6
Ikenkithatakotziro Jesús kiteesheri rimakoryaantaitari
(Mt. 12.1-8; Mr. 2.23-28)
Okanta kiteesheri rimakoryaantaitari, ikenanake Jesús pankirentsimashiki. Ikanta riyotaanewopaini ikowiitanake okithoki pankirentsi, ramirokakitzimaitawo inkene royaawo. Te inimoteri Fariseo-paini, rosampitakeri ikantziri: “¿Iitaka pikowiitantawori? ¿Tema piyote te ishinetaantsita kiteesheriki rimakoryaantaitari?” Rakanake Jesús, ikantanake: “¿Tema piñaanatakoteri eeroka ikantaganki David-ni itsipayetakari ikaataiyini aantawetakari ritashe? Ikyaake tasorentsipankoki, raakero pan tasorentsitatsiri, rowakawo irirori, ipakeri ikaatzi itsipayetakari. Tema te ishinetaantsiweta rowaityaawo, apatziro rowapiintawo Imperatasorentsitaarewo.” Irojatzi ikantantakari eejatzi: “Jirika Itomi Atziri ipinkathariperotzi irirori, ranayiro jiroka kiteesheri.”
Atziri kisoimpekiri
(Mt. 12.9-14; Mr. 3.1-6)
Okanta otsipa kiteesheri rimakoryaantaitari, ikyaake Jesús rapatotapiintaitaga, riyotaantapai eejatzi. Ari risaikakeri atziri kisoimpekitatsiri rakoperoki. Ikanta Yotzinkariite itsipayetakari Fariseo, aamaane rowakeri Jesús iñeeri arika retsiyatakotakagairi mantsiyari kiteesheriki rimakoryaantaitari, ontzimantyaari inkantakoteriri. Iri kantacha Jesús, riyotake irirori oita ikenkithashiretari. Ikaimakeri kisoimpekiri, ikantziri: “Pipoke, posatekya niyanki.” Pokapaake kisoimpekiri, katziyapaaka. Irojatzi ikantantanakari Jesús: “Tzimatsi nosampitemiri: ¿Iitakama shinetaantsitatsiri anteri kiteesheriki rimakoryaantaitari? ¿Tema okameethatzi aneshironkatante, irooma kameethatatsi owamaante? ¿Tema okameethatzi etsiyatakotakaante, irooma kameethatatsi ankaariperowaite?” 10 Ikempoyaanakeri piyowentakariri, irojatzi riñaanatantanakariri mantsiyari, ikantziri: “Pampiryaawakotai.” Matanaka, akotsitanai kameetha. 11 Iri kantzimaitacha jirikapaini, antawoite ikisaiyanakani. Ikenkithawaitaiyakeni tsika inkanteri Jesús.
Riyoyaake Jesús 12 Rotyaantaperore
(Mt. 10.1-4; Mr. 3.13-19)
12 Ikanta ritonkaanake ramañaari Pawa. Ari ikamaitawo maawoini tsireniriki ramana. 13 Okanta okiteeshetamanai, ipiyotakeri maawoini riyotaanewo. Ari riyoyaake ikaatzi 12, iriitake jitakeri Otyaantaperoriite. 14 Jirika ikaatzi riyoyaakeri: Simón, irijatzi iitakeri Pedro. Ipoñaapaaka Andrés irirentzi Simón. Ipoñaapaaka Jacobo itsipataakeri Juan, Felipe, Bartolomé, 15 Mateo, Tomás, Jacobo itomi Alfeo. Ipoñaapaaka Simón iitaitziri Jokaakowentantaneri, 16 ipoñaapaaka Judas irirentzi Jacobo. Ipoñaapaaka eejatzi Judas Iscariote, iri pithokashityaarine paata.
