15
Ummitaaki Almasiihu
1 Joonin banndiraaɓe, miɗo hiɗi mi miccintina on *Habaru lobbo mo mbaajimi hakkune mooɗon faa njaɓuɗon, peŋiɗon he mum.
2 *Habaru lobbo oo hisinta on, nde nii on tokkitake waaju am no wooɗiri. Nde on tokkitaaki mo duu, goonɗinol mooɗon wartii meere.
3-4 Ko artumi yottinde to mooɗon woni ekkintinol ngol ekkitaami, miin he hoore am. Ekkintinol ngool woni ko *Almasiihu maayi ngam hakkeeji meeɗen, o mooɓaama nder annyeere, nyalaane tataɓere gaɗa mum o ummitii, hano no ɗum winndiraa nder dewte ceniiɗe.
5 O wanngani Piyer, nden ko o wanngani *lilaaɓe sappo e ɗiɗo ɓeen.
6 Gaɗa ko o wanngani *lilaaɓe sappo e ɗiɗo ɓeen, gaba go'o o wanngani banndiraaɓe makko gom ɓurɓe keme joyo. Banndiraaɓe ɓe o wanngani ɓe, ɗuuɗal mum'en fuu no mbuuri hannden, amma woɓɓe duu maayi.
7 O wanngani Yakuuba, nden o wanngani kappa kuula *lilaaɓe ɓeen fuu.
8 Gaɗa ko o wanngani ɓe, ɓe fuu, nden o sakitii o wanngani kam, baa ko mi nanndaana he neɗɗo dimaaɗo nder wakkati mo dimol mum yottaaki.
9 Hakkune *lilaaɓe ɓeen fuu, miin ɓuri famɗude. Mi fotaay noddeede *lilaaɗo, ngam mi torriino hawriine goonɗinɓe Alla.
10 Amma moƴƴere Alla waɗi laatiimi ko ngonmi hannden. Moƴƴere ndee duu laataaki meere ngam miɗo ɓuri *lilaaɓe ɓeeto fuu gollude. Miin he hoore am mi gollaay golle ɗee, amma moƴƴere Alla wonnde he am golli ɗe.
11 Nde miin naa *lilaaɓe ɓeeto mbaajii on, walaa ko senndi waajuuji amin. Ko ngoonɗinɗon ɗum, kam woni ko min fuu min mbaajoo.
Ummitaaki maayɓe
12 Nde nii min mbaajake dow ummitaaki *Almasiihu hakkune mooɗon, noy waɗata ko nder mooɗon woɓɓe no mbi'a ko neɗɗo fuu maayi ummitittaako ?
13 Nde nii maayɗo ummataako, too ndenne, *Almasiihu ummitaaki.
14 Nde nii *Almasiihu ummitaaki, ndenne waajoo amin, he meere fuu go'o, goonɗinol mooɗon duu no meere.
15 Nde nii maayɗo fuu ummitataako, ndenne Alla ummintinaay *Almasiihu, en ceedanake Alla dow fewre ngam en mbi'i o ummintini *Almasiihu he maayde.
16 Ngam nde nii maayɓe ummataakono, nden *Almasiihu he hoore mum ummitaaki.
17 Nden, nde nii *Almasiihu ummitaaki, too, goonɗinol mooɗon he meere fuu go'o, oɗon ngondi he hakkeeji mooɗon faa warde hannden.
18 Kaden duu goonɗinɓe *Almasiihu maaynooɓe fuu mursi.
19 Nde nii ngam mbuurnam meeɗen nder duuniyaaru nduu tan waɗi ndekuɗen tammude meeɗen dow *Almasiihu, ndenne enen ɓuri himɓe fuu yurminaade.
20 Amma nde goonga, *Almasiihu ummitake, o laatake arano nder maayɓe ummitii.
21 Maayde har neɗɗo gooto naatiri duuniyaaru, hano non duu ummitaaki har neɗɗo gooto wariri.
22 Hano no himɓe fuu maayirta daliila kawtal mum'en he Aadamu, hano non duu wooduɓe kawtal he *Almasiihu fuu keɓirta mbuurnam kesam.
