21
Pɔɔli die dɩ gana Jerusalemi dene
1 Die tɩ balɩ a taaŋ ba ta nagɩ haarɩŋ a ga Kosi. Ka tʋnvʋʋsa die tɩ ga tʋgɩ Rodesi, ta bɩ nyɩŋ mi a nagɩ haarɩkʋ a ga Patara.
2 Mi die tɩ ye haarɩŋ dɩ ganana Fonisia tɩŋgbaŋ ma, die tɩ juuke a ga.
3 Saŋŋa dieke tɩ kenne yese Saapurusi tɩ daagɩ tɩ nuugalɩ chaaŋ a ga Taya, Siiria tɩŋgbaŋ ma. Mi die ba baa ba vʋarɩ chiititi a nyɩŋ haarɩkʋ ma.
4 Mi die tɩ ye Yisa dɩdɩɩsɩrɩba bataŋ ta die bie ba jigiŋ a ga tʋgɩ daraa ayʋpɔyɩ. Ŋmɩŋ Halɩkasɩka die dɩ vaa ba balɩ Pɔɔli dɩ ʋ da keŋ ga Jerusalemi.
5 Ama daraa ayʋpɔyɩ wa kʋaŋ chaaŋ die tɩ bɩ piili chɔnɩŋ bɩbra. Die dembisisi mana aŋaŋ ba hɔgʋba aŋaŋ ba ballɩ die dɩ beeli tɩ a nyɩŋ tɩka ma a ga tʋgɩ mʋgɩrɩ nʋaŋ, mi die tɩ mana die dɩ sʋʋŋ a gbirigi a jʋʋsɩ Ŋmɩŋ.
6 Die tɩ wana a balɩ taaŋ tamba wa die tɩ juu haarɩkʋ ta ba yiŋŋi kuli tigiŋ.
7 Die tɩ nagɩ haarɩkʋ a nyɩŋ Taya a ga Tolemayisi. Mi die tɩ ga waasɩ Yisa dɩdɩɩsɩrɩba ta wɩarɩ ba jigiŋ dabalɩmɩŋ.
8 Ka tʋnvʋʋsa die tɩ ga tʋgɩ Siisiria ta die ga juu Filipi vuodieke die dɩ mʋʋlɩnana Yisa wʋvɩɩnaha tigiŋ ta die bie mi. Die ʋ yiwo dembisi bayʋpɔyɩ diekemba die ba vʋarɩna Jerusalemi ma dɩ ba yi susuŋŋiribe wʋnyɩ.
9 Die ʋ yaa wa hɔgʋlɩaŋ banɩɩsa vuodiekemba dɩ yene ka yallɩya, ta ba gbaŋ die dɩ bala Ŋmɩŋ wɩa.
10 Die tɩ bie mi daraa pam ta Ŋmɩŋ naazʋa wʋnyɩ ba wasɩnana Agabusi die dɩ nyɩŋ Judia ma a keŋ mi.
11 Die ʋ keŋ tɩ jigiŋ a nagɩ Pɔɔli gbanɩŋ a bɔbɩ ʋ gbaŋ gbaŋ ʋ nuusi aŋaŋ ʋ nagɩsɩ ta baarɩ dɩ, “Naa Ŋmɩŋ Halɩkasɩka dɩ balɩ dɩ Juu vuosi nan bɔbɩ gbaŋkʋ gie tieŋ sɩba naa Jerusalemi ma, ta nagɩ wa yi buuri gaasɩsɩ nuusi me.”
12 Die tɩ wʋnna naa, tɩnɩŋ aŋaŋ vuoŋ banɩŋ ba mana die dɩ jʋʋsɩ Pɔɔli dɩ ʋ da keŋ a ga Jerusalemi ma.
13 Ama die ʋ yiŋŋi a balɩ tɩ dɩ, “Bɩa nɩ kʋma ta chʋʋsa n sʋŋ? N ka yiwo siri dɩ ba bɔbɩ mɩŋ Jerusalemi ma nyɩɩna ma, ama n yiwo siri dɩ n kpi mi tɩ Yɔmʋtieŋ Yisa wɩa.”
14 Die tɩ kana ka bɩagɩ a balɩ a tarɩgɩ ʋ sʋŋ wɩa, die tɩ baarɩ dɩ, “Tɩ Yɔmʋtieŋ vaa fʋ dʋŋŋʋ yi.”
15 Die tɩ yine daraa aŋmɩna mi kʋaŋ chaaŋ die tɩ gɔmɩsɩ tɩ nyinti a nyɩŋ ga Jerusalemi.
16 Ta Yisa dɩdɩɩsɩrɩŋ bataŋ die nyɩna Siisari wa gbaŋ die dɩ tɩ a ga mi, ta yaa tɩ ga Minasoni tigiŋ me, mi die tɩ baa tɩ bemme. Manasoni die nyɩŋ wa Saapurusi ta die yi Yisa dɩdɩɩsɩrɩkʋraha wʋnyɩ.
