23
Jiisasnoŋ gawana Pailotwaa jaanoŋ nano.
Mat 27.1-2, 11-14; Maak 15.1-5; Jon 18.28-38
1 Kaeŋ jeŋ tuuŋ kuuya yoŋonoŋ waama Jiisas wama kema gawana Pailotwaanoŋ keŋgi.
2 Iwaanoŋ kema kanaiŋ selianoŋ qaa kuuŋ kokaeŋ jegi, “Eja kokawaa kania ii kokaeŋ iima moniŋ: Iinoŋ ejemba kuuŋ oŋono eŋkaloloŋ kolooro kareŋ aoŋkeju. Nono Siisa-kimbaa takis mende amboŋatiwaajoŋ soŋgo amakeja. Iyaŋaajoŋ ‘Nii Hamoqeqe Toya Kraist ano kiŋ koloojeŋ,’ kaeŋ jeŋkeja.”
3 Kaeŋ jegi Pailotnoŋ kokaeŋ qisiŋ muro, “Oŋanoŋ, gii Juuda yoŋoo kiŋ poŋgiaga koloojaŋ me qaago?” Qisiŋ muro Jiisasnoŋ meleema jero, “Mono geeŋgo jejaŋi, kiaŋ.”
4 Pailotnoŋ jigo gawoŋ galeŋ ano ejemba tuuŋ ii kokaeŋ iŋijoro, “Niinoŋ eja kokawaa qinjita moŋ mende mokoloojeŋ.”
5 Kaeŋ iŋijoro mombo kaparaŋ koma kuuŋ jegi, “Iinoŋ mono ejemba tuuŋ kuuŋ oŋoma Buŋa qaaya Galili prowinsnoŋ kanaiŋ kuma oŋoma baloŋ sokoma kaŋ Judia prowins kokanoŋ kaaŋagadeeŋ ii jeŋ seiŋkeja.”
6 Kaeŋ jegi moma qisiŋ oŋoma jero, “Ii Galili ejaga kolooja me qaago?”
7 Kaeŋ jero “Mono ii!” jegi moma Herodnoŋ Galili ano prowins tosaaŋa mindiriŋ galeŋ koma oŋoma kambaŋ iikanondeeŋ Jerusalem sitinoŋ kaŋ laligoroti, iikawaajoŋ Pailotnoŋ jero Jiisas Herodwaanoŋ wama keŋgi. Kiaŋ.
Jiisasnoŋ kiŋ Herodwaa jaanoŋ nano.
8 Herodnoŋ Jiisaswaa sunduya moma mono kambaŋ koriga iimambaajoŋ siiŋ moma laligorotiwaajoŋ ii iima uutanoŋ mamaga qeaŋgoro. Jiisasnoŋ aŋgoleto moŋ mero iimambaajoŋ ama mamboma laligoro.
9 Kawaajoŋ qiqisi mamaga Jiisas qisiŋ muro. Ii qisiŋ muroto, Jiisasnoŋ kitia moŋ mende meleeno.
10 Jigo gawoŋ galeŋ ano Kana qaawaa boi yoŋonoŋ nama selenoŋ kuukuu qaa geriawo jeŋ mugi.
11 Herodnoŋ manjaqeqe ejauruta yoŋowo Jiisas meŋ kamaaŋ ama jejewili ama mepaqepae meŋ mugi. Kaeŋ ama maleku akadamuyawo moŋ mouma mugi nano wasiro mombo gawana Pailotwaa jaanoŋ keno.
12 Wala Pailot ano Herod yoronoŋ kerekere ama aoŋ laligorita kambaŋ iikanoŋ ala-ala koloori. Kaeŋ.
Pailotnoŋ Jiisas komuwaatiwaajoŋ jeŋ tegoro.
Mat 27.15-26; Maak 15.6-15; Jon 18.39–19.16
13 Jiisasnoŋ karo gawana Pailotnoŋ jigo gawoŋ galeŋ ano galeŋkoŋkoŋ ejauruta ano ejemba tuuŋ horoŋ oŋono ajoroogi.
14 Ajoroogi kokaeŋ iŋijoro, “Oŋo eja koi kokaeŋ jeŋ noonoŋ wama kaju, ‘Iinoŋ ejemba tuuŋa tuuŋa kuuŋ oŋono eŋkaloloŋ amakeju.’ Mobu! Oŋo qaa selianoŋ kuujuti, niinoŋ iikawaa kania oŋoo jaagianoŋ gosiŋ kokaeŋ mokoloojeŋ: Oŋo eja kokawaa selianoŋ qaa kuuya kuujuti, ii niinoŋ koposoya moŋ mende mokoloojeŋ.
15 Herodnoŋ qaa kaaŋiadeeŋ jeŋ wasiro mombo nonoonoŋ kaja. Mobu, iinoŋ iwoi qinjitawo moŋ mende ano. Kawaajoŋ koomuwaa buŋa koloowaatiwaajoŋ amamaaya koloowaa.
16 Kawaajoŋ niinoŋ jewe manjaqeqe eja yoŋonoŋ oolinondeeŋ qegi isambe kamaawaa.”
17 (Pailotnoŋ gbani so Pasowa korisoro kambaŋanoŋ kapuare mirinoŋga eja motooŋgo isama oŋomakero.)
18 Kaeŋ iŋijoro koreboreyanoŋ silama qama jegi, “Iiga mono yamageŋ (kozigeŋ)! Barabas mono isama nonomba!”
19 Barabasnoŋ sitinoŋ kareŋ motoŋ laligogiti, iyoŋoo galeŋgiaga kolooŋ eja moŋ qero komuroti, iikawaajoŋ kapuare mirinoŋ ooŋgi raro.
20 Pailotnoŋ Jiisas isamambaajoŋ moma qaa mombo jero.
21 Jeroto, yoŋonoŋ qetama qaa siita kuma qa gigilaagi, “Maripoonoŋ qewu! Mono maripoonoŋ qewu!”
22 Qa gigilaagi iinoŋ qaa indiŋ karooŋ kokaeŋ iŋijoro, “Iinoŋ mono naa bologaga ano? Niinoŋ iwaanoŋ koposo moŋ mende mokoloowe koomuwaa buŋa koloowaatiwaa so mende kolooja. Kaeŋ kolooro niinoŋ jewe manjaqeqe eja yoŋonoŋ oolinondeeŋ qegi isama mube kamaawaa.”
23 Kaeŋ iŋijoroto, yoŋonoŋ jaba ama kaparaŋ koma toroqeŋ qa gigilaaŋ qagi, ‘Jiisas mono maripoonoŋ qegi komuwa.’ Kaeŋ qama Pailotwaanoŋ qaa ii qewagogi.
24 Qewagogi Pailotnoŋ qaagiaa baatanoŋ kema qaa kaparaŋ koma jegiti, iikawaa hoŋa koloowaatiwaajoŋ jeŋ tegoro.
25 Jeŋ tegoŋ “Barabas kamaawa!” jeŋ kaparaŋ koŋgitiwaajoŋ ii isama muro kamaaro. Ii kareŋ motoŋ laligogiti, iyoŋoo galeŋgiaga kolooŋ eja moŋ qero komurotiwaajoŋ kasa mirinoŋ ooŋgi raro. Ii isano kamaaroto, Jiisas siiŋgia otaaŋ ama mubutiwaajoŋ borogianoŋ ano. Kiaŋ.
Jiisas maripoonoŋ qegi.
Mat 27.32-44; Maak 15.21-32; Jon 19.17-27
26 Pailotnoŋ Jiisas borogianoŋ ano wama kana somatanoŋ kema Afrika siti qata Sairini iikawaa eja moŋ qata Saimon mokoloogi. Iinoŋ gawonoŋga kouro jeŋ kotoŋ muŋ Jiisaswaa maripooŋa meŋ iwaa sawiŋanoŋ aŋgi aŋgoŋ otaaŋ keno.
27 Kaeŋ keno ejemba tuuŋ somata yoŋonoŋ luluuma gematanoŋ otaaŋ keŋgi. Yoŋoo batugianoŋ emba tosianoŋ kaaŋagadeeŋ jiŋgeŋ qama saama keŋgi.
