13
Ŋmɩŋ Halɩkasɩka die dɩ vʋarɩna Banabasi aŋaŋ Sɔɔli dene
1 Antiyoku ma, die Ŋmɩŋ naazʋalɩŋ aŋaŋ dɩdagɩrɩŋ bataŋ die bie wo Yisa dɩdɩɩsɩrɩŋ sʋŋ: die ba yine Banabasi aŋaŋ Simiani (vuodieke die ba wasɩnana Daasɔbɩlɩŋ), aŋaŋ Lususi, vuodieke dɩ nyɩna Sarene aŋaŋ Manani (vuodieke die ba lagɩŋ na a wubi aŋaŋ Naaŋ Herodi die ba yine ballɩbɩsɩ) aŋaŋ Sɔɔli.
2 Daaŋ kaanɩ die ba jɩanna tɩ Yɔmʋtieŋ ta bɔbɩ nʋaha, Ŋmɩŋ Halɩkasɩka die dɩ balɩ a yɩ ba dɩ, “Nɩ vʋarɩ Banabasi aŋaŋ Sɔɔli aŋ ba tʋŋ tʋŋ dieke wɩa n wana ba wa dɩ ba tʋŋ wa.”
3 Naa kʋaŋ chaaŋ die ba bɩ bɔbɩ nʋa ta jʋʋsɩ Ŋmɩŋ ta nagɩ ba nuusi a dɩɩsɩ ba ma ta die taaŋ ba ba ga.
Saapurusi tɩŋ wɩa
4 Saŋŋa dieke Ŋmɩŋ Halɩkasɩka die dɩ tʋnna Banabasi aŋaŋ Sɔɔli wa dɩ ba ga tʋŋ ʋ tʋʋmaha, die ba sʋʋŋ ga Selusia ma a nagɩ haarɩŋ a ga Salamasi, tɩgɩdieke die benne Saapurusi tɩŋgbaŋ ma.
5 Die ba tʋgɩna Salamisi ma wa die ba ga juu Juu vuosi Ŋmɩŋ jɩamɩŋ juone me a ga mʋʋlɩ Ŋmɩŋ wɩaha mi. Die Jɔɔn Maki die bie mi a yi ba susuŋŋiru.
6 Ka kʋaŋ chaaŋ die ba nyɩŋ Salamisi ma ta die a dɩa a tɩaŋ ga tʋgɩ Pafosi. Mi die ba haarɩ daa wʋnyɩ die dɩ yine yuŋaŋvuoŋ ʋ saaŋ dɩ dɩ Bajaasusi, ta yi Juu vuodieke die dɩ gaanana vuosi dɩ ʋ yiwo Ŋmɩŋ naazʋa.
7 Die ʋ yiwo tɩŋgbaŋka mi jakʋʋŋ Sejusi Pɔɔlusi zʋa. Die jakʋʋrɩ die yiwo yɩantieŋ ta die tʋŋ wa Banabasi aŋaŋ Sɔɔli dɩ ba keŋ a balɩ Ŋmɩŋ wɩa aŋ ʋ wʋŋ.
8 Ama die yuŋaŋvuoke, vuodieke die dɩ dine Elimasi Giriiki jabalɩkɩŋ ma wa die ka saagɩ a yɩ ba: ta die mɩa dɩ ʋ kagɩ jakʋʋrɩ aŋ ʋ daa keŋ yi Yisa yada.
9 Womi die Ŋmɩŋ Halɩkasɩ die dɩ suuli Sɔɔli vuodieke die dɩ bɩna a dɩ Pɔɔli, die ʋ daansɩ yuŋaŋvuoke die
10 ta balɩ wa dɩ, “Fʋnɩŋ fʋ yiwo Sitaani bʋa ta bɩ yi tʋnvɩɩna mana dataaŋ ta suuli aŋaŋ wʋbɩatɩ yiri yiri mana, ta mɩa saŋŋa mana dɩ fʋ tarɩgɩ Ŋmɩŋ wusie wʋbalɩkaha a yi ŋmɩnchɩbɩsɩ.
