7
U hihatuts turu tubuna
(Matiu 15:1-9)
U Parisi nu tson hihatuts turu Lo ti lama i Jerusalem i gonogono hahis e Iesu. Ba nori e tarer a palabir u katunun tsitsilo i tanen ti nou a kannou i taren me hakats tunur ba te poier, “Nori e nou mer u ualima u korkoriana.” U katunun tsitsilo tere Iesu i ma mar galus meni a limaren ti mar ranga u u Parisi. U Parisi nu Jiu hoboto e kukutier u hihatutsuna turu tuburen. Nori e ma tatei nou mamri te ma galus noa mena rien a limaren te mar ranga uana u lo turu tuburen. Na nori e ma tatei nou haseri a man ka te lue rimen tara toana ba te ma galus mameri. Na nori e kukute haser a palaina man markato u para ti luen. Nori e mar galus haniga has menari a gotana na tabeli na sospen kapa ti mar ranga u u tuburen. Bu Parisi nu tson hihatuts turu Lo i rangatse ieto e Iesu me poier, “Tara naha bu katunun tsitsilo i tamulö te ma kukutieri u hihatuts turu tuburara ba te nou tsipon mer u ualima u korkoriana?” Be Iesu e ranga palisina i taren, “E Aisaia e ranga hamana rio limiu i manasa. Alimiu u katun u gamogamo te koloto u e Aisaia me poiena,
‘E Sunahan e poiena,
U katun teka e hatsunono meri lia u ranga tun i taren, kaba a toriren e lehana ba neno lia.
Nori e mastei hatsunone rio lia, taraha nori e roron hihatuts ner a man markato turu katun tun, ba te poier nonei a man markato tere Sunahan.’ ” Be Iesu e poiena, “Alimiu e hapolasa ba nemiu u ranga tere Sunahan ba te pile kap namiu u markato turu katun tun.” Ba nonei e ranga lelina, “Alimiu e atei koruemiu te go habirits ba menami u ranga tere Sunahan ba te pile kap namiu u markato peisa i tamilimiu. 10 Te poe meni e Moses, ‘Hapan iam e tamamilimiu ne tsinamilimiu,’ me poe hasena, ‘A katun te ranga homi nena e tamanen tsi e tsinanen e gi atung hamate korui.’ 11 Kaba u hihatuts i tamilimiu e poiena, ‘A katun te ka mena a ka te tatei taguhena e tamanen tsi e tsinanen, nonei e tatei poiena, A ka teka a Korban (a mouna u ranga teka, A ka tere Sunahan). 12-13 Ba nonei a katun teka e ga ma taguhi e tamanen tsi e tsinanen.’ Te mar ranga uami limiu. E kato uana teka ba limiu te hatuts hiton namiu u markato turu tubumilimiu ba limiu te hipus namiu u ranga tere Sunahan. Na palair a man markato u para te katoe milimiu e kato has uana i iesana.”
A man ka te kato hakorkoriana hamana rena u katun
(Matiu 15:10-20)
14 E Iesu e ngö lelir a barebana te gi la uama i tanen me poiena i taren, “Alimiu hoboto go hengo mia i tar ba te hengo hanigamiu. 15 A ka te kana i ielesala tara katun ba te lana i iogana i tanen, a ka teka e ma antunan kato hakorkoriane nei a katun teka. A ka talasi te lakasa nama i iogana tara katun te tatei kato hakorkoriane nen.* 16 A katun te atein hengona e ga hengo haniga.*” 17 Poata te la ba ria e Iesu a barebana me tasuna i luma, bu katunun tsitsilo i rangatse teien u haharoei teka. 18 Be Iesu e poieto i taren, “Alimiu e ma atei noa hasmi? Ga limiu go atei sile iam a ka te kana i ielesala tara katun ba te lana i iogana i tanen e ma antunan kato hakorkoriane neien. 19 Taraha, e ma tasu nei turu tori hamana te here nei u namnamei i tanen. Kaba e tasu talasina turu mukolo tun i tanen ba te la sokuna i ielesala turu tuanreinen.” (E Iesu e ranga u teka ba te poiena a mamana mar kannou e tatei noue ier.) 20 Ba nonei te ranga lelina, “A ka te lakasa nama i runguna katun, nonei a ka te kato hakorkoriane nen. 21-22 A mamana ka a omi e butu nama i iogana tara katun, i torinen: u hakats u omi na tsikolo na haloku na kop na hipuli na tsikolen a katun a hitöl na matesil a man ka tara tana katun na markato a omi. Na gamogamo na markaton hamatsingolo tua nu hiomi nu tuts na hipus nu hirata u omi. 23 A mamana ka a omi hoboto teka e tuhana nama i iogana tara katun ba te kato hakorkoriane nen.”