Ikenkithatakairi Jesús osheki atziri
(Mt. 4.23-25)
17 Ikanta roirinkaiyaani Jesús itsipataari riyotaanewo. Ari risaikaiyapaakeni owintenipathatzira. Osheki atziri piyowentapaakariri, Judea-satzi, Jerusalén-satzi, Tiro-satzi eejatzi Sidón-satzi. Ripokaiyakeni jirikapaini inkemero ikenkithatakotziri Jesús, ikowaiyatziini eejatzi retsiyatakotakagairi mantsiyaripaini. 18 Tema ikaatzi raagayetziri peyari, retsiyatakotakaayetairi. 19 Ikowaiyanakeni atziri riterotantawakyaari rako, tema oshekitzimotziri Jesús ishintsinka, retsiyatakotakaayetziri maawoini.
Ikenkithatakotaitziri kimoshiretaatsine eejatzi ashironkaachane
(Mt. 5.1-12)
20 Ikanta raminanakeri Jesús riyotaanewo, ikantziri: “Kimoshire pinkantaiya ashironkainkari, tema eerokatake ñagairone impinkathariwentantai Pawa.
21 Kimoshire pinkantaiya piñaawetawowa pitasheyaneentawaitzi, tema irootaintsi piñagairo pinkemaneentaiya. Kimoshire pinkantaiya piñaawetawowa piraaneentawaita, tema irootaintsi piñeero pishirontawaitaiya.
22 Kimoshire pinkantaiya onkantawetakya piñaawetyaawo inkisaneentaitemi, rookimawaitaitemi, inkaweyawaitaitemi, imanintawaitaitemi, okantakaantziro poshiretaarira Itomi Atziri. 23 Thaamenta pinkantayetaiya, pinkimoshireyetai, tema Pawa pinayetaimine inkiteki. Pinkenkithashiryaakotero tsika ikantaitakeri pairani etanakawori Kamantantaneriite, irojatzi awishimotemine eejatzi eeroka iroñaaka.
24 ¡Inkantamatsitaitairi ashaagantzinkari! Tema iñaawetakawo ketziroini inintaawaitaka.
25 ¡Inkantamatsitaitairi kemaneentachari! Tema ari iñagairo paata ritasheyaneentai irirori. ¡Inkantamatsitaitairi ñaayetzirori ishirontawaita! Ari iñagairo paata rashironkaawaitaiya, ari riraawaitaiyaari eejatzi.
26 ¡Inkantamatsitaitairi rasagaawentaitari! Tema ari ikantaweetakari pairani oshiyakowetakariri Kamantantaneri.”
Petakotyaari kisaneentayetzimiri
(Mt. 5.38-48; 7.12)
27 “Iro kantzimaitacha pinkeme nokantzi naaka: Petakotaiyaari ikaatzi kisaneentayetzimiri, paakameethayetairi. 28 Eero pipiyatari kishimawaitzimiri. Pamanakoyetaiyaari thaiyakoyetzimiri. 29 Arika ripasaitemi kashetawooni, pishinetaiyaari rimontewootemi ripasatemi. Arika inkowaite ragaitero piithaare posaawantapiintari, pishinetainiri raanakero pikithaatakari eejatzi. 30 Arika inkantaitemi: ‘Pimpena’, ontzimatye pimperi. Arika rayitaitemiro pashitari, eero piñaawaitakotziro. 31 Pikowirika retakoitemi, petawakyaawo eeroka petakotantya.
32 Iriirika petakotya etakoyetzimiri eeroka. ¿Kameetharinima jiroka? Tema te, iroowa rantapiintakeri kaariperoshireri. 33 Iriirika paakameethatake aakameethatzimiri eeroka ¿Kameethatakema jiroka? Tema te, iroowa rantapiintakeri kaariperoshireri. 34 Arika inkantaitemi: ‘Pimpawakenawo, ari noipiyaimi paata’, irojatzi pimpantanakyaariri tema piyotzi ari rimataimi eeroka paata, ¿Kameethatakema jiroka? Tema te, iroowa rantapiintakeri kaariperoshireri. 35 Petakoyetaiyaari kisaneentayetzimiri, eero pipiyatari. Pimpantayete arika inkowakoitemi, eero poyaawenta rimataitaimi eeroka. Antawoite ripinataimi, itomintaimira Jenokisatzi. Imaperotatya retakoyetari irirori maawoini kaariperoshireripaini. 36 Ikemetai Ashitairi retakotai, ari pinkantyaari eeroka.”