11 Lele Ŋmɩŋ baa ʋ datɩ fʋ tɩbɩŋ ta vaa fʋ yɩɩŋ ta kaaŋ dɩ yese daraa ale.”
Lele womi die mɩɩlɩgɩsɔbɩlɩŋ dɩ nan daa wa nine me ta ʋ dɩ dɩa a gaba a yaala vuodieke dɩ baaŋ nan yigi ʋ nuuŋ me.
12 Die jakʋʋrɩ dɩ yene wudieke dɩ yine wo, die ʋ yi Yisa yada, dama die dɩ faasɩ yiwo mamachi aŋaŋ wudieke ba dagɩnana yaa gamma tɩ Yɔmʋtieŋ ma wa.
Antiyoku dieke dɩ benne Pisidia tɩŋgbaŋ ma wɩa
13 Naa kʋaŋ chaaŋ die Pɔɔli aŋaŋ ʋ chanchaalɩba die dɩ nagɩ haarɩŋ a nyɩŋ Pafosi me a ga Pega dɩ benne Pamifilia tɩŋgbaŋ ma, mi die Jɔɔn Maki dɩ vaa ba ta yiŋŋi ga Jerusalemi.
14 Die ba nyɩŋ Pega a tɩaŋ ga Antiyoku dɩ benne Pisidia tɩŋgbaŋ ma. Die davʋʋsɩkɩrɩ daarɩ die ba ga juu Ŋmɩŋ jɩamɩŋ juoku me a sʋʋŋ kalɩ.
15 Die ba karɩnna Mosisi mɩraha sʋŋ aŋaŋ Ŋmɩŋ naazʋalɩba maagɩkʋ sʋŋ a kpatɩ wa, Ŋmɩŋ jɩamɩŋ juoku sʋŋ nyɩŋkʋraha dɩ balɩ ba dɩ, “Tɩ nɩmballɩ, dɩɩ yi nɩ yaa wʋvɩɩna a baaŋ nan balɩ yɩ vuosisi gie nɩ balɩ.”
16 Womi Pɔɔli die dɩ hagɩ zie ta a kɔtɩ ʋ nuuŋ ta piili a bala dɩ:
“Nɩnɩŋ Izara vuosi aŋaŋ vuodiekemba mana dɩ jɩanna Ŋmɩŋ dieke Izara vuosi dɩ jɩanna, nɩ wʋmma mɩŋ.
17 Tɩnɩŋ Izara vuosi Ŋmɩŋ die vʋarɩna tɩ chɔɔŋkʋʋlɩba a yi ba faasɩ dala saŋŋa dieke die ba benne Ijipiti me a yi chaamba wa. Wʋnɩŋ Ŋmɩŋ die vʋarɩna ba a nyɩŋ mi aŋaŋ ʋ hagɩrɩŋ.
18 Ta die daansɩ ba bɩna baŋɩsɩ-nɩɩsa saŋŋa dieke die ba benne hagɩrɩ ma, aŋaŋ ba dene ka tuo ʋ nʋarɩ mana.
19 Die ka kʋaŋ chaaŋ die ʋ chʋʋsɩ buuriŋ ayʋpɔyɩ die dɩ benne Keenani tɩŋgbaŋ ma ta die vaa ʋ gbaŋ gbaŋ ʋ vuosi Izara vuosi dɩ sɩɩ.
20 Wɩaha gie mana die yiye mɩŋ bɩna kɔbɩsɩ-nɩɩsa aŋaŋ baŋɩsɩ-nʋ sʋnsʋŋ.
“Saŋŋa dieke ba sɩna tɩŋgbaŋka, Ŋmɩŋ die dɩ yɩ ba nɩŋŋandɩɩsɩrɩŋ dɩ ba dii ba nɩŋŋa a ga tʋgɩ saŋŋa dieke Ŋmɩŋ naazʋa Samuli dɩ kenne.