Pɔɔli die dɩ kaagɩna Jemisi dene
17 Die tɩ gana a ga tʋgɩ Jerusalemi wa, Yisa dɩdɩɩsɩrɩba die dɩ mɩŋŋɩ a tuo tɩ chaantɩ aŋaŋ sʋgɩfɩalɩŋ.
18 Ka tuŋ vʋʋsa Pɔɔli die dɩ nagɩ tɩ dɩ tɩ ga waasɩ Jemisi. Die Yisa dɩdɩɩsɩrɩba nyɩŋkʋraha mana die bie mi.
19 Pɔɔli die dɩ waasɩ ba mana ta balɩ ba wudiekemba mana Ŋmɩŋ dɩ yine a yɩ vuodiekemba dɩ kana ka yi Juu vuosisi, wʋnɩŋ Pɔɔli tʋʋma wɩa.
20 Die ba wʋnna naa kʋaŋ chaaŋ die ba mana dɩ bɩrɩ Ŋmɩŋ ta die balɩ Pɔɔli dɩ, “Tɩ nɩmbʋa Pɔɔli, sɩba a baarɩ Juu vuosi tuse tuse bɩrɩna Yisa dɩdɩɩsɩrɩŋ ta ba mana dɩ bɩ dɩ Mosisi mɩraha keŋ keŋ keŋ.
21 Ama ba balɩ ba mɩŋ fʋ wɩa dɩ daga Juu vuodiekemba mana dɩ benne buurigaasɩ tɩŋgbaŋ ma wa dɩ ba vaa Mosisi mɩraha taaŋ, ta bɩ balɩ dɩ ba da gobi ba dembibisi kɔla ta da bɩ dɩa Juu vuosi chʋaraha.
22 Bɩa tɩ baaŋ yi lele ba wʋnna dɩ keŋye naa?
23 Die wɩa yi wudieke tɩ bala fʋ. Dembisi banɩɩsa benne giena ta kaa kaatɩ aŋaŋ Ŋmɩŋ.
24 Die wɩa gamma aŋaŋ ba a ga wʋnsɩ nɩ gbaŋ ta tuŋ ba wʋnsɩkʋ ligirehe ta nɩ wa wʋŋ nɩ sikpigile. Fʋ yi naa vuoŋ mana nan dɩ sɩba dɩ wudieke ba bala yaa gamma fʋ ma wa ka yi wusie, ba nan dɩ sɩba a baarɩ fʋ gbaŋ dɩ Mosisi mɩraha mɩŋ.
25 Ama buurigaasɩsɩ die dɩ bɩrɩna Yisa dɩdɩɩsɩrɩba nɩŋ tɩ wɔŋ maagɩ wa gbanɩŋ a yɩ ba dɩ ba da keŋ a dii nyindiike dieke ba kaabɩna a yɩ bugile, yaa a ŋɔbɩma zɩŋ yaa dɔŋ dieke ba ŋmʋna a kʋʋ, ta bɩ vʋarɩ ba gbaŋ a nyɩŋ daakpana aŋaŋ hɔgʋkpana tʋʋma ma.”
26 Naa chɩaŋ ma ka tʋnvʋʋsa Pɔɔli die dɩ nagɩ dembisi wʋnɩŋ aŋaŋ banɩŋ mana die dɩ wʋnsɩ ba gbaŋ ta juu Ŋmɩŋ jɩamɩŋ juokpeŋkpɩɩkʋ ma a dagɩ daa dieke ba bala ba wʋnsɩ ba gbaŋ a kpatɩ wa aŋaŋ saŋŋa dieke ba bala ba kaabɩ a yi ba wʋnyɩ mana.
Die ba yigine Pɔɔli dene
27 Die daraa ayʋpɔyɩ daraaŋ dɩ gbinene die Juu vuosi bataŋ die dɩ nyɩna Asia tɩŋgbaŋ ma die dɩ ye Pɔɔli Ŋmɩŋ jɩamɩŋ juokpeŋkpɩɩkʋ sʋŋ ta die wa kpɩkpaaŋ a keŋ lagɩŋ ta piili a tuole wo.