28 Saama keŋgi Jiisasnoŋ eleema iŋiima kokaeŋ iŋijoro, “Oo Jerusalem emba, oŋo mono noojoŋ mende saabu. Noojoŋ qaagoto, oŋoaŋgia ano meraboraurugia yoŋoojoŋ mono saabu.
29 Mobu! Kanageŋ kambaŋ moŋ karo iikanoŋ kokaeŋ jewuya, ‘Emba aruŋa ii simbawoŋawo. Koro mende ama merabora mende megiti, ii simbawoŋawo kolooju. Merabora aju oŋoma mende dooŋgogiti, ii simbawoŋawo.’
30 Kambaŋ iikanoŋ ejembanoŋ kanaiŋ baaŋa Toya ii kokaeŋ welema oŋombuya, ‘Oŋo mono baaŋa ii jegi bagoŋ qanananoŋ ubu.’ Ano seŋ sia Toya ii kokaeŋ welema oŋombuya, ‘Oŋo mono kobaagianoŋ mesaŋgoŋ nonombu.’
31 “Niinoŋ Anutuwaanoŋ gere gbiligbili koloojeŋ ano noojoŋ kileŋ kokaeŋ ama nonju. Oŋo gere koomuya siŋgisoŋgogiawo eja sii qeŋ nanju. Kawaajoŋ Anutunoŋ iroŋa meleema oŋono gerenoŋ oŋooro siimbobolo uuta mobuya.”
32 Bologa meme woi ii kaaŋagadeeŋ Jiisaswo motooŋ uruwombaajoŋ uruama keŋgi.
33 Kema gomaŋ qata Waŋsii qajuti, iikanoŋ keuma Jiisas maripoonoŋ qegi. Qeŋ bologa meme woi ii motooŋ moŋ dindiŋanoŋ moŋ qanianoŋ leelee kaeŋ urugi.
34 Kaeŋ aŋgito, Jiisasnoŋ jero, “Amana, yoŋonoŋ iwoi anjuti, iikawaa kania mende moma kotojutiwaajoŋ mono siŋgisoŋgogia mesaoŋ oŋomba.”
Qegi nano Jiisaswaa sele esuyaajoŋ kiaweŋ megi jaŋgoya kolooro iikawaa so ii mendeema megi.
35 Kaeŋ aŋgi ejemba tuuŋ yoŋonoŋ nama ii uuŋ iigi. Iigito, Juuda jotamemeya yoŋonoŋ kaaŋagadeeŋ mepaqepae meŋ muŋ kokaeŋ jegi, “Anutunoŋ meweeŋgoŋ muro Hamoqeqe Toya Kraist kolooji eeŋ, tosaaŋa ilaaŋ oŋoma laligoroti, iinoŋ mono iyaŋa ilaaŋ aowa.”
36 Manjaqeqe eja yoŋonoŋ kaaŋagadeeŋ qaa goŋgeegee jeŋ mepaegoŋ kosianoŋ kema wain apu aasoŋawo qeesaaŋ meŋ uma muŋ
37 kokaeŋ ijogi, “Gii Juuda yoŋoonoŋ kiŋ poŋga koloojaŋi eeŋ, mono saanoŋ geeŋga ilaaŋ aowa.”
38 Waŋanoŋ eu tere moŋ kokaeŋ ooŋ qegi nano, “Juuda yoŋoo kiŋ poŋgiaga koi.”
39 Kikekakasililiŋ eja woi motooŋ mondoŋ oroni naniti, iyoroonoŋga moŋnoŋ uuqeqe qaa tokoroŋkota Jiisas jeŋ muŋ kokaeŋ ijoro, “Gii Hamoqeqe Toya Kraist koloojaŋi eeŋ, mono geeŋga ilaaŋ aoŋ noro kaaŋagadeeŋ ilaaŋ noromba.”
40 Kaeŋ ijoroto, alianoŋ jeŋ muŋ kokaeŋ ijoro, “Gii godaqeqega qaa. Gii Anutuwaajoŋ kaaŋagadeeŋ keega mende mojaŋ me? Yoŋonoŋ jeŋ tegoŋ siimbobolo ororoŋ nonoŋgi bosinjoŋ.
41 Anara oŋanoŋ koposo anitiwaajoŋ iroŋa soyanoŋ meleema ama noroŋgi siimbobolo mojo. Ii mojoto, eja koi kanoŋ bologa moŋ mende ano ii kileŋ tiwilaaju.”