23 Amma ndaaree no ummitaaki wa'ata nii : Arannde nii *Almasiihu artee umminee, nden nyannde o wartowi, goonɗinɓe mo fuu umminee.
24 Nden timmol duuniyaaru wara, o heɓa jaalorgal dow laamiiɓe duuniyaaru fuu, dow laamu ginni fuu he dow iri baawɗe fuu, o soƴƴoo, o hokkita Alla *Baabiraawo aardangal laamu nguun.
25 Amma nyannde *Almasiihu warti, tilay non o laamoo sey nyannde Alla watti wayɓe makko fuu ley teppe makko.
26 Ganyo cakititteeɗo halkee oon woni maayde.
27 Ngam no winndaa, wi'aa : Alla watti huune fuu ley teppe makko. Amma nde wi'aama : Huune fuu wattaama ley teppe makko, ndenne laaɓal non ko Alla gattuɗo huune fuu ley teppe makko oon limtataake he wattaaɓe ley teppe makko.
28 Gaɗa ko Alla *Baabiraawo watti huune fuu nder baawɗe Ɓiyum, ndenne Ɓiyiiko oon he hoore mum leesintoo yeeso makko, ngam *Baabiraawo oon dawra dow neɗɗo fuu he dow huune fuu.
29 Nde nii maayɓe ummitataako, ndenne ɗume waɗanaaɓe *batisma nokku maayɓe mum'en tefata ? Nde nii tawi maayɓe ummitataako, ɗume waɗi himɓe no ngaɗanee *batisma ngam ko'e mum'en ?
30 Enen e ko'e meeɗen ɗume waɗi, eɗen parritaa wakkati fuu nder mbuurnam meeɗen ?
31 Goonga non banndiraaɓe, ko nyannde fuu miɗo daane maayde. Goonga non duu ko oɗon teddi to am daliila kawtal mooɗon he Iisa *Almasiihu, Joomiraawo meeɗen.
32 Nder Efeesu, mi habdi himɓe laatiiɓe kam'en e ndabba ladde fuu jikku ngootu. Nde nii tawiino ngam giɗaale ɓerne ɓii-aadama non waɗi kabdumi he maɓɓe, ɗume ɗum nafirta kam ? Nde nii maayɓe ummitataako, ndenne : En nyaamu, njaren, ngam jaaŋo en maayan.
33 To njaɓee goɗɗo majjina on : « Tokkodirde he bonɗo no bonna jikku neɗɗo lobbu. »
34 Pukkinee hakkillooji mooɗon no haaniri, celon waɗude hakke, ngam hakkune mooɗon woɓɓe hanaa no anndu Alla non. Ko kaalumi ɗum, semteene mooɗon non.
Ummitaaki ɓalli
35 Tawte goɗɗo ƴaman wi'a : « Noy maayɓe ummitortoo ? Nde ɓe ummitake iri ɓalli ɗiye ɓe ummiditoo ? »
36 Aan pamɗuɗo hakkillo gaɗoowo ir ƴamɗe ɗee, wabbere nde aawuɗaa fuu hanaa sey nde nyola ko nde fuɗa.
37 Aawdiiri fuu ndi aawuɗaa, gawri non naa alkamaari non naa aawdiiri gom non, hanaa wasaaŋo aawuɗaa amma gabbe ɗeen aawuɗaa.
38 Gaɗa a aawii aawdiiri ndiin, Alla fuɗinta ndi no hiɗiri, hokka wabbere fuu taddi ndi suɓanii ɗum.
39 Ɓalli feere-fereeji Alla tagi, no woodi ko senndi ɓanndu ɓii-aadama he ɓalli dabbaaji, pooli, naa liƴƴi.
