12
Jiisasnoŋ Sabat kendombaa Poŋa kolooja.
Maak 2.23-28; Luuk 6.1-5
1 Kawaa gematanoŋ Sabat kendoŋ moŋnoŋ Jiisasnoŋ wiit dumuŋ gawoŋ koria somata kotoŋ keno. Keno gowokourutanoŋ wosogia iŋiro wiit hoŋa motomotooŋ kanaiŋ borogianoŋ kuma negi.
2 Negito, Farisii (Kana qaawaa kaparaŋkoŋkoŋ) tosianoŋ ii iima Jiisas kokaeŋ ijogi, “Moba, goo gowokouruganoŋ mono Sabat kendombaa gawoŋ meme soŋgoya uuguju?”
3 Kaeŋ ijogi kokaeŋ meleeno, “Kiŋ Deiwidnoŋ manjaqeqe ejauruta yoŋowo liligoŋ wosogia iŋiro iwoi aŋgiti, ii weeŋgogi me qaago?
4 Iinoŋ Anutuwaa opo sel jigonoŋ uma bered kowoga Anutuwaa jaasewaŋanoŋ alatanoŋ aŋgi raro esuŋanoŋ tururo qetegogiti, ii mero negi. Bered kowoga mesamesaoya ii jigo gawoŋ galeŋ yoŋonondeeŋ neŋ laligogi. Iinoŋ ano iwaa kerasuru-urutanoŋ ii newubotiwaa soŋgo eroto, ii kileŋ negi.
5 Kaaŋiadeeŋ jigo gawoŋ galeŋ yoŋonoŋ Sabat kendonoŋ jiwowoŋ jigonoŋ nama gawoŋ meŋ gawoŋ mewutiwaa soŋgo uuguŋ kileŋ qaagiawo mende kolooŋkeju. Qaa ii Kana qaanoŋ weeŋgogi me qaago?
6 “Ii weeŋgogi, kaeŋ mojento, niinoŋ kokaeŋ iŋijomaŋa: Koi nanji, iinoŋ mono jiwowoŋ jigo uuguŋ uuta kolooja.
7 Buŋa Terewaa qaa moŋ kokaeŋ eja, “Niinoŋ siimoloŋ oowutiwaajoŋ qaagoto, batugianoŋ kiaŋkomuŋ aowutiwaajoŋ mojeŋ.” Oŋo qaa iikawaa kania mobuyagati eeŋ, ejemba koposowaa qaanana qaa nonoo qaanana mono tondu mende jeŋ tegowuyaga.
8 “Ii kokaembaajoŋ jejeŋ: Siwe gomambaa Eja hoŋanoŋ mono Sabat kendombaa Poŋa kolooja.” Kiaŋ.
Jiisasnoŋ eja boria sooroŋgoya meŋ qeaŋgoro.
Maak 3.1-6; Luuk 6.6-11
9 Jiisasnoŋ gomaŋ ii mesaoŋ qamakooli mirigianoŋ uro.
10 Iikanoŋ eja boria soosoolia moŋ raro. Ejembanoŋ Jiisas qaa jakeyanoŋ ama mubombaajoŋ kokaeŋ qisiŋ mugi, “Eja Sabat kendonoŋ meagoŋ Kana qaa uuguwoŋa me qaago?”
11 Qisiŋ mugi kokaeŋ meleeno, “Oŋoonoŋga moronoŋ kokaeŋ kolooja: Eja mombaanoŋ lama motooŋgonoŋ Sabat kendonoŋ roŋnoŋ kemebaati eeŋ, iinoŋ ii mende meŋ hororo koubaa?
12 Ejawaa sewaŋanoŋ mono lamawaa sewaŋa mamaga uuguji, mono ii romoŋgowu. Kawaajoŋ Sabat kendonoŋ gawoŋ awaa meŋ kaaŋanoŋ Kana qaa mende uuguwoŋa.”