Ikenkithatakotziro Jesús kishimataantsi
(Mt. 7.1-5)
37 “Eero pikishimatantzi, rimataitaimikari eeroka paata. Eero piyakowentantzi, rimataitzimikari eeroka paata. Arika pimpeyakotakaante, ari rimataitaimi eeroka paata. 38 Pantaneri pinatye, tema ari rimataitaimi eeroka paata, ranaakaitaimiro okaatzi pipantakeri. Eenitatsirika pantakeri, arira inkantaitaimi paata eeroka.”
39 Irojatzi roshiyakaawentantanakanariri Jesús, ikantzi: “¿Kantachama rakathatawakaiya kaari kowichaatatsine? ¿Tema ari imparyaake apitekeroini omoonakiki? 40 Te iñagaitzi apaani riyotagaitziri rawisheri yotairiri. Irooma paata arika riyotaaperoitakeri ari roshiyaiyaari yotairiri pairani. 41 ¿Iitaka pikowantari pamineniri itsipa tyaakitzinkari rokiki? Petawaiyaawo eeroka paawairo antawo inchapetoki tyaakitakemiri. 42 Eero okanta pinkanteri pisheninka: ‘Pipoke, nayemiro tyaakitakemiri pokiki.’ Tema tzimatsi pokiki antawo inchapetopi tyaakitakemiri. ¡Owapeyimotantanerí! Petawaiyaawo paawairo eeroka tyaakitakemiri pokiki, onkene pamineniri pisheninka tyaakitainchari eepichokiini rokiki.”
Ari riyoitziro pankirentsi onkithokitanakerika
(Mt. 7.15-20)
43 “Inchato saankanatatsiri ishooki, te iñagaitziro onkaariperote okithokiki. Irooma inchato sampiyashitatsiri, te kameetha iñagaitero onkithokite. 44 Tema okaatzi kameethayetatsiri chochoki, tera okameethawaitashita apaniroini, iroowa kantakaawori owaato okameethatzi iroori. ¿Añiiroma higo onkithokitantyaawo owaato kitochee? ¿Kantachama uva onkithokitantyaawo kitochee eejatzi? 45 Ari ikantaari kameethashireri ikenkithashiryaapiintawo kameethari, irootake okameethatantari rantayetziri. Iriima kaariperoshireri te ikenkithashiryaapiintawo kameethari, irootake okaariperotantari rantayetziri. Tema okaatzi ikenkithashireyetari, irootake riñaaneyetakari eejatzi.”
Ikenkithatakoitziri apite owatzikirori ipanko
(Mt. 7.24-29)
46 “¿Iitaka ikantantaitanari: ‘Pinkatharí, pinkatharí?’ Temaita rantaitanawo okaatzi nokantayetziri. 47 Eenitatsi antanairori okaatzi nokantayetziri. Jirika roshiyakari: 48 Roshiyakari atziri wetsikatsiri ipanko, ikiyashitakero itzinkami okisopathatzira, rowatzikakero. Irojatzi ipokantakari antawoite amaani, ookantapaakawo shintsiini pankotsi, te eewokiro. Tema rowatzikaitakitziiro kameethaini okisopathatzira. 49 Iriima ikaatzi peyakotzirori nokantayetziriri, kaari antanairone, roshiyakari atziri wetsikawetachari ipanko, temaita ikiyashitziro inthomoiki itzinkami. Okanta ipokake antawoite amaani, ookantapaakawo shintsiini, tyaanake. Te iñagaitairo.”