21 Naa kʋaŋ chaaŋ die ba bɩ keŋ pɩasɩ Ŋmɩŋ naazʋa Samuli dɩ ʋ yɩ ba naaŋ, die wɩa, Ŋmɩŋ die dɩ vʋarɩ Sɔɔli, Kisi bʋa vuodieke dɩ nyɩna Benjamani buuriŋ ma dɩ ʋ yi ba naaŋ. Die ʋ yiwo ba naaŋ bɩna baŋɩsɩ-nɩɩsa.
22 Die Ŋmɩŋ dɩ keŋ wuuri ʋ naarɩ ta vaa Davidi dɩ dii naarɩ. Naa die Ŋmɩŋ dɩ balɩ yaa gamma Davidi ma dɩ, ‘Davidi, Jese bʋa wa yine daa dieke chanchaalɩŋ n yaalala, ʋ yie wudieke mana n yaalala dɩ ʋ yi.’
23 Ŋmɩŋ die dɩ yɩ nʋaŋ dɩ Davidi haagɩsɩ ma vuoŋ wʋnyɩ bala ʋ keŋ a gbatɩ Izara vuosi a taaŋ, wʋnɩŋ vuoke mi yine Yisa.
24 Ama Jɔɔn die dɩ woliŋ keŋ a mʋʋlɩ a yi Izara vuosi mana dɩ ba vaa ba tʋmbɩatɩ aŋ ʋ sɩɩ ba Ŋmɩŋ nyaabʋ, ka kʋaŋ chaaŋ Yisa die dɩ wa keŋ.
25 Die Jɔɔn tʋʋmaha die dɩ gbine kpatɩŋ die ʋ pɩasɩ vuosisi dɩ, ‘Mɩnɩa nɩ yile dɩ yi ye? N ka yi Ŋmɩŋ Vuovʋarɩkɩŋ Masia wa. Nɩ wʋmma, wʋnɩŋ ʋ baa ʋ keŋ wo n kʋaŋ chaaŋ ta maŋ ka mʋ dɩ n vʋarɩ ʋ nɩɩra gbaŋ.’
26 “Lele, nɩnɩŋ Abarahami haagɩsɩ aŋaŋ nɩnɩŋ vuodieke dɩ kana ka yi Juu vuosi ta bie giena a jɩama Ŋmɩŋ, nɩ wʋmma wudieke Ŋmɩŋ dɩ yɩna tɩ dɩ ka daga tɩ baaŋ nan yi die a ye gbatɩtaanɩŋ dama ka yiwo vuoŋ mana sɩɩtɩ.
27 Die vuodiekemba die dɩ benne Jerusalemi ma aŋaŋ ba nyɩŋkʋraha die ka sɩba a baarɩ dɩ Yisa yine Gbɩgbatɩtaantʋ wa, ta ka bɩ sɩba Ŋmɩŋ naazʋalɩba wʋbalɩkaha ba ŋaana karɩma davʋʋsɩkɩŋ daaŋ mana wa chɩaŋ. Die wɩa die ba balɩ a chʋʋsɩ wa sɩba Ŋmɩŋ naazʋalɩba die dɩ bala die wo.
28 Aŋaŋ die ba kana a ka ye wudieke ʋ yine a chʋʋsɩ wa ta mʋ dɩ ba kʋʋ wa wa mana, ama die ba balɩ a yɩ Paliti dɩ ʋ yi ba kʋʋ wa.
29 Die ba yine wo wudiekemba mana Ŋmɩŋ gbaŋkʋ dɩ bala yaa gamma ʋ ma wa a kpatɩ wa, die ba nagɩ wa a keŋ sʋʋŋ dagarɩkʋ ma a nagɩ wa a ga sʋʋŋ dʋaŋ vɔrɩŋ ma.
30 Ama ta Ŋmɩŋ die dɩ sʋgɩrɩ wa kumbu me.
31 Die ʋ nyɩŋ vuodiekemba die dɩ dɩna ʋ kʋaŋ a nyɩŋ Galili a keŋ tʋgɩ Jerusalemi wa jigiŋ daraa pam. Lele banɩŋ ba wana yi ʋ daansɩatieliŋ vuosisi jigiŋ.