13 Kaeŋ meleema eja ii ijoro, “Gii mono boroga qetetereewa.” Kaeŋ ijoro qetetereero wala anoti, iikawaa so awaa kolooŋ boria alia kaaŋa kolooro.
14 Kaeŋ kolooro Farisii (Kana qaawaa kaparaŋkoŋkoŋ) yoŋonoŋ seleeŋgeŋ kema ajoajoroo ama Jiisas nomaeŋ ama qeniŋ komuwaatiwaa qaa jeŋ moŋgaŋgi. Kiaŋ.
Anutuwaa gawoŋ meme eja tak-kootoya ii kokaeŋ:
15 Jiisasnoŋ qaagia ii iima kotoŋ iikanondeeŋ gomaŋ ii mesaoŋ moŋgeŋ keno. Keno mamaganoŋ iwaa gematanoŋ otaaŋ keŋgi yoŋoo batugianoŋ ji ejemba kuuya meŋ qeaŋgoŋ oŋono.
16 Ii meŋ qeaŋgoŋ oŋoma kania asuganoŋ jewubotiwaajoŋ kotakota qotogoŋ oŋono.
17 Kaeŋ kolooro Anutunoŋ gejatootoo eja Aisaia sololooro qaa moŋ jeroti, iikanoŋ mono hoŋawo kolooro. Qaa ii kokaeŋ jerota eja,
18 “Iibu, koi mono noo gawoŋ ejana kolooro ii meweeŋgoŋ mube.
Niinoŋ wombo alana iwaajoŋ mobe kerana qeaŋgoro uunanoŋ iwaajoŋ aisooŋkejeŋ.
Niinoŋ Uŋana Toroya iwaa uuta sokombaatiwaajoŋ wasiwe kemero iinoŋ qaa dindiŋagadeeŋ jeŋ tegoŋkejeŋiwaa Buŋa qaaya iŋisaama jeŋ seiro kantria kantria yoŋoonoŋ kembaa.
19 Iinoŋ aŋgowowo mende ama qaa tokoroŋkota mende qamakebaa.
Ejemba moŋnoŋ iwaa qa otoŋa ii rooŋqeqe kananoŋ mende mobaa.
20 Bowo ologogiti, iinoŋ ii mende qosombaa.
Lambewaa wikyanoŋ jeŋ kotoŋ sokoya kolooro bolaŋanoŋ jeŋ bobo amakeji, iinoŋ ii mende qebugowaa.
Gawoŋa kaeŋ meŋ ejembanoŋ qaa dindiŋa otaawutiwaajoŋ manja qeŋ laligoro qaa iikanoŋ haamo ano otokoriaŋ ambuya.
21 Kantria kantria yoŋonoŋ mono iinoŋ ilaaŋ oŋombaatiwaajoŋ mamboma joroŋqoroŋgia iwaa qatanoŋ ama laligowuya.” Kiaŋ.
Jiisasnoŋ ome yoŋoo esuŋgia uuguŋ qero kamaaja.
Maak 3.20-30; Luuk 11.14-23
22 Omenoŋ eja moŋ qaamuuŋ meŋ muro jaaya gooro moto laligoroti, ii wama Jiisaswaanoŋ kagi. Jiisasnoŋ ii meŋ qeaŋgoro omeya kouma keno neselaŋa lolooro mombo qaa jeŋ uuŋ iiro.
23 Uuŋ iiro ejemba tuuŋ kuuya yoŋonoŋ ii iima aaruŋ jegi, “Eja koi kanoŋ mono Deiwidwaa gbilia kolooja me?”
24 Kaeŋ jegito, Farisii (Kana qaawaa kaparaŋkoŋkoŋ) yoŋonoŋ ii moma kokaeŋ jegi, “Eja koi kanoŋ mombaa ku-usunoŋ qaagoto, omejiilaŋ yoŋoo Poŋgia Iimolaŋ iwaa esuŋnoŋ ome oŋotaaŋkeja.”
