15
Waba kantri yoŋoojoŋ ama zioznoŋ deemambaajoŋ ano.
1 Antiokia laligorito, Judia prowinsnoŋga ejemba tosianoŋ kamaaŋ kaŋ kanaiŋ uumeleeŋ ejemba kokaeŋ kuma oŋoŋgi, “Oŋo Mooseswaanoŋ Kana qaawaa so Anutuwaa aiwese meŋ selegia mende kotowuti eeŋ, iikaaŋa mono Siwewaa buŋa koloowombaajoŋ amamaawuya.”
2 Kaeŋ kuma oŋoŋgitiwaajoŋ ama aŋgowowo kolooro Pool Barnabas yoronoŋ tuarenjeŋ ama oŋoma geriawo jeŋ oŋoni. Jeŋ oŋoni uumotooŋ mende ama qaa kokaeŋ somoŋgoŋ jegi, “Nono mono Pool, Barnabas ano jotamemeya tosaaŋa wasiŋ oŋoniŋ Jerusalem sitinoŋ uma qaa ii meŋ aposol ano Jerusalem uumeleeŋ kanagesowaa jotamemeya yoŋoonoŋ kema iŋijowu.”
3 Qaa kaeŋ somoŋgoŋ jegi uumeleeŋ kanageso yoŋonoŋ ii wasiŋ oŋoŋgi kananoŋ keŋgi. Kema laligoŋ Fonisia ano Samaria prowins woi ii kotoŋ kananoŋ kanagesoya kanagesoya iŋiigi. Iŋiima waba kantri tosaaŋa yoŋonoŋ uugia meleeŋgitiwaa bujuya jeŋ uumeleeŋ tuuŋ yoŋoojoŋ korisoro somata ama oŋoŋgi.
4 Ama oŋoma kema kema Jerusalem sitinoŋ keugi. Keugi aposol ano jotamemeya yoŋonoŋ uumeleeŋ kanageso yoŋowo koma horoŋ oŋoŋgi. Koma horoŋ oŋoŋgi sundugia kokaeŋ jegi, “Anutunoŋ nemuŋ koma nonono misin gawoŋ meniŋ nonowo laligoŋ aŋgoleto somasomata ama meŋ laligoro.”
5 Sundu ii jegito, Farisii (Kana qaawaa kaparaŋkoŋkoŋ) tuuŋnoŋga uumeleeŋ eja tosianoŋ waama kokaeŋ jegi, “Waba kantri yoŋonoŋ uugia meleeŋgiti, iyoŋoojoŋ mono kokaeŋ jeŋ kotowoŋa: Yoŋonoŋ mono Anutuwaa aiwese meŋ selegia kotoŋ Mooseswaanoŋ Kana qaa kuuya otaaŋ laligowu.” Kiaŋ.
Jerusalem ajoajoroo ama aŋgowowo qaa mindiŋgogi.
6 Kaeŋ jegi aposol ano jotamemeya yoŋonoŋ qaa ii jeŋ gosiwombaajoŋ ajoroogi.
7 Ajorooŋ niinoŋgiinoŋ qaa mamaga jeŋ jenoŋkooli aŋgi. Ii aŋgi Piitonoŋ waama kokaeŋ iŋijoro, “Alauruna, Anutunoŋ wala batunananoŋ gawoŋ mendeema meweeŋgoŋ noma noojoŋ kokaeŋ jero, ‘Gii mono waba kantrinoŋ kema Oligaa Buŋa qaa jeŋ asariŋ oŋona yoŋonoŋ uugia meleema Poŋ moma laariwu.’ Oŋo qaa ii moju.
8 Anutunoŋ ejemba kuuya uunana moma kotoji, iinoŋ kania qendeema Uŋa Toroya Juuda ejemba nonoojoŋ wasiro kamaaroti, iikawaa so mono waba kantri ejemba yoŋoojoŋ kaaŋiadeeŋ ii wasiro uugianoŋ kemero.
9 “Wasiro kemero iikaaŋa kanoŋ Juuda ejemba mende iŋisosorooŋ kantri tosia mende sureeŋ oŋono. Qaagoto, yoŋonoŋ Anutu moma laarigi siŋgisoŋgogia mesaoŋ uugia soŋgbano soraaya koloogi.
10 Kawaajoŋ oŋo mono naambaajoŋ Anutu aŋgobato meŋ mubuyaga? Naambaajoŋ gowoko gbilia yoŋoo arogianoŋ qaqaŋ toroqeŋ aniŋ aŋgowuyaga? Qaqaŋ kaaŋa ii ananaa ambosakonananoŋ me nononano kaaŋagadeeŋ aŋgowombaa so mende kolooŋ laligoniŋ.
11 Kaeŋ qaagoto, kokaeŋ moma laarijoŋ: Poŋ Jiisaswaa kaleŋmoriaŋanoŋ mono Anutu nemuŋ koma muro hamo qeŋ nonono Siwewaa buŋa koloowoŋa. Waba kantri yoŋonoŋ kaaŋagadeeŋ kana motooŋgo iikayadeeŋ otaaŋ letoma Siwewaa buŋa koloowombaajoŋ moma laariŋkeju.”
