10
Aposol 12 yoŋoo qagia
Maak 3.13-19; Luuk 6.12-16
1 Jiisasnoŋ gowokouruta 12 oŋoono iwaanoŋ kagi omejiilaŋ konjoma oŋombutiwaa ku-usuŋa oŋono. Kaaŋagadeeŋ ji wiji qenjeŋmanjeŋ kania kania meŋ qeaŋgowutiwaa ku-usuŋa oŋono.
2 Wasiwasi eja aposol 12 yoŋoo qagia ii kokaeŋ: Mutuya ii Saimon, qata moŋ Piito qagi ano iwaa koga Andruu. Kawaa gematanoŋ Jeims ano koga Jon, maŋgara qata Zebedi.
3 Filip ano Bartolomyuu, Tomas ano Matyuu takis meme eja, Jeims Alfiuswaa meria ano Lebeus qata moŋ Tadius,
4 Saimon Zelot-politik ejaga ano Juudas Iskariot. Kariot eja kanoŋ kanageŋ Jiisas memelolo meŋ muro.
Jiisasnoŋ gowokouruta 12 wasiŋ oŋono.
Maak 6.7-13; Luuk 9.1-6
5 Jiisasnoŋ eja 12 ii wasiŋ oŋoma kokaeŋ jeŋ kotoŋ oŋoma iŋijoro, “Oŋo waba kantriwaa ejemba yoŋoonoŋ mende kembu. Kaaŋagadeeŋ Samaria prowins yoŋoo taoŋgia moŋnoŋ mende kembu.
6 Iikanoŋ mende kembuto, Israel kanagesowaa lama soogiti, mono iyoŋoonoŋ kembu. Ii gawoŋgia mutuya.
7 Daeŋ daeŋ kembuti, iikanoŋ mono Buŋa qaa kokaeŋ iŋijoŋ jeŋ asariwu, ‘Siwewaa bentotonoŋ mono kosere kaja. Mono iikawaa uutanoŋ keubu.’
8 “Ejemba jigiawo mono meŋ qeaŋgoŋ oŋoma koomuya ii meŋ gbiliŋ oŋoma laligowu. Ejemba manimbagiawo ii mono meŋ solaŋaniŋ oŋoma omejiilaŋ ii konjoma oŋoma laligowu. Anutunoŋ iwoi kaleŋ oŋonoti, ii mono toroqeŋ kaleŋ oŋoma laligowu.
9 “Kana kembutiwaajoŋ soojaakota goul me silwa me aeŋ kopanoŋ memeta ii mono irimuŋ kasagianoŋ mende somoŋgowu.
10 Ejembanoŋ gawoŋ meme ejemba oŋoo laaligogia naŋgowutiwaa so kolooju. Kawaajoŋ kana kembuti, iwoi koi mende meŋ kembu: geso mende, maleku samoŋa mendeto, motooŋgo mewu, kana esu mende ano taa gbaru mende mewu.
11 “Kema taoŋ me gomaŋ dakanoŋ keubuti, iikanoŋ mono moronoŋ eja geria qabuŋayawo kolooji, iikawaajoŋ qisigi miri oŋombuti, mono iikanondeeŋ laligoŋ gawoŋ meŋ taoŋ ii mesaoŋ kana kembu.
12 Miri moŋnoŋ uma luaenoŋ yoŋowo ewaatiwaa jewu.
13 Kaeŋ jegi luaegia aŋgoŋ kombutiwaa so koloojuti eeŋ, luaegianoŋ mono iyoŋoo qagianoŋ ubaato, ii aŋgoŋ kombutiwaa so mende koloojuti eeŋ, luaegianoŋ mono eleema oŋoaŋgiaanoŋ kawaa.
14 “Kema laligoŋ miri moŋnoŋ keugi mende koma horoŋ oŋoma qaagia mende mogi telambelaŋgia mono kokaeŋ jeŋ qendeema oŋombu, ‘Nono oŋoo gomanoŋ kaniŋ sububuŋ kana tambonananoŋ mokotaaji, ii mono riiŋ konjoratiniŋ oŋoaŋgiaanoŋ eleema kemebaa.’ Kaeŋ jeŋ saanoŋ gomaŋ me taoŋ ii mesaoŋ toroqeŋ kembu.
15 Niinoŋ qaa hoŋa moŋ kokaeŋ iŋijowe mobu: Anutunoŋ kambaŋ somatanoŋ qemasologeŋgiaa iroŋa meleeno taoŋ iikawaa qaganoŋ ubaati, so iikanoŋ mono Sodom ano Gomora gomaŋ yoŋoo so uuguŋ toroqeŋ oŋombaa. (Sodom Gomora yoŋonoŋ bologa kanjaŋawo meŋ uugia mende meleeŋgi Anutunoŋ gerenoŋ kondeema oŋooro.) Kiaŋ.