32 Ŋmɩŋ die yɩ wa tɩ chɔɔŋkʋʋlɩba nʋaŋ, ta tɩ bie gie dɩ tɩ bala nɩ wʋvɩɩnaha,
33 dɩ ʋ seŋ yi he mɩŋ a yɩ tɩ tɩnɩŋ vuodiekemba dɩ yine ba haagɩsɩ aŋaŋ ʋ sʋgɩrɩna Yisa a nyɩŋ kumbu me wo. Die Ŋmɩŋ gbaŋkʋ sʋŋ, yɩla die dɩ gʋtɩna bule wa ma dɩ wʋnɩŋ Ŋmɩŋ dɩ baarɩ dɩ,
‘Fʋnɩŋ fʋ yine n Bʋadembiŋ,
ta jinne n nan dagɩ vuosi dɩ n seŋ yiwo fʋ Chʋa.’
34 Ta Ŋmɩŋ die dɩ bɩ baarɩ dɩ ʋ nan sʋgɩrɩ Yisa kuŋ me ta ʋ kaaŋ bɩ kpi bɩbra. Sɩba Ŋmɩŋ die dɩ bala dɩ, ‘N nan yɩ nɩ nʋaŋ kasɩ dieke gbaŋ gbaŋ die n yɩna Davidi wo.’
35 Ta yɩlaha gbaŋkʋ sʋŋ bɩbra Davidi die balɩ Ŋmɩŋ dɩ, ‘Fʋ kaaŋ vaa fʋ Vuokasɩ wa nyɩŋgbanɩŋ hʋʋgɩ vɔrɩŋ ma.’
36 Die Davidi dɩ benne ʋ mɩsɩ ma wa die ʋ dɩ wa Ŋmɩŋ. Die ʋ kpine wo ba guu wo ba buuriŋ vuota jigiguusikiŋ ta ʋ nyɩŋgbanɩŋ dɩ hʋʋgɩ.
37 Ama Ŋmɩŋ die sʋgɩrɩ wa Yisa a nyɩŋ kuŋ me ta ʋ nyɩŋgbanɩŋ die dɩ ka hʋʋgɩya.
38 Die wɩa n nɩmballɩ, n yaala nɩ sɩmma dɩ dɩɩ yi nɩ yi Yisa yada Ŋmɩŋ nan nagɩ nɩ wʋbɩatɩ a chaa nɩ. Ama Mosisi mɩraha nɩŋ kaaŋ bɩagɩ a gbatɩ nɩ a nyɩŋ nɩ wʋbɩatɩ ma.
39 Ama vuodieke mana dɩ yine Yisa yada ye wo gbatɩtaanɩŋ a nyɩŋ bɩaŋ ma.
40 Nɩ sɩmma dɩ wudieke Ŋmɩŋ naazʋalɩba dɩ bala wa da keŋ yi nɩ. Die ba baarɩ dɩ,
41 ‘Wʋmma, nɩnɩŋ kalinbaantieliŋ, vaa a ka yi nɩ mamachi aŋ nɩ kpi!
Nɩnɩŋ vuodiekemba dɩ vʋarɩnana Ŋmɩŋ fala ha aŋaŋ ʋ bala wudieke wo
N nan yi wɩɩŋ nɩ yene bie nɩ mɩsɩ ma ta nɩ kaaŋ tuo dii
dɩɩ yi vuoŋ dɩ keŋ dagɩ nɩ a chɩasɩ gbaŋ.’ ”
42 Die Pɔɔli aŋaŋ Banabasi die dɩ nyɩnana lagɩŋkʋ jigiri, vuosisi die dɩ jʋʋsɩ ba dɩ ba viiri keŋ davʋʋsɩkɩrɩ daa dieke dɩ kienene wo a faasɩ dagɩ ba wɩaha gie bɩbra.
