaꞌa hijxtahṉd may tøø nyajnähixøꞌøy.
24 Tøyhájthøch jaduhṉ nmänaꞌañ. Jaꞌa Diosmädiaꞌagy‑yajwaꞌxpähajxy møødä gobiernähajxy, nämay hajxy jia hixaaṉ̃ tijaty mijts mhijxyp. Nämay hajxy jia mädow̱aaṉ̃ tijaty mijts mmädooby.
25 Mänitä ley‑yajnähixøøbiä tuꞌug tiänaayyøꞌcy. Mänitä Jesús hoy miäyajtøy:
―Wiindsǿṉ, tiic̈h ngudiúnäp nébiøch cøjxtaꞌaxiøø njugyhádät nebiä Dios jiugyhatiän.
Paadiä Jesús jaduhṉ ñämaayyä, näꞌä mädiaꞌagyhixáaṉäp hänajty jeꞌe waam̱b hänajty yhadsowaꞌañ.
26 Mänitä Jesús yhadsooyy:
―Neby jaduhṉ jim̱ myiṉ̃ cujaay maa jaꞌa leyän. Neby jaduhṉ mwiinjuøꞌøy.
27 Mänitä ley‑yajnähixøøbiä yhadsooyy:
―Jaduhṉ jim̱ myiṉ̃ maa jaꞌa leyän coo jaꞌa Dios mwiingudsähgǿꞌøwät hamuumduꞌjoot. Jaanä jaduhṉ jim̱ myiim̱bä coo hopiøṉä mdsógät mbaꞌhäyówät nebiä mniꞌx nebiä mgopc mdsoquiän.
28 Mänitä Jesús miänaaṉ̃:
―Hoy jaduhṉ tøø mhadsoy; coo jaduhṉ mgudiúnät, mänit jim̱ mnǿcxät tsajpootyp.
29 Pero yajcumayaam̱bä ley‑yajnähixøøbiä hänajty. Mänit miänáaṉgumbä:
―Pøṉ jaduhṉ mnänøøm̱by cooc̈h hopiøṉä ndsógät nbaꞌhäyówät.
30 Mänitä Jesús yhadsóogumbä:
―Nhuuc yajmøødmädiáꞌagyhøch mädiaꞌagy tuꞌug, nej miic̈h jaduhṉ hoy mwiinjuǿꞌøwät. Jiibiä jäyaꞌay hänajty tuꞌug yhädaꞌagy Jericó. Jerusalén hänajty tøø chohṉdaꞌagy. Tuꞌhaamhädaacpä jaꞌa meeꞌtspä piaaty. Cøjx jaduhṉ miéeꞌtsäxä møødä wyit. Mänit hoyhoy wiobhoꞌcä. Nebiä hoꞌogypiän hajxy jaduhṉ ñähgueecy.
31 Mänit teedywiindsǿṉ tuꞌug ñajxy. Coo jaꞌa mähdiøjc jaduhṉ yhijxy, cab jaduhṉ tiänaaxiøjpy. Jiuhyohy jaduhṉ.
32 Jaduhṉdsä tsajtøjcueendähajpä tuꞌug ñajxpä; jaduhṉ jeꞌe jiuhyohbiä.
33 Mänitä Samariabäyaꞌay tuꞌug ñajxpä. Coo jaduhṉ yhijxy, mänitä hojioot miøødhajty.
34 Mänitä mähdiøjc chooyøøyy aceitehaam møødä vinohaam. Mänit yhamäguijty withaam maa hänajty tøø jiotiän. Mänitä yhamdsoo jäyujcøxp yujtsehṉ̃. Mänitä mähdiøjc hoy ñajtsømøꞌøyii maa jaꞌa mejtstaactän. Mänit jim̱ yhijxä.
35 Cujaboomä Samariabäyaꞌay jaꞌa cudøjc plataxädøꞌøñ metsc miooyy. Mänit ñämaayy: “Tuṉä mayhajt, huuc cueendähat yøꞌø mähdiøjc. Mäduhṉ̃tiä xädøꞌøñ mjaac yajtuṉ̃, mänítøch jaduhṉ nmoodiägátsät cooc̈h nwiimbijtägátsät.”
36 Mänitä Jesús jaꞌa ley‑yajnähixøøbiä miäyajtøøyy:
―Pøṉ maas hoyhänaꞌc tøø piädsøm̱y yøꞌø nädägøøgpähajxy.
37 Mänitä ley‑yajnähixøøbiä yhadsooyy:
―Jaꞌa hänaꞌc hojioot møødhájtäbä.
Mänitä Jesús miänaaṉ̃:
―Nøcx, y jaduhṉ miic̈h hojioot mmøødhájpät.
38 Mänitä Jesúshajxy tiuꞌubǿjcumbä. Mänit hajxy miejch wiingcajptooty. Mänitä Jesús yajtøjtägøøyyä jaꞌa toꞌoxiøjc tuꞌug jaꞌa xøhajpä Marta.
39 Jim̱ä Marta piuhdoꞌoxy hänajty tuꞌug jaꞌa xøhajpä María. Mänitä María jaꞌa Jesús wyiinhøxtaacy. Yhamädoow̱hidaam̱by hänajty jeꞌe waam̱baty jaꞌa Jesús hänajty miädiaꞌagaꞌañ.
40 Pero wyiꞌi jioodhadǿøtsäp jaꞌa Marta tiuuṉg hänajty. Mänitä Jesús ñämaayy:
―Wiindsǿṉ, nej miic̈h jaduhṉ mnijiäwøꞌøyii cooc̈h nbuhdoꞌoxy jaꞌa tuuṉg tøø xyajmänähgueegøꞌøy. Huuc nämaꞌaw weenc̈h xpiuhbety.
41 Mänitä Jesús yhadsooyy:
―Marta, Marta, madiuꞌu miic̈h mwiꞌi tiajy mwiꞌi miay.
42 Tuꞌtuꞌuyyä jaduhṉ yhawiinmatsä. Hoyyä mbuhdoꞌoxy jaduhṉ quiudiuṉ̃. Cabä María jaꞌa cuhdujt jaduhṉ pøṉ piøgáaṉäxä cooc̈h nmädiaꞌagy jaduhṉ xyhamädoow̱híjtät.