25 Kaeŋ jegito, Jiisasnoŋ uuroromoŋgogia modaboroŋ kokaeŋ iŋijoro, “Kantri daeŋ yoŋoo galeŋurugianoŋ batugianoŋ aŋgowowo ama jumbuti, iyoŋonoŋ mono tiwilaaŋ aogi kantrigianoŋ boliŋ saoyagadeeŋ kolooŋ qeqelalaŋ ewaa. Kaaŋagadeeŋ siti me gomaŋ mombaa kanageso yoŋonoŋ batugianoŋ aŋgowowo ama jumbuti, iyoŋonoŋ mono galeŋkoŋkoŋ gawoŋgia meŋ nambombaajoŋ amamaawuya.
26 “Mobu, Satanoŋ mono alia Satan moŋ otaanagati eeŋ, iyoŋonoŋ mono batugianoŋ aŋgowowo ama jumbuyaga. Kaeŋ kolooro galeŋkoŋkoŋ gawoŋgia mewombaajoŋ amamaagi ometotoŋgianoŋ mono nomaeŋ nanaga?
27 “Mobu, niinoŋ Iimolambaa esuŋnoŋ omejiilaŋ konjoma oŋombenagati eeŋ, oŋoo alaurugianoŋ mono morowaa esuŋnoŋ ii konjoma oŋombuyaga? Kawaajoŋ yoŋonoŋ mono qaagia hoŋa me qaagoti, ii gosiŋ jeŋ tegowu.
28 Ii jeŋ tegowuto, Anutuwaa ku-usunoŋ noo boro susuna sololooro omejiilaŋ oŋotaaŋkejeŋi eeŋ, Anutuwaa bentotonoŋ mono oŋoonoŋ kaŋ kuuja.
29 Moŋnoŋ eja kotiga Iimolambaa kana boria waladeeŋ mende somoŋgowaati eeŋ, iinoŋ mono nomaeŋ mirianoŋ uma qeŋgama esuhinaya menaga? Waladeeŋ ii somoŋgoro rarogo mono saanoŋ mirianoŋga ilawoilaya kuuya tagoŋ meŋ kembaa. (Iikawaa so niinoŋ kaaŋagadeeŋ Satan somoŋgoŋ gematanoŋ omeya oŋotaaŋkejeŋ.)
30 “Moŋnoŋ niwo mende laligoji, iinoŋ mono qetegoŋ nomakeja. Moŋnoŋ ejemba noo qanoŋ ajoroowutiwaajoŋ mende horoŋ oŋomakeji, iinoŋ mono mendeema oŋomakeja.
31 Kawaajoŋ niinoŋ qaa moŋ kokaeŋ iŋijomaŋa: Ejemba siŋgisoŋgo ama mepaqepae kuuya amakejuti, ii Anutunoŋ saanoŋ mesaoŋkejato, moŋnoŋ Uŋa Toroya mepaegowaati, iikawaa siŋgisoŋgoya Anutunoŋ mono kambaŋ moŋnoŋ mende mesaowaa. Qaago totooŋ!
32 “Moŋnoŋ Siwe gomambaa Eja hoŋa mepaegoŋ qaa jewaati eeŋ, Anutunoŋ ii saanoŋ mesaowaato, moŋnoŋ Uŋa Toroya mepaegoŋ qaa iwoi jewaati, iwaa siŋgisoŋgoya ii Anutunoŋ namonoŋ laligowaatiwaa so me koomu gematanoŋ kanoŋ mende mesaowaa.
Gerewaa kania ii hoŋa iima gosiŋ moma kotowu.
Luuk 6.43-45
33 “Gerewaa kania ii hoŋa iima gosiŋ mojoŋ. Kawaajoŋ mono gere galeŋ koŋgi awaa kolooro hoŋa awaa kolooŋkebaa me gere meŋ boligi hoŋa bologa kolooŋkebaa.
