4
Satani te Yeesu ne Epicetnärige
(Matayo 4:1-11; Mareko 1:12-13)
1 Yeesu liba acnenutige Yoridana Baduge gome ca, Aceji Seemo te babo äbitige ten cabu, teebine ecanige daapo taatu cewe me.
2 Puga Satani te teebine mage epicetneräjige footi bimu cama. Iyeta pui padare tabe nuuja deedei lica erwige, peei name pi pui footi bimu liba apirininisi, tabe baborage loolomecewe ge.
3 Satani piba teebine jejige egä, “Maane liba Acejiyame me Bägrä gäte, ai kula ne jeji buluduu me ateplengtame.”
4 Yepä, Yeesu jejige egä, “Oogäräneji Mene te apu jiicenige egä, ‘Deedei taatu te ireclota lica yääcärimuge biname bine’.”
5 Piba Satani teebine caburage me ecanige, wata jewabäjige iyeta maramara mope biname bime gawe,
6 jejige egä, “Cane meebine yageyame pa naawenepene iyeta ai gawecewe tääpume, piiyepu iyeta teeme biname piiyepu iyeta teeme jamyacu gwidape bine määme ime cabu pa yaacranemepene, ingle cane te iyeta ituge waadena, peei name pi cane laati ne singi ceera, cane miiji gäne teebine ceerame.
7 Maane liba kokorare ca ääpednutenite cäme tääpume cebine awejename, piba ai gwidape iyeta lui määmi nemi.”
8 Siige, Yeesu jejige egä, “Oogäräneji Mene te jiicenige, ‘Yageyame määme Acejiyame ne yaawejanuye, cuta teeme taatu singi ne jewenepi.’ ”
9 Puma cita ca Satani teebine Yerusalema me ecanige, iiwäreja mete caburage toro cabu etecwamtige, puma jejige egä, “Maane liba Acejiyame me bägrä gäte, maane ama cita ca uuplacamti gawe me,
10 ingle Oogäräneji Mene te jiicenige egä, ‘Acejiyame te teeme mename seemo bine pa jaajemepi meebine cängena ire atwime.
11 Teepi meebine teeme ime cabu pa naacanepesi, piba maane määme ernge ne kula cabu lica pa jimudnärepi.’ ”
12 Yepä, Yeesu jejige egä, “Oogäräneji Mene te jiicenige egä, ‘Maane gone läbitute Yageyame määme Acejiyame ne apicetnärame.’ ”
13 Siige, Satani liba iyeta epirige Yeesu ne apicetnära, tabe piba teebine ebmalige, ingwe padare ne jewagrijenige.
Yeesu Teeme Kaakesea ne Jegednige Galilaya Probins cabu
(Matayo 4:12-17; Mareko 1:14-15)
14 Puma cita ca Yeesu acnenutige Galilaya probins me; Aceji Seemo me kokre lui ten cama ge. Teeme poto cidi me idre mene ecanisi pui gawe iyeta poto ta.
15 Tabe biname bine ebiberäjemige teeme maramara abasecretna mete cabu, piiyepu iyeta biname cina teebine ewepyeräjisi.
Nasareta Cewe Biname cina Yeesu ne Jigyisi
(Matayo 13:53-58; Mareko 6:1-6)
16 Yeesu ädige Nasareta cewe me, tabe luma babo me äbituji. Israela biname bime Sabade bimu cabu, tabe abasecretna mete me ädige, teeme mule liiyepu. Tabe puma abujängtige Oogäräneji Mene acnemame.
17 Teepi peba ecärisi Isaya lui ne soogäruji. Tabe peba ne jiitnige, jepänige ai mene luma oogäräneji ge, siige ecnemige egä,
18 “Yageyame me Seemo pisi nyene cäme cabu.
Tabe peei name pi cebine itu najepi teeme Miiji Mene owecu mete biname bine jajanename.
Tabe cebine itu nätyepepi krokeciiye mete biname bine mene jajanena teeme äsecrera poto cidi me,
piiyepu irecu määsumäsu biname bine jajanena egä teepi teeme irecu ca cängena cirege päpänena.
Tabe cebine itu nätyepepi biname bine ätityerame teeme mäpu ireclota cabu ca äsecrerame,
19 piiyepu iicemame egä, ‘Yageyame me ätityera padare lui age sena.’ ”
20 Siige, Yeesu piba peba ne iclubicige, kaakesea biname bau me ewecnistige, adnatige. Iyeta biname pui abasecretna cabu teebine ire jetwisi.
21 Tabe teebibine jejemige egä, “Page ai Oogäräneji Mene te toraca me äbitenige weeme ätecija cabu.”
22 Siige, teepi iyeta singi ge teeme mule tääpume, cälu te jitemige, ingle babo miijirage mene täsige teeme tage cabu ca. Piba teemeteme ätemläjinisi egä, “Nää, ai lui Yoosepa me bägrä gyene?”
23 Yeesu piba teebibine jejemige egä, “Cane umle gäne weene singi cebine mime sasa mene jajime egä, ‘Dokta maane määmämu miiji me äbiti!’ Weene cuta singi cebine jajime egä, ‘Cine mene nitecijinige egä maane ciitaca mule ne Kaprenauma cewe cabu tewenemumete. Maane peei bine ama jewenemi määmerage cewe cabu!’