43 Die lagɩŋkʋ die dɩ hagɩna wa, Juu vuosi pam aŋaŋ vuodiekemba die dɩ kana ka yi Juu vuosisi ama ta tarɩgɩ ba jɩamɩŋ ta dɩ Juu vuosi jɩaŋkʋ, die ba mana die dɩdɩ Pɔɔli aŋaŋ Banabasi kʋaŋ. Die Pɔɔli aŋaŋ Banabasi die dɩ kpaaŋ ba pam dɩ ba kpaŋŋɩ ba gbaŋ a dɩa Ŋmɩŋ die aŋ ʋ chɩgɩ ba zɔɔlɩŋ.
44 Kʋaŋ chaaŋ davʋʋsɩkɩrɩ daarɩ die dɩ tʋgɩna die dɩ ko sɩɩ sɩba tɩka vuosi mana die gana dɩ ba wʋŋ Ŋmɩŋ wɩaha.
45 Die Juu vuosi die dɩ yene kpɩkpaakʋ die dɩ yi be sʋgɩyɔɔŋ pam. Die ba zɩa Pɔɔli ta bala chʋʋsa wudieke mana ʋ balala.
46 Ama Pɔɔli aŋaŋ Banabasi die dɩ wa a faasɩ bala aŋaŋ sikimiŋ dɩ, “Dɩ yiwo talasɩ dɩ tɩ woliŋ balɩ Ŋmɩŋ wɩaha a yɩ nɩnɩŋ Juu vuosi ta wa balɩ vuogaasɩ. Ama nɩnɩŋ nɩ zeti wɩaha mɩŋ ta bɩ yile dɩ nɩ ka mʋ aŋaŋ miivoli dieke dɩ wone kpatɩŋ wɩa, die yine tɩ vasa nɩ, ta gara vuodiekemba dɩ kana ka yi Juu vuosi jigiŋ.
47 Dama nʋarɩ gie Ŋmɩŋ dɩ yɩ tɩ dɩ:
‘Manɩŋ n vʋara fʋ mɩŋ dɩ fʋ yi chaanɩŋ a yi vuodiekemba dɩ kana ka yi Juu vuosisi,
amʋ dʋnɩa mana ye gbatɩtaanɩŋ.’ ”
48 Die vuodiekemba die dɩ kana ka yi Juu vuosi dɩ wʋnna naa wa, ba sʋgɩtɩ dɩ fɩalɩ, ba bɩrɩ Ŋmɩŋ wʋbalɩkaha. Ta vuodiekemba mana Ŋmɩŋ dɩ vʋarɩna dɩ ba ye miivoli dieke dɩ wone kpatɩkʋ dɩ yi Yisa Masia yada.
49 Ta tɩ Yɔmʋtieŋ Yisa wɩa die dɩ dɩa mi tɩgɩsɩ mana mana.
50 Naa kʋaŋ chaaŋ Juu vuosisi nɩŋŋandɩɩsɩrɩba dɩ ga tɩka dembisi dieke dɩ yine vuokpɩɩma aŋaŋ hɔgʋkpɩɩma die dɩ jɩanna Ŋmɩŋ ta ba yie ba jɩlɩma pam, a vaa ba sɩnyɩɩrɩŋ dɩ hagɩ yaa gamma Pɔɔli aŋaŋ Banabasi ma, ta piili yaala wɩa a yɩa ba a yagɩ ba a nyɩŋ tɩŋgbaŋka mi lʋgɩŋ.
51 Die wɩa Pɔɔli aŋaŋ Banabasi die dɩ kpaantɩ ba nataala taŋkɔlɩŋ a taaŋ tɩka mi dɩ ka yi dagɩtɩ bɩaŋ a yɩ ba ta die ga Yikonumi tɩŋ ma.
52 Ta Yisa dɩdɩɩsɩrɩba dɩ benne Antiyoku ma wa die dɩ suuli aŋaŋ Halɩkasɩka aŋaŋ sʋgɩfɩalɩŋ.