12
Bugi epoo mée kaa ebea-ebea menaa
Mat 21:33-46, Luk 20:9-19
1 Yesus me ebea-ebea menaa kaa okoo asiino, "Bugi epoo mée anggur poo bugii ena yaatayu. Yaataata kaama wagee uduma aanakitayu. Mee bugii kaa oma ena, ebo omaa masegeeta oma togaawee anggur poo tagimemaata uwo yuwa kitaa isisi naadi denemaata eke, bedaa bugii da diitoo taa see ee miya maatayu. Maataata kaama apanaa bagee me bugi nayaagee segeesi naadi yaekeata kaama apanaa magaa kaa peegi.
2 Maamaa omegee naadi kaama kuwa poo yuwa kapoo kega kaboo bugi epoo mée me wa paagoo agiyoo yaokagee see bagee ena asiino, 'Aa peedoota ni me bugii nayaagee see bagee yuwa paagoo ni me see yuwa namasigii' see asigi. Peedoota bugi kaa peemaagi naaki
3 bugi yayaagee see bagee yuwa me waa peneata kaama aii dakamegea. Okoo me bugi epoo mée me see yuwa se manegea naadi bedaa metaki peegi.
4 Mee asii kaawaa ena ma wa me agiyoo yaokagee see bagee ena ma peeyaagi kiya bedaa okoo me kisee mumoo to kaa dakamegea, badeekee menaa badegea.
5 Bedaa wa me agiyoo yaokagee see bagee ena ma peeyaagi kiya okoo me waa wogeepeasegea. Kisee wa me apanaa bagee miya peeyaabuu segeeki kiya okoo me mée noonaa aii dakamegea, noonaa wogeepeasegea.
6 Kaama too bugi epoo mée wa paagoo mée ena too too tupi, wayoopaa mee. Wa me gaano, 'Niyoopaa yoka Wa me menaa kuwa okoo me daamaa yayiipea' see gaata kaama 'Pooi' asigi.
7 Kiya okoo me waa migi see deeta kaama koogo aawegaa taano, 'Mee ko yogamee. Nagamee me bugii da mee yogamee me masiitagi yoka niiwogeepeasii, wa me bugii da inii takeasiino ke' see aawegaakea.
8 Waa meemaata kaama okoo me waa peneata patamegea. Patamemaata kaama bootaa da wagee amoo yaato tameeyamaagea, see koo seta" see asigi.
9 Bedaa Yesus me asiino, "Mee bugi epoo mée me maagiyoo ukuwaapi? Waa meemaata kaama kuwa wa me bugii yayaagee see bagee yuwa pedeo kiyaapi. Pedeo kiyaata kaama mee bugii da apanaa bagee me daamaa nayagageesi naadi yaekeasiipi.
10 Ogatamee me ebeamaata menaa ena mee daamaa nekeenii. Mee ko kisee:
'Oma ee maataa see bagee yuwa me be kaa wisintaata tameepeata omaa mee ko
TUHAN me masegeeta kaama tuku omaa to mee daamaa pee-yaekeata.
11 Ekeata kaama inii me TUHAN, kiiboo nao naadi yaapaagee seta' Mzm 118:22-23
see ebeamaata menaa kuwa ikii diino taa, ewo ye?" see asigi.
12 Yahudi kaa ebo-ebo yuwa me kuwa ebea-ebea menaa yuwa yeemaata kaama okoo 'Wa me inii mée gaataata kaama mée asigi menaa ii' see kuwa nekeenegea. Kagoo kaa Yesus peneasiino see dimii agoo kiya mée yuwa me mée kagoo kaapea yoka naadi Waa peneasiino kuwa wedaagea. Kisee gaata kaama Waa yaekeata peegea.
Pajak kepee edaano kuwa edaakee daamaa ye, pedeo ye naadi apaadeeta menaa
Mat 22:15-22, Luk 20:20-26
13 Kuwa kaboo da Yahudi kaa ebo-ebo yuwa me Yesus mee koopoo see menaa wegasi naadi Parisi kaa bagee noonaa ma, Herodes yaato bagee noonaa ma kuwa wiginegeeta kaama "Yesus paagoo pooi" asegea.
14 Okoo Wa paagoo peemaata kaama asiino, "Aa ko dimi topoo see Mée to ii see kagaage, bedaa Ogatamee me etaa yaato menaa mée tupiino kuwa miya A me daamaa topoo see menaa kaa too mée topetaa see Mée to ii kagaage. A me mée tupiino kuwa mée me kakagoo kiyaa miya mée tupiino too, bedaa ebo bagee me menaa miya Aa weda taa kaa mikee menaa too topenaa segeeke kuwa inii kaipi yoka inii kaapaadee see menaa ena agoo. Mee ko inii pajak kepee Kaisar maniino kuwa dagu ye, taa ye? Waa maneekee daamaa ye, pedeo ye? Aa kaasee gaage?" see asegea.