12 Kaeŋ iŋijoro tuuŋ yoŋonoŋ kuuya qaa moŋgama qaa bo ragi. Ragi Pool Barnabas yoronoŋ qaa sundugara kokaeŋ jeri, “Anutunoŋ nemuŋ koma norono waba kantrinoŋ kema batugianoŋ misin gawoŋ meri aiwese aŋgoleto somasomata asugiro.” Kaeŋ jeri geja ama mogi. Kiaŋ.
Bisop Jeimsnoŋ qaa iŋijoro.
13 Pool Barnabas yoronoŋ sundugara jedaborori mogi Jeimsnoŋ qaa kokaeŋ jero, “Alauruna, niinoŋ qaa jewe mono geja ama mobu.
14 Anutunoŋ kambaŋ mutuya waba kantri ejemba jaasewaŋ qeŋ oŋoma batugianoŋga ejemba iyaŋaajoŋ meweeŋgoŋ oŋono qata bosima kanagesoya toroqegi. Anutunoŋ kaeŋ ama kaniaya qendeema nononoti, Saimon Piitonoŋ iikawaa qaaya ninijoro.
15 Qaa kaaŋa ii gejatootoo ejemba yoŋonoŋ kaaŋagadeeŋ naŋgoŋ jeŋkeju. Yoŋonoŋ qaa moŋ kokaeŋ oogita eja,
16 ‘Kawaa gematanoŋ niinoŋ eleema kaŋ kiŋ Deiwidwaa kantri totoŋa mombo meŋ waamaŋa.
Iinoŋ wala jiŋkaroŋ kuuŋa qeŋ ambosakonana galeŋ koma oŋono kuuŋanoŋ boratiŋ riiŋ kamaaroto, niinoŋ ii mombo meagoŋ kuuwe kantrinoŋ qeaŋgoŋ nambaa.
17 Ii kokaeŋ koloowaatiwaajoŋ amaŋa: Ejemba tuuŋ tosaaŋa kuuya yoŋonoŋ Poŋ moŋgambuya.
Waba kantri kuuya neenaa buŋana koloowutiwaajoŋ oŋoombeti, iyoŋonoŋ Poŋ nii moŋgama nombuya.
Poŋ niinoŋ kaeŋ jejeŋ ano iikawaa so kantrigia meŋ qeaŋgomaŋa.
18 Kaeŋ amakejeŋi, ii mono monowaa monoyanoŋga moma kouma laligoju.’
19 “Kawaajoŋ Jeims niinoŋ qaa ii gosiŋ momonanoŋ kokaeŋ romoŋgoŋ jejeŋ: Waba kantri ejemba uugia Anutuwaanoŋ meleenjuti, nononoŋ mono lombo qaqaŋ somata iyoŋoo qagianoŋ aniŋ mende sokombaa.
20 Kaeŋ qaagoto, iyoŋoojoŋ tere kokaeŋ ooniŋ sokombaa: Yoŋonoŋ oro busuya beŋ lopiombaa nanduŋ buŋa qeŋ kanagianoŋ aŋgi esuŋgianoŋ tururoti, ii mende newu. Serowiliŋ mende ambu. Oro aroya qoosoŋaa busuya ano sa ii mende newu. Iwoi 4 ii mesaowutiwaajoŋ jeŋ kotiiwonaga.
21 Mooseswaa Kana qaa ii monowaa monoyanoŋga gomaŋ so jeŋ asariŋ kouma laligojoŋ. Ii Sabat kendoŋ so qamakooli mirinananoŋ weeŋgoŋ momakejoŋ. Kawaajoŋ qaa 4 ii saanoŋ mende mesaowoŋa.” Kiaŋ.
Jerusalem ajoajoroonoŋ waba kantri yoŋoojoŋ tere oogi.
22 Jeimsnoŋ kaeŋ jero aposol ano jotameme yoŋonoŋ kanageso kuuya yoŋowo qaa ii mogi sokono. Mogi sokono batugianoŋga eja tosaaŋa meweeŋgoŋ oŋoma Pool Barnabas yorowo motooŋ Antiokia sitinoŋ wasiŋ oŋombombaajoŋ jegi. Kaeŋ jeŋ eja qata Juudas qata moŋ Barsabas ano Sailas meweeŋgoŋ oroŋgi. Eja woi ii uumeleeŋ tuumbaa jotameme ejaga koloori.
23 “Eja ii wasiŋ oromboŋa,” jeŋ tere moŋ kokaeŋ ooŋ borogaranoŋ aŋgi,
“Momalaariwaa waba alaurunana, Antiokia siti ano Siria ano Silisia balonoŋ laligojuti, nononoŋ oŋoo joloŋgia jejoŋ. Aposol nononoŋ momalaari kanagesowaa jotamemeya yoŋowo oŋoo uumeleeŋ alaurugiaga koloojoŋ. Kaeŋ oŋowo qaa amiŋ mobombaajoŋ tere ama oŋonjoŋ.