Kema gawoŋ megi sisiwerowero koloowaa.
Maak 13.9-13; Luuk 21.12-17
16 “Mobu, lama yoŋonoŋ duuyaa kasu kawalia yoŋoo batugianoŋ kemegi luguŋ iŋiwubo, niinoŋ oŋo iikawaa tani kaaŋa wasiŋ oŋombe kembu. Kawaajoŋ mono mokoleŋ kaaŋa momakooto qaganoŋ galeŋ meŋ aoŋ laligoŋ kewo kaaŋa ejemba bonjoŋa koposowaa qaagia qaa laligowu.
17 Ejembanoŋ oŋo horoŋ qaa jakegianoŋ ama oŋoma qamakooli mirigianoŋ qaa gawoŋgia meŋ ooli waayawonoŋ oŋootiwuya. Kawaajoŋ ejemba kaaŋa yoŋoojoŋ mono galeŋ meŋ aoŋ laligowu.
18 “Tosianoŋ noojoŋa ama uŋuaŋgi kantria kantria yoŋoo eja poŋ ano gawana yoŋoo jaasewaŋgianoŋ nambuya. Kaeŋ nama noo kaniana naŋgoŋ jegi eja geria ii ano waba kantri kanageso yoŋonoŋ ii mobuya.
19 Ii mobuto, qaa jakeyanoŋ ama oŋoŋgi nambuti, kambaŋ kanoŋ naa qaaga nomaeŋ jewonaga, iikawaa majakaka mende mobu. Qaa jewuyati, ii Uŋa Toroyanoŋ aua iikanondeeŋ oŋombaa.
20 Oŋoaŋgiaa uugiaajoŋga qaa mende jewuyato, Amagiaa Uŋa Toroyanoŋ mono uugia sololooro qaa jewuya.
21 “Uumeleembaa gadokopa moŋnoŋ daremuŋanoŋ uuta meleenotiwaajoŋ ama ii memelolo mero qaa jakeyanoŋ aŋgi qegi komuwaa. Kaaŋagadeeŋ maŋ moŋnoŋ meraborata memelolo mero komuwaa ano merabora yoŋonoŋ nemuŋmaŋurugia qetama oŋoma jegi uŋugi komuwuya.
22 Noo qanaajoŋ ama kantria kantria yoŋonoŋ kuuya kazi ama oŋoŋgi laligowuto, moŋnoŋ kaparaŋ koma kambaŋ tegowaatiwaa so kotiiŋ boŋ qeŋ nambaati, iinoŋ mono oyaŋboyaŋ buŋa qeŋ aowaa.
23 “Taoŋ moŋnoŋ sisiwerowero ama oŋombuti, ii mono kok koma taoŋ moŋgeŋ kembu. Niinoŋ qaa hoŋa moŋ kokaeŋ iŋijowe mobu: Oŋo Israel taoŋa taoŋa mende liligodaborogi Siwe gomambaa Eja hoŋanoŋ eleema kawaa.
24 Gowoko moŋnoŋ boiya uuguŋ momoyawo mende kolooja ano weleŋqeqe moŋnoŋ somataya uuguŋ gawombaa momo mende meŋ laligoja.
25 “Gowokonoŋ boiya kaaŋa momoyawo kolooro sokombaa ano weleŋqeqenoŋ somataya kaaŋa gawombaa momo meŋ laligoro sokombaa. Miri uuta mombaa eja jeŋ boliŋ qata Iimolaŋ qajuti eeŋ, iwaa embameraaŋuruta yoŋoo qagia mono afaaŋagadeeŋ iikaaŋ qamakebuya. Kiaŋ.
Qaagiaajoŋ mono galeŋ meŋ aoŋ laligowu.
Luuk 12.2-7
26 “Ejembanoŋ iwoi unuŋ megi eji, ii kuuya mono kotuŋgi asuganoŋ koloowaa. Kaaŋiadeeŋ qaa aasaŋgoya eji, ii kuuya mono iŋisaaŋgi moma kotowuya. Kawaajoŋ ejemba yoŋoojoŋ toroko mende moma laligowu.
27 Niinoŋ qaa paŋgamanoŋ oloŋ jemaŋati, ii mono asasaganoŋ jewu. Qaa saŋe aŋgi gejagianoŋ kemero mobuti, ii mono sombenoŋ asuganoŋ jewu. Kawaajoŋ mono qaagiaajoŋ galeŋ meŋ laligowu.
Morowaajoŋ toroko moniŋ sokombaa.
28 “Tosianoŋ selegia qeŋ komuwuyagato, uŋagia qeŋ komuwombaajoŋ amamaawuyati, iyoŋoojoŋ toroko mende moma laligowu. Ii qaagoto, iwoi jegeŋa koi: Moŋnoŋ ku-usuŋ meŋ uŋa ano sele kaaŋgadeeŋ tiwilaaŋ orono gere sianoŋ kemebaoti, iwaajoŋ mono toroko moma laligowu.