15 Kiya Yesus me okoo me daamaa poga-poga dimii mee yadeemaata kaama asiino, "Yaai, kaasee ikii me Anii nadeebaa taano see naadi nasegea menaa naa ya? Pose kepee ena nadoomeei, diinaka yoka" see asigi.
16 Doomaagea kaboo Yesus me asiino, "Mee kepee mee kaa maamee ebeyumaa da, maamee ekaa da ebeamaata naa ya?" asigi naaki "Kaisar mee" asegea.
17 Yesus me asiino, "Kisee gaayu ko Kaisar maniino agiyoo yuwa kuwa Kaisar manii, bedaa Ogatamee maniino agiyoo yuwa kuwa Ogatamee manii" see asigi. Wa me asigi menaa da okoo dimi nagimegea.
Boota bagee kuwa aya andoo pootagea ye, taa ye naadi apaadeeta menaa
Mat 22:23-33, Luk 20:27-40
18 Kuwa kaboo da Saduki kaa bagee mée noonaa Yesus paagoo meemaagea. Okoo me wegawoo see menaa ena mee ko kisee: "Mée booyaa kuwa ko umina bogaakee, aya se andoo peeyaa" see menaa wegawoo see. Okoo me Yesus asiino,
19 "Ei, Guru. Musa me ebeamaata menaa ena mee ko kisee: 'Mée ena yoga taa kaa booyu ko waa ma kenagaa ena me mee api miyaa da goeano gaano pedeo. Petamanii booyaa mée me yoga yakabayaa mokoo yakabasi yoka tuyaa mée me mee apii goeai' see ebeamaata.
20 Kisee ebeamaata yoka mena ena kasiinake, mee ko kisee: Okoo kenaa bagee okoo petoo. Yagamee yagaaboo to api ena goegi. Waa yoga taa kaboo boogi.
21 Mee api miyaa da ipuugamee me goegi kiya waa miya yoga taa kaboo boogi. Bedaa mabeimee miya kisee.
22 Kisee too petaagoo to amaadii to kaa too. Kaama too apii to miya booga.
23 Eto inii kaapaadee taano ko kisee: Boota bagee mikee aya andoo peeyu ko iminookaa mée aya andoo peeyaa naagoo kuwa okoo kenaa bagee petoo to kuwa mee apii to too goeta yoka kamee me apii kaata naa ya?" see asegea.
24 Yesus me asiino, "Ikii ewo kaa naapaadeekea. Ikii Ogatamee me ebeamaata menaa miya ewo, Wa me pesee kuwa miya se nekeenegea.
25 Kuwa ko Ogatamee me boota bagee yuwa aya andoo peeyaabuu taatagi naagoo api goeano miya taa, api mée maniino miya taa. Okoo epoo to wodoo malaikat bagee mokoo kaatagea.
26 Boota bagee aya andoo peeyaa ii see nekeeniino menaa kuwa gaayu ko idukaa Musa me menaa yiba topa, see kuwa ikii diino taa, ewo ye? Mee ko Ogatamee me katu see piya ena yibaa taa kaama Musa paagoo aseta menaa ko kisee: 'Anii ko Abraham me Eboo, Isak me Eboo, Yakub me Eboo Ogatamee mee' see aseta.
27 Ogatamee Waa okoo me Eboo see wegayu ko umina boota bagee kuwa kaa kisee se wegayaa, aya tuyaa bagee yuwa kuwa kaa too see wegayaa. Kisee kemaata ikii me mée tomaa umina bogaakee, aya se andoo peeyaa see wegayaa menaa kuwa mikee see taa" see asigi.
Mena tukuu to mee kamee naadi apaadeeta menaa
Mat 22:34-40, Luk 10:25-28
28 Kuwa Saduki kaa bagee yuwa Yesus ma mena aawegaakea kaboo da Musa me menaa mée topetaa see mée ena migi. Yesus mee dimi ipi kaa mena wegagi ii see deeta kaama wa me Yesus asiino, "Musa me ebeamaata menaa yiba ebo menaa, mena tukuu to mee kamee naa ya?" see asigi.
29 Yesus me asiino, "Mena tukuu to mee ko kisee: 'Ikii Israel bagee yuwa nayeeweei. Inii me Eboo TUHAN Ogatamee mee ko TUHAN ena too too.
30 A me Eboo TUHAN Ogatamee mee dimi menaa da uduma me esee ou gaai, bedaa a me gaayaa dimii yuwa ma, a me pesee da ma kuwa uduma me miya Waa esee epa kaai' see menaa mee.
31 Bedaa wiyaagoo to menaa ko kisee: 'Aa ekaato miya epa kiyaa see see apanaa bagee miya epa kaai' see menaa mee. Kuwa menaa wiya kuwa esee ebo, kuwa asii eboo see menaa ena ma taa" see asigi.