28 Ta die nata dɩ, “Juu vuosi! Nɩ suŋŋi tɩ. Daa wa gie dɩna dɩ dɩa a bala wʋbɩatɩ yaa gamma tɩ tɩŋgbaŋka gie aŋaŋ Mosisi mɩraha aŋaŋ Ŋmɩŋ jɩamɩŋ juokpeŋkpɩɩkʋ gie. Ta lele a bɩ nagɩ vuodiekemba dɩ kana ka yi Juu vuosi a keŋ juu Ŋmɩŋ jɩamɩŋ juokpeŋkpɩɩkʋ gie a yi ke dɩgɩntɩ.”
29 Die ba balɩ wa naa dama, die ba ye wo Tirofimusi vuodieke dɩ nyɩna Efesusi aŋaŋ Pɔɔli tɩka sʋŋ ta yile dɩ Pɔɔli nagɩ wa mɩŋ a ga juu Ŋmɩŋ jɩamɩŋ juokpeŋkpɩɩkʋ sʋŋ.
30 Die tɩka mana die dɩ dɔŋ ta vuosi mana dɩ chɩgɩ a keŋ lagɩsɩ taŋ a yigi Pɔɔli a datɩ wa a nyɩŋ Ŋmɩŋ jɩamɩŋ juokpeŋkpɩɩkʋ sʋŋ. Die lele wo mi die ba ligi Ŋmɩŋ jɩamɩŋ juokpeŋkpɩɩkʋ sanʋaha mana.
31 Die ba wa mɩa dɩ ba kʋʋ Pɔɔli. Womi Romani sojasisi jakʋʋŋ die dɩ wʋŋ dɩ waagɩŋ bala ka nan Jerusalemi ma.
32 Die ʋ yi lagɩ lagɩ a nagɩ sojasi aŋaŋ nyɩŋkʋra bataŋ ba chɩgɩ ga jigidieke kpɩkpaakʋ dɩ lagɩsɩna wa. Die kpɩkpaakʋ dɩ dene a ye jakʋʋrɩ aŋaŋ sojasisi die ba vaa Pɔɔli nɩgɩŋ.
33 Die sojasisi jakʋʋrɩ die dɩ ga a ga yigi Pɔɔli ta vaa ba bɔbɩ wa chɔrɩsɩ ale ta pɩasɩ ba dɩ, “Mɩnɩa yine daa wa gie? Ta bɩa ʋ yi?”
34 Die kpɩkpaakʋ dɩ nata tɔra tɔra. Die ba watɩ wɩa die sojasi jakʋʋrɩ dɩ ka bɩagɩ sɩba wudieke dɩ yine, die wɩa die ʋ yɩ ʋ sojasi nʋaŋ dɩ ba yaa Pɔɔli a jʋalɩ ga ba sojasisi jigiberisikiri.
35 Die ba kenne tʋgɩ ka sanʋarɩ kpɩkpaakʋ die dɩ wa faasɩ tʋagɩ die wɩa sojasisi die dɩ nagɩ Pɔɔli a chii.
36 Die kpɩkpaakʋ die dɩ dɩɩ ba kʋaŋ a nata dɩ, “Nɩ kʋʋ wa! Nɩ kʋʋ wa!”
Pɔɔli die dɩ bala wɩa a yɩ kpɩkpaakʋ dene
37 Die sojasisi die dɩ bala ba yaa wa juu wo, ʋ pɩasɩ jakʋʋrɩ dɩ, “N nan bɩagɩ a balɩ wɩɩŋ a yɩ fʋ?”
Jakʋʋrɩ die dɩ pɩasɩ wa dɩ, “Lalɩa fʋ yi a bɩagɩ bala Giriiki jabalɩkɩŋ?
38 Daa fʋ yine Ijipiti vuoke die dɩ vana waagɩŋ dɩ nan tɩŋgbaŋka mi saŋŋa dieke dɩ tɩanna wa ta die dɩ vuokʋʋla tuse anɩɩsa nɩŋŋa a yaa ba juu hagɩyeŋ?”
39 Pɔɔli die dɩ yiŋŋi balɩ dɩ, “Manɩŋ n yiwo Juu vuoŋ, ta ba mɩɩrɩ mɩŋ Taasusi ma, tɩgɩkpɩɩŋ dieke dɩ benne Silisia tɩŋgbaŋ ma. N jʋʋsa fʋ, yi mɩŋ sieŋ aŋ n balɩ wɩa a yɩ kpɩkpaakʋ.”
40 Die sojasisi jakʋʋrɩ die dɩ yi wa sieŋ, die Pɔɔli dɩ hagɩ zie a nagɩ ʋ nuuŋ a diiŋ kpɩkpaakʋ ta balɩ ba dɩ ba tarɩ watɩ. Die ba tarɩna watɩtɩ Pɔɔli die dɩ nagɩ Juu vuosi jabalɩkɩŋ a bala wɩa a yɩa ba: