18
No Iisaa nanngiraa
(Matta 26.47-56, Marku 14.43-50, Lukka 22.47-53)
1 Nde Iisaa du'inoo ɗum fu, yaadi e taalibaaɓe muuɗum, peƴƴiti gooruwol bi'eteengol Kedoron. Toon na woodi nokku keewɗo leɗɗe. Ɓe naati toon.
2 Yahuuda jambotooɗo mo oon ina anndi nokku oon, sabo Iisaa e taalibaaɓe muuɗum ina mboowi hawritinde toon.
3 Yahuuda yaari oorngal sordaasiiɓe e gollooɓe ƴuuruɓe to hooreeɓe almaami'en e Farisa'en. Ɓe ngari toon, iɓe njogii fitillaaji e jaynorɗe e kaɓitirɗe.
4 Iisaa ina anndi ko warata e muuɗum fuu, jakkitii ɓe, wi'i:
—Moy pilotoɗon?
5 Ɓe njaabii mo:
—Iisaa Nasaraatuujo oon.
O wi'i ɓe:
—Wo miin.
Yahuuda jambotooɗo mo oon du ina darii ɗoon ina wondi e maɓɓe.
6 Nde Iisaa wi'unoo «Wo miin» ndeen, ɓe njaatiri gaɗa ɓe caami e leydi.
7 Iisaa ƴami ɓe katin:
—Moy pilotoɗon?
Ɓe njaabii, ɓe mbi'i:
—Iisaa Nasaraatuujo oon.
8 Iisaa wi'i ɓe:
—Mi wi'ii on, wo miin! Si wo miin pilotoɗon, accee ɓee kaa njaha.
9 Noon ɗum laatorii, faa haala Iisaa kaan tabita: «Mi lallinaay fay gooto e ɓe kokkuɗaa kam ɓeen.»
10 Simon Piyeer ina jogii kaafaahi, soorti ki, soppi maccuɗo Almaami Mawɗo nowru nyaamru faa ndu taƴi. Golloowo oon ina wi'ee Malkus.
11 Ndeen Iisaa wi'i Piyeer:
—Soornu kaafaahi maa ki e hulgo muuɗum. Aɗa miilii mi yardataa horde torra nde Baabiiwo hokki kam ndeen naa?
12 Ɗoon sordaasiiɓe e mawɗo muɓɓen e gollanooɓe hooreeɓe Alhuudiyankooɓe nanngi Iisaa, kaɓɓi ɗum.
13 Ɓe njaari ɗum to Annas tafon. Annas wo esoo Kayafas laatiiɗo Almaami Mawɗo ley hitaande ndeen.
14 Tawi kanko Kayafas oon dawrannoo hooreeɓe Alhuudiyankooɓe dabare, tindini ɓe, wi'i: ko ɓuri woodde e yimɓe lenyol ngol, neɗɗo gooto maayana ɓe.
No Piyeer wi'iri anndaa Iisaa
(Matta 26.69-70, Marku 14.66-68, Lukka 22.55-57)
15 Simon Piyeer e taalibaajo goɗɗo njokki Iisaa. Taalibaajo oon ina anndunduri e Almaami Mawɗo oon, ɗuum waɗi de o heɓi naaddude e Iisaa galle Almaami Mawɗo oon.
16 Piyeer kaa darii yaasin to dammbugal toon. Taalibaajo anndundurɗo e Almaami Mawɗo oon, yalti haaldi e debbo doomoowo dammbugal ngaal oon, nanni Piyeer.
17 Korɗo doomoowo dammbugal oon ƴami Piyeer:
—Aan le, a wanaa gooto e taalibaaɓe gorko oon naa?
Piyeer jaabii mo, wi'i:
—Mi wanaa!
18 Tawi gollooɓe e doomooɓe kuɓɓiino yiite ina ƴuuloo sabo jaangol ina woodi. Piyeer du na darodii e maɓɓe ina ƴuuloo.
No mawɓe diina carorii Iisaa
(Matta 26.59-66, Marku 14.55-64, Lukka 22.66-71)
19 Ndeen Almaami Mawɗo oon ƴami Iisaa haala taalibaaɓe muuɗum e waaju mum.
20 Iisaa jaabii mo, wi'i:
—Mi ɓanginanii adunaaru ndu waaju am. Wakkati fuu miɗo waajoo ley cuuɗi baajorɗi e ley suudu dewal mawndu to Alhuudiyankooɓe fuu kawritata toon. Walaa fuu ko kaaldumi cuncukka.