32 Mee Musa me menaa mée topetaa see mée to me Yesus asiino, "Guru, A me wegage kuwa mikee menaa. Ogatamee mee ena too too, Waa see see bagee ena ma taa, Wa too.
33 Mikee, inii dimi menaa da uduma me Waa esee ou gaano ma, bedaa inii me pesee da ma, inii me gaayaa dimii yuwa ma kuwa uduma me miya Waa esee epa kaano kuwa esee ebo menaa. Bedaa inii ekaato miya epa kiyaa see see apanaa bagee miya epa kaano mee miya mikee ebo menaa. Kuwa tuku menaa wiya kuwa esee ebo, Ogatamee paagoo biyaa kaa yuweepeasiyaa agiyoo yuwa ma, apanaa Wa paagoo ekega-manee siyaa agiyoo yuwa ma kuwa uduma peedi" see asigi.
34 Yesus me mee mée to me asigi menaa kuwa daamaa ipi kaa wegagi yoka naadi asiino, "Aa ko Ogatamee Wa too ebo totaa see yoo seemeta kaama epo eetuyaa see mée to kaano see koo taake" see asigi. Mee kaama wodoo mée me Waa apaadee taano wedaagea.
Yesus me "Ebo Kristus mee kaasee Daud me asii-kaba-kaba seta bagee ena kiyaa?" see aseta menaa
Mat 22:41-46, Luk 20:41-44
35 Yesus mee Ogatamee me ee kaa mena tupitaaki too Wa me asiino, "Mée me wegaano, 'Idukaa kaama wegawoo seta Mée Ebo Kristus mee ko Daud me asii-kaba-kaba seta bagee ena kaatagi' see menaa wegayaa kiya kuwa kaasee?
36 Idukaa Daud mee Roh Kudus wa yiba esee-awigi naadi kaama wa me wegata menaa ena mee ko kisee:
'TUHAN me ni epoo Mée Tuhan mee paagoo asiino,
"Aa Ni me dagi yagaa yaato animagaai, kisee too
Aa ma yape kiyaa bagee yuwa kuwa Ani me daba, peedi
kaekeata A me badoo da miyoo taa kaekeasiita" see aseta' see menaa wegata. Mzm 110:1
37 Daud me Ebo Kristus mee ko 'Ni epoo Mée Tuhan mee' see wegata yoka Ebo Kristus mee kaasee Daud me asii-kaba-kaba seta bagee ena kiyaa?" see asigi. Yesus me topeta menaa kuwa okoo mée eebaa esee ede ma yiitookea.
Ebo poga-poga see bagee kuwa gaai naadi menaa
Mat 23:5-7, Luk 20:45-47
38 Yesus me topeta menaa ena ma kisee: "Musa me menaa mée topetaa see bagee kuwa okoo me mée me anii ebo naekeasiino too ede see gaayaa bagee yoka gaai. Okoo togoo dokaa maatagaa naadi peenaa-paanaa taa see too ede, mée kutuu taa see yoo okoo peenaa siyaa kaboo 'Epao, inii me eboo' see naapaagee taano miya ede.
39 Bedaa okoo sembahyang segee see ee yiba mée me nadeesi naadi ebo bagee me animaayu taa see yoo too animagaano miya ede, ebo naagoo naano agiyoo nuyaa yoo miya ebo bagee me animaayu taa see yoo kiyoo too okoo animagaano miya ede.
40 Okoo ko api miyaa yuwa deebaa naadi kaama okoo me ee yuwa oma yatakimiyaa see bagee. Okoo mée me naapaageesi naadi sembahyang menaa yuwa togoo kaa too asetaa see bagee yuwa. Okoo me kisee too ukuwagee see bagee yuwa yoka okoo esee pedeo kaatagea" see asigi.
Api miyaa ena wa me kepee uduma Ogatamee kaa yaekegataata menaa
Luk 21:1-4
41 Yesus mee Ogatamee me ee kaa kepe awegee see yoo doodoo animaata diitoo siyaa naaki mée yuwa me kepe awegee see yoo kepe aweeii taakea, kepe yago bagee yuwa miya kepe eebaa awetaakea.
42 Kuwa kaboo da daba see api miyaa ena me pose kepee wiya, esee peedi see kepee awetaaga.
43 Yesus me Wa me topenaa see bagee yuwa "Meei" asigi. Wa me okoo asiino, "Anii mikee kisiino ko: Mee daba see api miyaa da wa me kepe awegee see yoo awetaaga kepee wiya kuwa ko kepe peedi kiya peedi se, apanaa bagee okoo me awegea kepee kuwa asii eboo.
44 Kuwa kepe yago bagee kuwa okoo me koga kepee yuwa awegea kiya mee apii miyaa da wa me gaano pedeo agiyoo edaano see kepee yuwa uduma ki awetaaga kuwa me mikee esee ebo kepee mokoo awetaaga" see asigi.