13
Tuubude naa halkude
1 Nder wakkati mo Iisa haalannoo dow no alamaaji gaɗooji cenndodirtee, himɓe gom ngari kaalani mo ko Pilaatus, hooreejo leydi Yahudiya, waɗi ɓiɓɓe leydi Galili gom mbaraa wakkati ɓe ngaɗanannoo Alla sadaka. Ko ɓe mbaraa ƴiiƴeele maɓɓe kawrodiraa he ƴiiƴeele dabbaaji cakkaaɗi ɗiin.
2 Nden Iisa jaabii ɓe, wi'i :
—Oɗon miila ko ɓiɓɓe Galili torraaɓe ɓee no ɓuri horiiɓe ɓeen hakke naa ?
3 Too, hanaa. Miɗo haalana on nde on tuubaay, onon duu on kalketee.
4 Oɗon miccitoo he ɓiɓɓe Galili sappo e njeetato, ɓe suudu Silowam toownu saamunoo dow mum'en faa maayi ɓeen, oɗon miila ko kamɓe ɓuri himɓe *Ursaliima fuu waɗude hakke naa ?
5 Miɗo haalana on nde on tuubaay, onon duu on kalketee.
6 Nden Iisa waɗani ɓe kippol haala ngool, wi'i :
—Neɗɗo gom no woodunoo ibbi nder ngesa mum. Nyannde gom o wari faa o teɓa ki, amma o tawaay ɓinngel baa gootel he makki.
7 Sey o wi'i kakkiliiɗo ngesa ngaan : « Ndaa, duuɓi tati nii ko hitaane fuu miɗo wara faa mi teɓa ibbi kii, amma mi tawtaa ɓinngel baa gootel he makki. Soppu ki ! Nde walaa ko ki nafirta, ɗume ki waranta en nokkuure ndee fuu. »
8 Nden kakkiliiɗo ngesa ngaan wi'i mo : « Mawɗo am, accu ki hikka tan. Mi wasan senngooji makki fuu, mi watta birgiiri.
9 Tawte ki riman mawuuri. Nde ki rimaay, a waɗan ki soppee. »
Iisa sawri debbo gom nder nyalaane fowteteene
10 *Nyalaane fowteteene gom, Iisa no darii no waajoo nder *waajordu gom.
11 Debbo gom mo ladde larɗini no tawa nder mayru. Duuɓi sappo e jeetati ko debbo oo no turii faa waawtaa dartaade he hoore mum sam.
12 Wakkati Iisa hi'unoo debbo oo, noddi mo, wi'i :
—Banndam debbo, a daɗii he nyaw maa.
13 Iisa deki juuɗe mum dow makko. Wakkati mum da, o dartii, omo teddina Alla.
14 Amma hooreejo *waajordu nduun nanaay belɗum majjum baa seɗɗa. Nden o wi'i himɓe ɓeen :
—Balɗe jeegom kokkaɗen ngam gollude. Nder balɗe ɗeen kaanuɗon warde ngam yamɗintineede, amma hanaa nder *nyalaane fowteteene.
15 Sey Iisa jaabii mo, wi'i :
—Munaafiki'en. Nder *nyalaane fowteteene hanaa neɗɗo mooɗon fuu no fiirta ngaari mum naa dakiya mum e tiggere, yarnowa.
16 Debbo oo no taanu *Ibrahim, mo Ibiliisa haɓɓiri duuɓi sappo e jeetati. O haanaa soptineede nder *nyalaane fowteteene naa ?
17 Wakkati Iisa haalunoo haala kaa, sey wayɓe makko fuu keewi semteene. Amma kujje kaayɗiniiɗe ɗe o waɗi ɗeen mbeli jama'aare ndeen fuu.
Misaali dow laamu Alla
18 Nden Iisa wi'i kaden :
—He ɗume Laamu Alla nanndi ? Ɗume nanndiniranmi ngu ?
19 Laamu Alla no nanndi he wabbere mutaari nde neɗɗo hooƴi, aawi nder koogol mum. Nde fuɗi, nde laatii lekki faa pooli no nyiɓa cuuɗi dow makki.
20 Iisa wi'i kaden :
—Ɗume nanndiniranmi Laamu Alla ?
21 Ingu nanndi he ƴuufinirɗum ɗum debbo watti nder muddiiji conndi alkama tati mawɗi, budi faa ɗum fuu ɗum ƴuufi.
Dammbugal paaɗungal
22 Iisa no fa'i *Ursaliima. Omo tokka ci'e e gure tawaaɗe dow laawol makko, omo waajoo.
23 Sey goɗɗo ƴamii ɓe, wi'i :
—Moodibbo, himɓe seɗɗa tan hisintee naa ?
Iisa jaabii mo, wi'i :
24 —Ndurwee heɓa naatiron dammbugal paaɗungal. Miɗo wi'a on : Ɗuɓɓe tefan naatude, keppa.
25 Ngam wakkati waran mo jom ɓaade oon ummoto ommba dammbugal mum. No ndaroriɗon yaasin, oɗon calmina fuu, oɗon mbi'a : « Moodibbo ! Omtan min. » Jom ɓaade ndeen wi'an on : « Mi anndaa to njeyaɗon ! »
26 Nden, puɗɗon wi'ude mo : « A waajake nder laabi gure amin. Min nyaamdii he maa, min njardii he maa. »
27 Amma o jaaboto on, o wi'a : « Mi anndaa to njeyaɗon. Mboɗɗee kam, onon waɗooɓe ko boni. »
28 Wakkati ngi'uɗon *Ibrahim, Isiyaaku, Yakuuba, e annabiiɓe fuu nder Laamu Alla, onon duu oɗon ndiiwee, oɗon adee oɗon paɗɗee yaasin wakkati mum non mboyoton, oɗon ŋerƴodira nyiiƴe.
29 Himɓe ƴuwan lettugal e gorgal, soɓɓirde e hoore huɗo, ngara njooɗoo nyaamda nder Laamu Alla.
30 Nder wakkati oo non, ardiiɓe ɓeen keedata gaɗa, gaɗaaɓe ɓeen duu laatoo ardiiɓe.
Iisa yurmake himɓe Ursaliima
31 Nder wakkati Iisa haalannoo dow Laamu Alla, sey *Fariisa'en gom ngari to makko, mbi'i mo :
—Dillu, woɗɗa ɗo, ngam laamiiɗo *Hirudus no hiɗi ware.
32 Sey Iisa jaabii ɓe, wi'i :
—Njehee mbi'owee junkuwel ngeel ko hannden e jaaŋo mi riiwan laɗɗe, mi nyawtan nyawɓe. Faɓɓi-jaaŋo timminanmi golle am fuu.
33 Amma no tilsi mi waɗa golle hannden, jaaŋo e faɓɓi-jaaŋo, ngam annabiijo haanaa maayde nokku feere gom mo hanaa *Ursaliima.
34 Hey *Ursaliima ! *Ursaliima, huɓeere warude annabiiɓe. A waririi *lilaaɓe he maaɗa kaaƴe ! Mi muuyi kile keewɗe hawrude ɓiɓɓe maa hano no gortogal hawrirta coppi mum ley bippoole nii. Amma a jaɓaay.
35 Joonin ɓaade mooɗon, kam nii no ɗon no woppee. Neɗɗo fuu jooɗotaako nder mayre. Nde laatotoo winnde.
Miɗo wi'a on : On ngi'ataa kam illa joonin faa wara wakkati mo mbi'oyton : Barkinaaɗo woni garɗo dow innde Joomiraawo !