34 Eja uutanoŋ iwoi saa qeŋ eji, ii mono buutanoŋ asuganoŋ jeŋkeja. Kawaajoŋ oŋoaŋgio qatowaa merauruta kolooju. Bologa kaaŋ kolooŋ mono nomaeŋ qaa awaa jewuyaga?
35 Eja awaawaa uu kowianoŋ iwoi awaawaa moriaŋa eji, iinoŋ mono awaa ii asuganondeeŋ jeŋkeja. Eja bologaa uu kowianoŋ iwoi bologaa moriaŋa eji, iinoŋ mono bologa ii asuganoŋ jeŋkeja.
36 “Kaeŋ jeŋkejato, niinoŋ qaa hoŋa moŋ kokaeŋ iŋijowe mobu: Ejembanoŋ soŋgo waleema qaa je omaya omaya jewuti, iyoŋonoŋ mono qaa jegia kuuyaa kania ii jenteegowaa kambaŋ somatanoŋ Anutuwaajoŋ jeŋ asarigi gosiwaa.
37 Iikawaa kania ii kokaeŋ: Anutunoŋ mono qaa jega gosiŋ iikawaa so qaaga jeŋ tegoro solaŋaniwaga me qaagawo kolooŋ lombo mokoloowaga. Kiaŋ.
Boi tosianoŋ aŋgoletowaajoŋ kaparaŋ koma weleŋgi.
Maak 8.11-12; Luuk 11.29-32
38 Kambaŋ kanoŋ Farisii (Kana qaawaa kaparaŋkoŋkoŋ) ano Kana qaawaa boi tosianoŋ Jiisaswaajoŋ kokaeŋ ijogi, “Boi, gii saanoŋ aŋgoleto moŋ mena ii iibombaajoŋ mojoŋ.”
39 Kaeŋ ijogi kokaeŋ meleema oŋono, “Ejemba kete namonoŋ laligojuti, ii tuuŋ somata bologa kolooŋ serowiliŋ amakeju. Yoŋonoŋ Anutuwaa aiweseyaajoŋ kaparaŋ komakejuto, aiwese moŋ gejatootoo eja Joonawaanoŋ mono koloodabororo. Anutunoŋ aiwese morota moŋ mende ama oŋombaa.
40 Joonanoŋ gomamboria karooŋ kowe osombaa (gajugaju) tomeŋanoŋ laligoroti, kawaa so Siwe gomambaa Eja hoŋanoŋ kaaŋagadeeŋ gomamboria karoombaa so baloŋ uutanoŋ ewaa.
41 “Joonanoŋ Niiniwe ejemba batugianoŋ kema Anutuwaa qaanoŋ uugia kuuro moma iikanondeeŋ uugia meleeŋgito, mobu, niinoŋ batugianoŋ asugiŋ nama Joonawaa nanamemeŋa uuguŋ amakejeŋ. Kaeŋ amakejento, oŋo kileŋ telambelaŋ ama nomakeju. Kawaajoŋ Niiniwe ejembanoŋ jenteegowaa kambaŋ somatanoŋ ejemba tuuŋ somata koi nanjuti, oŋowo ororoŋ koomunoŋga waama oŋoo kooroŋgianoŋ motooŋ nambu. Motooŋ nama Niiniwe yoŋonoŋ qaa kokaeŋ oŋoo selegianoŋ kuuwuya, ‘Oŋo Siwe gomambaa Eja hoŋa telambelaŋ ama mugi Anutunoŋ iroŋa meleema oŋono siimbobolo uuta mobuya.’ Niiniwe yoŋonoŋ kaeŋ jegi nanamemeŋgianoŋ oŋoaŋgiaa kaniagia iŋisaaŋgi gamugia mobuya.
42 “Kaniagiaa kaisareya moŋ ii kokaeŋ: Anutunoŋ kerugeŋ momakooto uuta somata ii kiŋ Solomon muro Saut waageŋga kantri mombaa kwiin embanoŋ Solomombaa momakootoya momambaajoŋ siiŋa moro. Siiŋa moma gomaŋ goraayanoŋga waama kana koriga tintiŋ kaŋ laligoŋ Solomombaa momoya moro.