29 Tosianoŋ arioŋ (me wilisi) woi moneŋ kota motooŋgodanoŋ sewaŋa mewutiwaajoŋ amakejuto, iridogi Maŋgianoŋ ‘Ooŋ!’ mende jero iyoroonoŋga motooŋgonoŋ balonoŋ mende kamaawaa.
30 “Anutunoŋ kalaŋ koma oŋoma waŋ jugia kuuya kaaŋagadeeŋ weeŋgodaboroŋ jaŋgogia moja.
31 Ejemba oŋoo sewaŋgia ii arioŋ wilisi mamaga uŋuuguŋ uuta kolooja. Kawaajoŋ mono toroko mende moma laligowu. Kiaŋ.
Kraist jokoloowu me qakoombu?
Luuk 12.8-9
32 “Kaeŋ kolooro moŋnoŋ nii ejemba jaagianoŋ jokolooŋ nombaati, niinoŋ mono kaaŋiadeeŋ ii Maŋna Siwe gomanoŋ laligojiwaa jaanoŋ jokoloomaŋa.
33 Kaento, moŋnoŋ nii ejemba jaagianoŋ qakooma nombaati, niinoŋ mono kaaŋiadeeŋ ii Maŋna Siwe gomanoŋ laligojiwaa jaanoŋ qakoomaŋa.” Kiaŋ.
Jiisaswaajoŋ luae qaagoto, kazi koloowaa.
Luuk 12.51-53; Luuk 14.26-27
34 Jiisasnoŋ toroqeŋ kokaeŋ iŋijoro, “Kokaeŋ mende romoŋgowu: Jiisasnoŋ luae qemambaajoŋ ama namonoŋ kamaaro. Niinoŋ luae qemambaajoŋ qaagoto, noojoŋ ama juma deeŋgi manjawaa soo somatanoŋ aowuya.
35 “Ii kokaembaajoŋ jejeŋ: Noo Buŋa qaananoŋ ejemba uugia kuuro meleeŋgitiwaajoŋ ama kokaeŋ koloowaa: ‘Maŋ mera yoronoŋ juma kerekere ani nemuŋ bora yoronoŋ riitama aori eŋaronoŋ eŋaroya qetama aoŋ deembaota.
36 Ejemba iyaŋgiaa sumaŋurugianoŋ mono kereurugia koloowuya.’
37 “Moŋnoŋ nii gogoraageŋ ama noma nemuŋa me maŋa jegeŋa ama jopagowaati, ii noonoŋ mende sokombaa. Moŋnoŋ nii gogoraageŋ ama noma meria me borata jegeŋa ama jopagowaati, ii noonoŋ mende sokombaa.
38 Sisigia megi moŋnoŋ nii notaaŋ siimbobolo moma maripoonoŋ komumambaajoŋ mende jojoriwaati, ii noonoŋ mende sokombaa.
39 “Moŋnoŋ iyaŋaa laaligo siiseweweya qaa ii mokoloowaati, iwaa laaligoyanoŋ mono soowaa. Moŋnoŋ noojoŋ ama laaligoya qeleeno soowaati, iinoŋ mono oyaŋboyaŋ laaligo mokoloowaa.” Kiaŋ.
Anutunoŋ gawoŋgiaa tawaya oŋombaa.
Maak 9.41
40 Jiisasnoŋ jero, “Moŋnoŋ oŋo mirianoŋ koma horoŋ kalaŋ koma oŋombaati, iinoŋ mono nii koma horoŋ nombaa. Moŋnoŋ nii koma horoŋ nombaati, iinoŋ wasiŋ nonoti, mono ii mirianoŋ koma horoŋ mubaa.
41 Moŋnoŋ gejatootoo ejemba moŋ gejatootoo gawoŋaajoŋ ama mirianoŋ koma horoŋ kalaŋ kombaati, iinoŋ mono gejatootoo ejembawaa tawaya buŋa qeŋ aowaa. Moŋnoŋ ejemba solaŋa moŋ solaŋa koloojiwaajoŋ ama mirianoŋ koma horoŋ kalaŋ kombaati, iinoŋ mono ejemba solaŋaa tawaya buŋa qeŋ aowaa.
42 “Moŋnoŋ merabora koi yoŋoonoŋga mombaajoŋ noo gowokona koloojiwaajoŋ ama apu saŋgoŋa qambiawo newaatiwaajoŋ mubaati, Anutunoŋ mono iikawaa tawaya meleema mubaa. Niinoŋ qaa hoŋa moŋ kokaeŋ iŋijowe mobu: Naŋgoŋ oŋombuti, iyoŋonoŋ mono tawa mewuya.” Kiaŋ.