24 Cane weebibine jijenininine egä ngänu gyene nuuja cewe biname cina mename biname tääpume singi, teemerage cewe biname cina teeme mene lica jaacatusi.
25 Yoo, weene mename biname Eliya me padare poto cidi me ngene jotwananineye. Puga ngupe te lica seciruji nesae kämäge cebo cama, piiyepu gane te täduji iyeta poto ta. Cane weebibine jijenininine egä cuubla bucurage ge pui padare Israela gawe cabu,
26 yepä Acejiyame te lica Eliya ne jityepuji teeme yepä ne ätityerame. Eewe, Acejiyame teebine jityepuji Sidona gawe cabu, Sarepata cewe me, puga tabe yepä cuubla ne utityäruji.
27 Yoo, weene ngene jotwananineye cuta nuuja mename biname Elisa me padare poto cidi me. Piba puga ge Israela gawe cabu bucurage biname niiyarage tääpe pita cama, yepä lica teeme yepä te miiji ne jepänuji, yepä Nacamano lui Suriya gawe biname ge, tabe taatu miiji ne jepänuji. Yoo, pui sasa mename biname cina ätrunga ne jepänäsi nuuja gawe cabu, yepä lica teeme Israela biname bime bau ca.”
28 Pui abasecretna biname cina liba Yeesu me mene itecijemige, baborage claabe te teebibine joomlemige.
29 Teepi abujänginisi, teebine iyecräjisi cewe cabu ca, ecanisi pui podo papa cabu, teeme cewe lui podo wajwa cabu jage, siige teepi singi teebine puma cita ca ajarame,
30 yepä Yeesu teeme ngalebora ädige, siige ebmalemige teebibine.
Yeesu Niiya Cable ne Iyecräjige
(Mareko 1:21-28)
31 Yeesu puma cita ca Kaprenauma cewe me ädige, lui gyene Galilaya Probins ngalebora. Tabe biname bine ebiberäjemige Sabade bimu cabu.
32 Teepi iyeta mutäcäco äbitininisi teeme abiberäja mene name pi, ingle teeme mene kokre piiyepu conocäco cama ge.
33 Abasecretna mete cabu puga ge yepä biname niiya cable te lui ne yaacananuge. Tabe babo tage ca jejige egä,
34 “Yeesu Nasareta ceweyame, maane singi ngena wawename cime tääpume? Maane cibibine sabe wawename? Cane umle gäne maane laasi näte: maane lui Acejiyame me conocäcorage Bägrä gäte!”
35 Yeesu niiya cable ne kokre cama jejige egä, “Maane bojä naagege. Tasati teeme trupa cabu ca!” Niiya cable te pui biname ne gawe cabu ijarige, iyeta biname bime opo gaabe piba tasatige teeme cabu ca, yepä teebine lica nuuja niiya jewenige.
36 Iyeta peei biname mutäcäco äbitininisi, siige teemeteme ätemläjinisi egä, “Ai lipu mene gyene? Teeme conocäco piiyepu kokre pisi nyene niiya cable bine mene jajime, siige teepi täsige!”
37 Siige, teeme poto cidi me idre ecanisi pui gawe iyeta poto ta.
Yeesu Bucurage Biname bine Miiji me Jewenemige
(Matayo 8:14-17; Mareko 1:29-34)
38 Yeesu piba abasecretna mete ne sebmalige, Simona me mete me ädige. Simona me gite molyege puga ge gebale cama ge. Pita name pi teepi Yeesu ne jejisi teebine ätityerame.
39 Tabe ädige teeme ute puupu gome jeclajutige, teeme gebale pita ne jejige teeme bau ca äyeblingtame. Siige, pita te obmalige teebine, tabe piba taatu abujängtige, teebibine mogobi jewenemige.
40 Yoo, bimu äpula ingwe ca, iyeta biname cina teeme pita biname bine sewademisi Yeesu bau me. Tabe ime ecitanige teeme papa cabu, iyeta miiji me jewenemige.
41 Niiya cable cina poto pui biname bine sebmalemisi. Teepi babo tage ca jiicemisi egä, “Maane Acejiyame me Bägrä gäte!”
Yeesu teebibine bojä jewenemige, ingle teepi umle ge egä tabe Keriso sine, Israela biname cina lui ne jewagrijenisi teebibine niiya cabu ca äsecrerame.
Yeesu Mene Jejananemige Maramara Abasecretna Mete cabu je
(Mareko 1:35-39)
42 Baani liba siplige, Yeesu pui cewe ne sebmalige, ädige biname cäco cewe me. Siige, biname cina gije abacitinisi teebine ärngime, siige liba jepänisi, jejisi egä, “Gone cibibine nibmalininute!”
43 Yepä, tabe jejemige egä, “Ai Miiji Mene Acejiyame te biname bine Waadena poto cidi me, cane miiji cuta nuuja cewe maramara cabu jajanena, ingle Acejiyame peei tääpume cebine itu nätyepuji.”
44 Piba Yeesu biname bine mene jejananemige teeme maramara abasecretna mete cabu Yuudea gawe iyeta poto ta.