40 Huune fuu ko o tagi, nde dow wuuri naa ley wuuri o taganii ɗum ɓanndu hoore mum. Wodde ɓalli majji duu no ceedi.
41 Ƴelkitol naange hawtaa he ƴelkitol lewru, hano non duu ƴelkitol majje no seedi he ƴelkitol koode. Nder koode duu, hoodere fuu he ƴelkitol mum.
42 Ndaa, nii ummitaaki maayɓe wa'i : Nde ɓanndu wattaama nder annyeere, ndu nyolan hano no wabbere awaane nyolirta ko fuɗaa. Amma nde ndu ummitake ndu nyolataa faa abada.
43 Nde ɓanndu wattaama nder annyeere, ndu walaa fuu teddungal gom, amma nde ndu ummintinaama, ndu heewan teddungal. Nde nii ndu wattaama nder annyeere ndu walaa semmbe fuu, amma nde ndu ummitake indu heewi semmbe.
44 Ɓanndu neɗɗo ufee ɓanndu tagaaɗo, dey ummitoo ɓanndu ƴuwnu to *Ruuhu Ceniiɗo. Nde nii ɓanndu no ɗon ndu tagaaɓe njeyii, too ɓanndu no ɗon, ndu *Ruuhu Ceniiɗo jeyii.
45 No winndaa, wi'aa : Aadamu, artaaɗo tageede oon no buurɗo. Amma Aadamu cakitiiɗo oon, no *Ruuhu Alla, kokkoowo mbuurnam.
46 Hanaa ko wuuri daliila *Ruuhu Alla woni ko arti amma ko woodi yonki. Ko wuuri daliila *Ruuhu Alla kam sakitii.
47 Arano oon sollaare tagiraa, amma ɗiɗaɓo oon kay dow ƴuwi.
48 Ɓalli himɓe duuniyaaru he ɓanndu tagiraaɗo sollaare oon fuu no go'o. Ɓalli wonɓe dow kammu duu, he ɓanndu ƴuwɗo he *Ruuhu oon fuu no go'o.
49 En nanndii he tagiraaɗo sollaare oon, amma yahde yeeso en nanndowan he ƴuwɗo he *Ruuhu oon duu.
50 Banndiraaɓe ko mbi'anmi on nii woni ko tabbat tewu e ƴiiƴam ndonataa Laamu Alla. Kaden duu ko nyolata fuu waawaa ronude ko nyolataa.
51-52 Mi haalanan on sirri gom duu : Hanaa en fuu maayidita, amma wakkati fuu mo luwal cakitittoongal ngaal fuufaa, nder wakkatiyel gootel, nder maƴƴande hitere, en fuu, maayɓe he ɓe maayaay ɓalli mum'en fuu mbayletee. Nden maaynooɓe ummidotoo he ɓalli ɗi maayataa. Enen ɓe maayaay duu, ɓalli meeɗen mbaylee.
53 Ndenne no tilsi ko nyolata fuu heɓa ɓanndu ndu nyolataa faa abada. Ɓanndu maayooru duu warta ndu maayataa faa abada.
54 Nde ɓanndu nyolooru fuu heɓi ɓanndu ndu nyolataa faa abada, nde nii ɓanndu maayooru duu warti ndu maayataa faa abada, ndenne huune fuu no hi'irtee hano no ɗum winndaa, ɗum wi'aa :
Jaalorgal moɗi maayde kup.
55 Maayde, toy jaalorgal maaɗa woni ?
Maayde, toy tooke maaɗa ngoni ?
56 Tooke maa ngoni hakke, semmbe hakke woni tilsinooje *Tawreeta.
57 Yettoore laatanoo Alla, kokkoowo en jaalorgal daliila Iisa *Almasiihu, Joomiraawo meeɗen.
58 Ndenne banndiraaɓe am horsuɓe, tarsinee faa wooɗa, to huune fuu jaaloo on. Wakkati fuu oɗon ɓeydoroo yahde yeeso nder golle Joomiraawo ngam oɗon anndi ko gollal ngal ngollanton Joomiraawo ngaal hanaa golle meere.