42 Kaeŋ jeŋ ijoro, “Jiisas, gii bentotoŋgaa uutanoŋ keubagati, iikanoŋ mono nii romoŋgoŋ nomba.”
43 Ijoro ii kokaeŋ ijoro, “Niinoŋ qaa hoŋa gijowe moba: Giinoŋ mono kete niwo oyaŋboyaŋ gomanoŋ uma laligowa.” Kiaŋ.
Jiisasnoŋ komuro.
Mat 27.45-56; Maak 15.33-41; Jon 19.28-30
44 Weeŋ biiwia 12 kilok kolooro weeŋ jaaya bulugoro paŋgamanoŋ kamaaŋ gomaŋ kuuya sokoma ero kema aua karoombaa so ano.
45 Kambaŋ iikanoŋ jiwowoŋ jigo uutanoŋ opo nanoti, iikanoŋ mono eukaya biiwianoŋ jurama kamaaŋ woi kolooro.
46 Jiisasnoŋ kambaŋ iikanoŋ kotakota qama kokaeŋ jero, “Amana, nii kokoosuna goo boroganoŋ anjeŋ.” Kaeŋ jeŋ sewaŋ aasoŋ konoga horoŋ komuro.
47 Komuro iwoi kolooroti, kawali galenoŋ ii iima Anutu mepeseeŋ kokaeŋ jero, “Iinoŋ mono oŋanoŋ eja solaŋaga kolooja.”
48 Ejemba tuuŋ kuuya ii iibombaajoŋ kaŋ ajoroogiti, iyoŋonoŋ iwoi ii kolooro iima wosogia juno waŋ giliŋ motomotooŋ mirigianoŋ keŋgi.
49 Keŋgito, ejemba kuuya Jiisas moma mugiti, iyoŋonoŋ sigeŋsigeŋ nama ii uuŋ iigi. Emba tosianoŋ Jiisas otaaŋ Galiliga kagiti, iyoŋonoŋ kaaŋagadeeŋ nama ii iigi. Kiaŋ.
Jiisaswaa qamoya roŋ koŋgi.
Mat 27.57-61; Maak 15.42-47; Jon 19.38-42
50-51 Juuda yoŋoonoŋ taoŋ qata Arimatia iikanoŋa eja awaa qabuŋayawo qata Joosef iinoŋ kaaŋagadeeŋ karo. Iinoŋ Anutu bentotombaa hoŋa koloowaatiwaajoŋ mamboma laligoro. Iinoŋ Juuda yoŋoo jigo kaunsol tuumbaa jotamemeya laligoŋ Jiisaswaa qaa jeŋ somoŋgoŋ aŋgiti, iikawaa uumotooŋ mende ano.
52 Iinoŋ Pailotwaanoŋ kema Jiisaswaa qamoya memambaajoŋ qisiro.
53 Qisiŋ uma qamoya maripoonoŋga metegoŋ meŋ kamaaŋ opo taaŋanoŋ esuuro. Esuuŋ meŋ qasirinoŋ kema jamo kobaa moŋ urorooŋ qamo moŋ kanoŋ mende aŋgiti, iikanoŋ Jiisaswaa qamoya ii ano.
54 Sabat kendoŋ rarawaa iwoiya mozozoŋgogiti, (nemuŋgawoŋ) iikawaa weeŋa jaayanoŋ kememambaa ano.
55 Kememambaajoŋ ano emba Jiisaswo Galiliga kagiti, iyoŋonoŋ Joosefwaa kanianoŋ qasirinoŋ kema iinoŋ Jiisaswaa qamoya meŋ jamo kobaanoŋ anoti, ii iigi.
56 Iikanoŋa eleema mirinoŋ kema jiniŋ sambori uŋkoowagawo ano kele gawasuyawo Jiisaswaa qamoyanoŋ moriwombaajoŋ mozozoŋgogi. Mozozoŋgogito, Moosesnoŋ Kana qaanoŋ Sabat kendombaajoŋ jeŋ kotoro eroti, ii otaaŋ haamo meŋ eeŋ ragi. Kiaŋ.