3
Di hagahili taane mmade ono wae
Dahi laangi hua, Peter mo John ne hula gi di Hale Daumaha, di laa e dolu i muli di oodee, i di aawaa hai dalodalo. Taane mmade ono wae mai i dono haanau e lahalaha mai gi di ngudu di bontai di Hale Daumaha dela e haga ingoo bolo di “Bontai Madamada”, belee madamadau ana teenedi gi nia daangada ala ma ga ulu gi lodo di Hale Daumaha deelaa. Taane deelaa ga gidee ia Peter mo John e ulu gi lodo, gei mee ga madau ana bahihadu gi meemaa. Meemaa ga gidee a mee, gei Peter ga helekai, “Mmada mai gi gimaua!” Taane deelaa ga huli adu gi meemaa, e haga maanadu bolo meemaa gaa wanga nau bahihadu gi deia. Peter ga helekai gi mee, “Agu teenedi be agu goolo ai, gei au ga gowadu gi di goe di mee dela i dogu baahi. Au e helekai adu gi di goe i di ingoo o Jesus Christ o Nazareth: Duu gi nua, haele!” Malaa, Peter gaa kumi di lima gau donu o taane, ga hagamaamaa aga a mee gii du gi nua. Di madagoaa hua deelaa, gei nia wae o maa mo ono dudaginga gu maaloo. Mee gaa hobo gi nua, gaa duu gi ono wae, ga daamada ga heehee, ga ulu adu madalia meemaa gi lodo di Hale Daumaha, e hobohobo haga hagaamu a God. Digau dogologowaahee gu gidee taane e heehee mo di haga hagaamu a God. 10 Di madagoaa hua digaula ne modongoohia bolo ma go taane nogo nohonoho taalinga di “Bontai Madamada” nogo madamadau ana teenedi, gei digaula huogodoo gu goboina huoloo di hai dela ne hai gi taane mmade ono wae deelaa.
Di agoago Peter i lodo di Hale Daumaha
11 I dono pigi adu gi Peter mo John i lodo di “Balandaa Solomon”, nia daangada huogodoo gu goboina huoloo, ga llele adu gi digaula. 12 Malaa, di madagoaa Peter ne gidee digaula, mee ga helekai, “Nia daangada o Israel huogodoo! Goodou e aha ala e goboina huoloo nia mee aanei, ge dadaumada gimaadou? Goodou e hagamamaanadu bolo ma go mau mogobuna mo mau humalia ala ne hai taane deenei gi heehee? 13 Di God o Abraham, Isaac mo Jacob, di God o tadau maadua mmaadua ne wanga ono mogobuna madamada gi dana hege go Jesus. Gei goodou guu wanga a Mee gi digau aamua, gu hagahuaidu a Mee i mua o Pilate, ma e aha maa mee bolo ia e hagamehede a Mee.* 14 Go Mee dela e dabuaahia ge humalia, gei goodou gu haga de iloo a Mee, ga tangi gi Pilate gi haga mehede ina taane daaligi dangada.* 15 Goodou ne daaligi a Mee dela e dagi nia daangada gi di haga mouli, gei God ne haga mouli aga a Mee mai i di made. Gimaua aalaa go digau haga modongoohia o nia mee aanei. 16 Nia mogobuna o di ingoo o Jesus, aalaa ne hagamaaloo taane mmade ono wae deenei. Di mee dela guu mmada ginai goodou gei gu iloo, la ne hai mai i di hagadonu i di ingoo o Jesus. Dono hagadonu a Jesus dela ne hai a mee gii hili be di hai dela ne mmada ginai goodou huogodoo.
17 “Ogu duaahina nei, au gu iloo bolo nia mee ala ne hai go goodou mo godou dagi ang gi Jesus, la ne hai idimaa goodou e haga de iloo. 18 Namua loo, God gu haga modongoohia i nnelekai soukohp bolo dana Mesaia le e hai loo gi hagaduadua, ge guu gila. 19 Malaa, goodou huluhia godou manawa, huli hoou ang gi God, gi haga madammaa ina godou huaidu. Maa goodou gaa hai beelaa, 20 gei di madagoaa e hagamaaloo aga godou hagataalunga le e dugu mai baahi o Dimaadua. Gei Mee ga hagau mai a Jesus, di Mesaia, dela guu lawa di hilihili adu gi goodou. 21 Mee e hai loo gii noho i di langi, gaa dae loo gi di madagoaa dela ga haga hoou nia mee huogodoo, be di hai a God ne hagi ang gi ana soukohp haga madagu i mua. 22 Idimaa, Moses gu helekai,
‘Dimaadua di godou God,
ga hagau adu gi goodou soukohp,
be dana hai ne hagau mai au.
Soukohp le e hanimoi i godou baahi.
Goodou e hai loo gi hagalongo
gi nia mee huogodoo a maa ala ma ga aago adu gi goodou.*
23 Maa tangada ga hagalee hagalongo gi soukohp deelaa,
le e dugu gee gi daha mo nia daangada a God,
e haga mmaa gi daha.’*
24 “Malaa nia soukohp huogodoo nogo kokohp mai mua, mo Samuel mono soukohp nomuli, gu hagadele nia mee huogodoo ala e hai i nia laangi aanei. 25 Nia hagababa a God ala ne wanga gi nia soukohp, la aanei adu gi goodou, gei goodou e hai mee labelaa gi di hagababa a God ne hai gi godou maadua mmaadua. Be ana helekai gi Abraham boloo,
‘Au ga haga maluagina nia daangada huogodoo
i henuailala mai do hagadili.’*
26 “God gu hilihili dana dangada hai hegau, gu hagau mai i mua gi godou baahi, belee haga maluagina goodou, gii mee goodou di lawa gi daha mo godou haihai huaidu huogodoo.”
* 3:13 Exodus 3.15 * 3:14 Matthew 27.15-23; Mark 15.6-14; Luke 23.13-23; John 19.12-15 * 3:22 Deuteronomy 18.15,18 * 3:23 Deuteronomy 18.19 * 3:25 Genesis 22.18