“Ii moroto, mobu, kambaŋ kokaamba niinoŋ batugianoŋ kolooŋ nama Anutuwaanoŋ momakooto uuta meŋ kajeŋi, ii Solomombaa momakootoya uuguja. Uugujato, oŋo kileŋ telambelaŋ ama noma tompiŋ laligogi mende sokonja. Kawaajoŋ Anutunoŋ kanageŋ ejemba korebore horoŋ oŋoma qaagia jeŋ tegowaatiwaajoŋ jaayanoŋ keubuti, kambaŋ iikanoŋ Saut kantriwaa kwiin emba iikanoŋ mono kaaŋagadeeŋ keubaa. Iinoŋ ejemba tuuŋ somata koi nanjuti, oŋowo ororoŋ koomunoŋga waama oŋoo kooroŋgianoŋ motooŋ nambaa. Motooŋ nama qaa kokaeŋ oŋoo selegianoŋ kuuwaa, ‘Oŋo Jiisas telambelaŋ ama mugi Anutunoŋ iroŋa meleema oŋono siimbobolo uuta mobuya.’ Iinoŋ kaeŋ jero oŋonoŋ siligia gosiŋ oŋoaŋgiaajoŋ gamugia mobuya. Kiaŋ.
Ome yoŋonoŋ eja uutanoŋ eleembombaajoŋ kaparaŋ konju.
Luuk 11.24-26
43 “Omenoŋ eja uutanoŋga kouma baloŋ qararaŋkoŋkoŋanoŋ kema laŋ liligoŋ laligoŋ haamo memambaajoŋ miri moŋgama moŋ mende mokoloowaa.
44 Ii mende mokolooŋ mojoya tiiro kokaeŋ jewaa, ‘Mirina mesaoŋ kaweti, iikanoŋ mono mombo eleemaŋa.’ Kaeŋ jeŋ eleema miria usuma menjereŋgoro eroti, ii gbameŋa ero mokoloowaa.
45 “Kaeŋ mokolooŋ kema omejiilaŋ tosaaŋa 7 uŋuambaa. Omejiilaŋ 7 ii iyaŋa uuguŋ bologa totooŋ kolooju. Iinoŋ ii uŋuano kaŋ miri ii uma iikawaa uutanoŋ laligowuya. Kaeŋ kolooro eja iikawaa kania wala kileŋkileŋ kolooroto, kanageŋ boliqolidaborowaa. Ejemba tuuŋ somata bologa koi kete namonoŋ laligojuti, oŋoonoŋ kaaŋagadeeŋ kaeŋ koloowaa.” Kiaŋ.
Jiisaswaa nemuŋkouruta
Maak 3.31-35; Luuk 8.19-21
46 Jiisasnoŋ toroqeŋ ejemba tuuŋ qaa iŋijoŋ laligoro nemuŋkoganoŋ kaŋ seleeŋgeŋ nama iwo qaa jewombaajoŋ mogi.
47 Mogi moŋnoŋ kokaeŋ ijoro, “Moba, goo nemuŋkoganoŋ mono seleeŋgeŋ nama giwo qaa jewombaajoŋ moju.”
48 Qaa ii ijoroto, iwaajoŋ meleema kokaeŋ jero, “Noo nemuna ii moronoŋ? Noo kouruna ii moronoŋ?”
49 Kaeŋ jeŋ boria gowokouruta yoŋoonoŋ baageŋ boraama jero, “Iibu, noo nemuna ano kouruna hoŋa mono koi.
50 Daeŋ yoŋonoŋ noo Siwe Maŋnaa uusiiŋa teŋ komakejuti, kuuya iyoŋonoŋ mono noo nemuna ano naaŋkouruna kolooju.” Kiaŋ.