5
Doge abagee see bagee yuwa Yesus sekaataa peeta menaa
Mat 4:18-22, Mrk 1:16-20
1 Kaawaa ena Yesus mee Genesaret piku geboo da kaa yiinaageeta totaaki too ko mée eebaa Ogatamee me menaa yiino see naadi Wa paagoo naato-naato aabobee naadi kaama sipintaagea.
2 Deamaagi too ko koma wiya piku kapaa to kaa topa. Doge abagee see bagee yuwa ea da kaa eseanta kaama jala onee yuwa wetogetaakea.
3 Mée eebaa naadi kaama Yesus koma ena kaa, Simon me komaa da kaa pakaanta kaama "Peenaa uwo semoo yaato naadogeamaade" see asigi. Koma kaa animaata kaama tupiino menaa mée yuwa eewegataa.
4 Mena eewegamaata kaama Simon paagoo asiino, "Doge abaano see yoka piku semoo to kaa naadogeamaai. Peemaata kaama jala onee dooyamaai" see asigi.
5 Simon me asiino, "Guru, inii yumakaa kuwa uduma doge abadee taa see awiyaage kiya peedi ena ma, ena ma imi taa kepa kiya A me nasege yoka daamaa, jala onee dooyamaanaka" see asigi.
6 Koma uwo semoo to kaa dogeamaata kaama jala onee dooyamaagea naaki doge maamaa eebaa seemedaa naadi kaama one geaniino see kooka.
7 Koma ena mee kaa okoo epo abagee see bagee kuwa miya okoo paaya goekii taano see yoka moga meei naadi yagaa begoasegea. Meemaata kaama okoo paaya goekii naadi kaama koma wiya pudii, uwo yiba dugumaano see kooka.
8 Simon Petrus mee kuwa ukuwaanega yuwa deeta kaama Yesus paagoo kagu sebaata kaama asiino, "Tuhan, Aa ebo, anii pedeo ukuwataa see mée yoka naekea pooi" see asigi.
9 Simon waa ma enaataa bagee okoo uduma kuwa doge tabaa da eebaa masemaagea kuwa deeta kaama dimi nagimeamookea,
10 bedaa waa ma epo doge abagee see bagee wiya, Zebedeus me yogaa Yakobus ma, Yohanes ma ekea miya kisee dimi nagimegea. Yesus me Simon asiino, "Aa se wedaai. Eto kaama wodoo aa mée naabawoo taape" see asigi.
11 Okoo kuwa komaa wiya ea da kaa goemaata kaama okoo me agiyoo-pagiyoo uduma ekeata Wa sekaataa too peegea.
Yesus me mée ena esee pedeo abuu yuwa yataa kiyaata menaa
Mat 8:1-4, Mrk 1:40-45
12 Kaawaa ena Yesus maga ena kaa peenaaka too ko bado yagaa kuwa esee pedeo abuu me daa-noota see bagee ena tupi. Yesus deeta kaama Wa paagoo mumo maga kaa esee-ekeata kaama maamaa aseekee kaa "Neataagi, Aa ede kepa ko ni me abuu kuwa A me nataa kiyaayaa yoka" see asigi.
13 Yesus me wa kaa yagaa pe-maataata kaama "Daamaa, a me abuu kuwa taa kaai" asigi naaki taka ena abuu kisee ki taa keepeasigi.
14 Yesus me asiino, "Ani me abuu kataa kiyaaga kuwa mée se asii. Aa koogo peedoota imam bagee paagoo pooi, okoo me daamaa ipiipi kadeesi ke. Abuu kuwa mikee taa kega ii see kadeegea kaboo Ogatamee paagoo kupi-maniino agiyoo kamanisi naadi doo-pooi, idukaa Musa me 'Kisee ukuwaai' see wegata see see. Mée me 'Aa mikee eto abuu taa kega ii' see kuwa kanekeensi naadi kuwa uduma pe-ukuwaai" see asigi.
15 "Kuwa menaa yuwa mée se asii" see asigi kiya kuwa menaa da doodoota kiyoo-kiyoo eewegakomeegi. Mée eebaa Wa me topeekee menaa yiino see naadi medaakea, okoo me ikiyoo deei-deei agiyoo miya nataa kiyaasi naadi megea.
16 Kiya Yesus me Wa too sembahyang taano see naadi mée taa see yoo peegee segee seta.
Yesus me oogimaata bagee ena daamaa yakiyaata menaa
Mat 9:1-8, Mrk 2:1-12
17 Kaawaa ena Yesus me mée yuwa topetaaka too ko Parisi kaa bagee ma, Musa me menaa mée topetaa see bagee miya kiyoo topea. Okoo Galilea wee kaa magaa ma, Yudea wee kaa magaa ma, Yerusalem magaa miya kuwa maga uduma kaa kaama medaa naadi animaagea. Yesus me mée kaa meanee siyaa agiyoo yataa kiyaasi naadi Tuhan me pesee da Wa kaa topa.