24 Ananaa ejemba tosaaŋa mende jeŋ kotoŋ oŋoniŋ aŋgio nonomesaoŋ oŋoonoŋ kaŋ uugia kuuŋ qaa morotanoŋ lolowawa meŋ oŋoŋgi uu momogia sisau kolooro moniŋ.
25 Kawaajoŋ nono korebore ajoajoroo ama uumotooŋ aniŋ sokono. Sokono eja woi meweeŋgoŋ wasiŋ oroniŋ wombo alawoinana Barnabas Pool yorowo oŋoonoŋ kawuya.
26 Barnabas Pool yoronoŋ ananaa Poŋ Jiisas Kraistwaa qataajoŋ ama laaligogara qeleeni tosianoŋ urugi komuwowaajoŋ ani.
27 Nono Juudas Sailas wasiŋ oroniŋ kaŋ qaa iikayadeeŋ toroqeŋ jegaranoŋ jeri mobuya.
28 Uŋa Toroya ano nononoŋ qaa kokaembaajoŋ uumotooŋ aniŋ sokonja: Oŋoo qagianoŋ lombo qaqaŋ mende toroqeŋ amboŋa. Qaa waŋa 4 iikayadeeŋ mono otaawu. Ii uugugi juma deembombo.
29 Qaa 4 ii kokaeŋ: Oro busuya beŋ lopiombaa nanduŋ buŋa qeŋ kanagianoŋ aŋgi esuŋgianoŋ tururoti, ii mono mende newu. Kaaŋagadeeŋ sa me oro aroya qoosoŋaa busuya ii mende newu. Serowiliŋ mono mende ambu. Iwoi 4 ii mesaoŋ gema qegi uumotooŋ aniŋ Anutunoŋ kotuegoŋ oŋono qeaŋgoŋ laligowu. Mono uu bonjoŋ laligowu.” Kiaŋ.
Qaa meŋ keŋgi Antiokia siti yoŋonoŋ aisoogi.
30 Tere kaeŋ ooŋ wasiŋ oŋoŋgi keŋgi. Kana kema kemeŋ Antiokia sitinoŋ keugi. Keuma uumeleeŋ kanageso koma horoŋ oŋoŋgi ajoroogi. Ajoroogi tere ii oŋoŋgi weeŋgogi.
31 Ii weeŋgogi iikawaajoŋ afaaŋgoŋ uluŋkoleŋ qaganoŋ moma aisoogi.
32 Juudas Sailas yoronoŋ iyaŋgoro gejatootoo ejaga laligoŋ qambaŋmambaŋ qaa mamaga oŋoma uuwaa naŋgonaŋgo qaa jeŋ meŋ kotiiŋ oŋoni.
33 Meŋ kotiiŋ oŋoma kambaŋ tosaaŋa kanoŋ toroqeŋ laligori. Laligori tegoro uumeleeŋ alaurugara yoŋonoŋ “Luaewo kembao,” jeŋ wasiŋ oroŋgi. Jerusalem laligori wasiŋ oroŋgiti, Juudasnoŋ yoŋoonoŋ eleeno.
34 (-)
35 Pool ano Barnabas yoronoŋ toroqeŋ Antiokia sitinoŋ laligoŋ ejemba tosaaŋa mamaga yoŋowo Pombaanoŋ Buŋa qaa kuma oŋoma uugia kuuŋ oŋoma laligogi. Kiaŋ.
Pool ano Barnabas yoronoŋ deeni.
36 Kaeŋ laligogito, kambaŋ tosaaŋa tegoro Poolnoŋ Barnabas kokaeŋ ijoro, “Anara taoŋ ano gomaŋ kuuya liligoŋ Pombaanoŋ Buŋa qaa jeŋ asariŋ laligoriti, mono iikanoŋ eleema uumeleeŋ alaurunaranoŋ nomaeŋ laligojuti, ii saanoŋ kema iŋiima mobota.”
37 Kaeŋ ijoro Barnabasnoŋ Jon qata moŋ Maak qagiti, ii kaaŋagadeeŋ wama motooŋ kembombaajoŋ moro.
38 Kaeŋ moroto, Jonoŋ wala Pamfilia taonoŋ looriŋ oromesaoŋ yorowo toroqeŋ gawoŋ mende mero. Kawaajoŋ Poolnoŋ ii wama kembombaajoŋ moro mende sokono.
39 Mende sokono aŋgowowo ama uugara gere jero deeni. Deema Barnabasnoŋ Maak wama kemeŋ waŋgonoŋ uri opo sel horoŋ mororoŋgogi haamonoŋ naŋgoro Saiprus watonoŋ keni.
40 Kenito, Poolnoŋ eja qata Sailas meweeŋgoro uumeleeŋ alaurugara yoŋonoŋ Pombaa boronoŋ ama oroma kaleŋmoriaŋanoŋ sopa somoŋgoŋ orombaatiwaajoŋ jegi mesaoŋ keni.
41 Kema laligoŋ Siria ano Silisia prowins woi ii kotoŋ liligori. Liligoŋ Poolnoŋ uumeleeŋ kanagesoya kanagesoya iŋiima meŋ kotiiŋ oŋoma laligoro. Kiaŋ.