21 Ko saabii aɗa ƴama kam? Ƴamu hettindaniiɓe kam ɓeen. Kamɓe kaa, iɓe anndi ko mbaajiimi ɗuum.
22 Nde Iisaa haalnoo ɗum ndeen, gooto e doomooɓe ɓeen feenyi ɗum, wi'i:
—Nii njaabortoɗaa Almaami Mawɗo naa?
23 Iisaa jaabii mo, wi'i:
—Si ko boni mbiimi, haalanam ko boni e majjum. Si tawii ko wooɗi mbiimi du, ko waɗi de piiɗaa kam?
24 Ndeen Annas nuldi mo to Kayafas Almaami Mawɗo oon, imo haɓɓaa.
No Piyeer wi'iri anndaa Iisaa katin
(Matta 26.71-75, Marku 14.69-72, Lukka 22.58-62)
25 Simon Piyeer ina darii toon ina ƴuuloo. Ɓe mbi'i mo:
—Aan, a wanaa gooto e taalibaaɓe makko ɓeen naa?
O yeddi, o wi'i:
—Mi wanaa!
26 Gooto e gollooɓe Almaami Mawɗo oon, sakiike mo Piyeer taƴunoo nowru muuɗum oon, wi'i:
—Wanaa mi yiidii ma e makko ley nokku keewɗo leɗɗe toon naa?
27 Piyeer yeddi katin, de wakkati oon pay, ndontoori joggi.
No Iisaa saroraa yeeso Pilaatu
(Matta 27.1-2, 11-14, Marku 15.1-5, Lukka 23.1-5)
28 Caggal ɗuum, ɓe itti Iisaa to Kayafas gilla fajiri kecco, ɓe njaari mo to laamordu goforneer oon. Yaaruɓe mo ɓeen naataay suudu nduun, sabo si ɓe naatiino fu, ɓe tuunan e ley diina, de ɓe mbaawaa nyaamude nyaamdu iidi Faltagol nduun.
29 Pilaatu, goforneer oon, yalti yehi to maɓɓe yaasin toon, wi'i ɓe:
—Ɗume peldoton gorko o?
30 Ɓe njaabii mo:
—Si o gollaayno ko boni, min ngaddataano mo to maaɗa.
31 Ndeen Pilaatu wi'i ɓe:
—Njaaree mo, caroɗon mo sariya mooɗon.
Alhuudiyankooɓe ɓeen njaabii:
—Laamu hokkaay min laawol warude fay gooto.
32 Nii haala ka Iisaa haalnoo dow maayde muuɗum kaan tabitiri.
33 Pilaatu yeccii naati laamordu nduun, noddi Iisaa, wi'i ɗum:
—Aan woni kaananke Alhuudiyankooɓe oon naa?
34 Iisaa jaabii mo, wi'i:
—Aan e hoore maa wi'i noon naa woɓɓe narruɗaa?
35 Pilaatu jaabii mo:
—Miin, mi Alhuudiyanke naa? Ɗume ngaɗuɗaa de lenyol maa e hooreeɓe almaami'en ngaddi ma to am?
36 Iisaa jaabii, wi'i:
—Laamu am jeyaaka e adunaaru ndu. Sini ingu jeyanoo e adunaaru ndu, gollooɓe am kaɓanno taa mi naata juuɗe hooreeɓe Alhuudiyankooɓe. De si goonga laamu am ƴuuraay e adunaaru ndu.
37 Ndeen Pilaatu wi'i mo:
—Ndelle, a kaananke naa?
Iisaa jaabii, wi'i:
—Aan e hoore maa haali, wo mi kaananke. Walaa fuu ko ndimiraami de ngarmi ley adunaaru ndu si wanaa faa mi seedoo goonga. Neɗɗo fuu jiɗɗo goonga, ina nana daande am.
38 Pilaatu wi'i mo:
—Goonga? Ɗume woni goonga?
Nde Pilaatu ƴamunoo ɗum fu, yalti katin, tawtowi Alhuudiyankooɓe ɓeen to yaasin toon, wi'i ɓe:
—Mi heɓaay feloore fay wootere e makko.
39 Kaa ley al'aada mooɗon, iidi Faltagol fuu miɗo yoofana on kasunke gooto. Oɗon njiɗi mi yoofana on kaananke Alhuudiyankooɓe oon naa?
40 Ɓe fuu ɓe peekii, ɓe mbi'i:
—Wanaa oon, Barabas min njiɗi.
Barabas le wo muurtunooɗo.