A nihamana tara toa tahol
(Matiu 15:21-28)
24 E Iesu e la ban a han teka ba te la uana tara toa han i rehina a taun te ngöeri i Taia. Ba nonei e tasuna tara toa luma ba te rama nena a barebana e gi atei sil te ka uen teka. Kaba a barebana i sabe noa hase ien. 25 Na toa tahol e ka mei a tsi pien tahol i tanen te sinasahaia tara mate a omi. Ba tahol teka e hengoin e Iesu ba te la boroborona i tanen me na hatukununa i matanen. 26 A tahol teka a toun Pinisia tara provins i Siria, a pal barebana i tanen te halhal ria turu Jiu. Ba nonei e ranga hatatagi-torina tere Iesu te go tsuga ba menien a mate a omi tara tsi pien tahol i tanen. 27 Be Iesu e ranga palisina me haharoei nena u Jiu nu katun te halhal ria turu Jiu me poiena, “Gi hanou mam bir a galapien. E ma niga nei te go lu meni lam a kannou tara galapien ba te lapo rami u muki.” 28 Ba tahol e hatanganato me poiena, “E manana, Tson Hihatuts. Kaba u muki te kar i kopina u tebol e nou haser a ma tsi kukoto tara galapien.” Be Iesu e atei sileto nonei a tahol e hakats u teka: u Jiu i ngöri u katun halhal u muki, kaba u katun halhal i tatei lu noa hasi a palabina man ka man niga tere Sunahan. 29 Be Iesu e poiena tara tahol, “Alö e tatei la poutsum i han i tamulö, taraha alö e ranga palis haniga mula. A mate e la ba hakapa nelala a pien tahol i tamulö.” 30 Ba tahol e la poutsuna i han i tanen ba te na sabe poutsena a pien tahol i tanen e opuia tara inana. A mate e la ba hakapa nen.
E Iesu e kato haniga poutsi a katun a talingatu
31 E Iesu e la ba nela a ma tsi han i rehina taun i Taia ba te na silana i rehina tana taun i Saidon. Ba nonei e sila hasina i iahana Dikapolis ba te tukuna tara Ramun a Perperere i Galili. 32 Ba barebana e la merima a katun a talingatu na mianen has e makmakum. Ba nori te na ranga hatatagi-tori ria tere Iesu te go hatakopo meni a limanen i tanen. 33 Be Iesu e lue nen me la ba mera neien u katun tara makum a ski. Be Iesu e hasogeto a man kabelenen turu talingatu me kahusuna me sebelena i miana katun. 34 Be Iesu e tara sei uana i iasa i Kolö me husatakana me poiena tara katun, “Epata.” U ranga teka e poiena, “Tasoku.” 35 Ba i teka puku a talingana katun e hengo poutsuna na mianen e niga hakapa poutsuna ba nonei te ranga haniga pouts talana. 36 Be Iesu e ranga hapanina i taren, “Alimiu go ma hateiemi ta toa ta katun.” Nonei e raranga hapan noa has kaba nori i na hahatei noa talasi. 37 Ba barebana hoboto ti hengo ren te asingoto koru siler a ka teka, ba nori te poier, “A mamana ka hoboto te katoe nen e nigana. Nonei e kato haniga pouts rena u talingatu ba nori te hengo poutsur, na nonei e kato haniga pouts has rena u mia-makum ba nori te ranga haniga poutsur.”