18 Kuwa kaboo da taa ko oogimaata bagee ena wa me omegee see keagee da ma doomegea. Ee yiba Yesus paagoo pe-ekeasiino see naadi 'Ee yiba kametaa seemaakee daamaa, kametaa seemaakee daamaa' kisee abanaakea naaki iyo,
19 ee yiba mée sipi naadi seemaano naka. Ee to wodoo taa pakaamaata kaama ee kabataagea. Kabataata kaama mee oogimaata mée to wa me ometaa see keagee da ma mée eebaa okoo yaayupii da kaa Yesus Waa tupi yoo yadookomeegea.
20 Yesus me okoo mikee nagaano dimii mee ebo ii naadi kaama Wa me mee oogimaata mée to asiino, "Mée yogaa to, a me pedeo yuwa uduma epa kaekeasega. Eto ko aa Ogatamee ma menaa kuwa taa" see asigi.
21 Musa me menaa mée topetaa see bagee ma, Parisi kaa bagee ma okoo kuwa menaa yuwa yiitookea. 'Yaai, kaasee menaa weegi ya? Mée tomaa me pedeo yuwa epa yaekeasiino kuwa Ogatamee Wa me too koo semaayaa, se maa? Wa me wegagi menaa kuwa Ogatamee me be kiyaa menaa yaai' see koogo dimi yiba gaagea.
22 Okoo me gaagea dimii kuwa Yesus me nekeenta kaama asiino, "Ikii koogo dimi yiba 'Kaasee mée to yaai' see nagaagea kuwa kaasee kaa ya?
23 Ani me mee oogimaata mée to paagoo 'A me pedeo yuwa epa kaekeasega yoka eto ko aa Ogatamee ma menaa kuwa taa' see menaa mee miya wegayaa, bedaa 'Anoogeeta daamaa peenaa taai' see menaa mee miya wegayaa, ekea paaya.
24 Kiya Mée Yogaa mee Wa me magaa da kaa bagee yuwa okoo Ogatamee ma menaa yuwa mikee yataa kiyaayaa ii see kuwa ikii nanekeensea naadi agiyoo ena kideeyaanaka" see asigi. Kiyoo kaama Wa me mee oogimaata mée to asiino, "Ani me kasiino ko: Anoogeeta a me ometaa see keagee da masegeeta ee kaa pooi" see asigi.
25 Kisee ki taka ena kiyoo topea bagee yuwa deegea kaboo anoogeeta kaama wa me ometaa see keagee da masedoota ee kaa ede ma, ede ma Ogatamee yaapaagee sepegeeki.
26 Kiyoo diitookea bagee yuwa uduma dimi nagimaano ebo, Ogatamee yaapaageekea. "Eto kenaagoo ebo ae see agiyoo ukuwaandaaka see kuwa deegea" see wegagea.
Lewi mee Yesus sekaataa peeta menaa
Mat 9:9-13, Mrk 2:13-17
27 Kiyoo kaama Yesus peedoota amo kaa naa kaa deamaagi too ko mée ena ekaa da ko Lewi mee kiyoo tupi. Waa pajak kepee yamasegee see mée. Wa me kepe masegee yoo animaata totaaki. Yesus me "Ni sekaataa nameei" see asigi naaki
28 yiinaageeta kaama kuwa agiyoo uduma ekeata Wa sekaataa peegi.
29 Lewi me Yesus badaa maadoota wa me ee kaa eepeegi. Eepeemaata kaama naano agiyoo eebaa masemaata kaama eenugi. Pajak kepee yamasegee see bagee yuwa ma, apanaa bagee yuwa miya okoo mée eebaa animaaii naadi okoo paaya naano agiyoo epo enaataa notaakea.
30 Parisi kaa bagee ma, Musa me menaa mée topetaa see bagee ma okoo me kisee be kaa mena dukumeaweekea. Okoo me Yesus me topenaa see bagee yuwa asiino, "Ei, kuwa pajak kepee yamasegee see bagee ma, apanaa dimi pedeo see bagee ma kuwa ikii paaya enaataa naano agiyoo notaakea kuwa yaai, kaasee kaa ya?" see asegea.
31 Yesus me okoo asiino, "Ikiyoo taa bagee kuwa ikiyoo yadeetaa see bagee paagoo se peeyaa kiya ikiyoo yago bagee too peeyaa.
32 Anii meta mee ko Ogatamee me menaa yayeetaa see bagee yuwa mena ogaano see naadi se kiya dimi pedeo bagee okoo me pedeo yuwa ekeata kaama Ni sekaataa misi naadi meta" see asigi.
Yesus mee tupi yoka Wa sekaataa bagee yuwa naano agiyoo tapoo se toogee siyaa naadi ebea-ebea menaa
Mat 9:14-15, Mrk 2:18-20
33 Parisi kaa bagee me Yesus asiino, "Naano agiyoo tapoo toogee taano ma, sembahyang ma, kisee ukuwagee siyaa kuwa Yohanes me topetaa see bagee yuwa me ukuwageekea, Parisi kaa bagee me topetaa see bagee okoo miya ukuwagee see kiya A me topenaa see bagee kuwa se ukuwageekea, naano agiyoo too noogeekea kuwa kaasee kaa ya?" see asegea.
34 Yesus me asiino, "Api goeano naagoo naano agiyoo notaa siyaa kaboo paimee ma enaataa tuyaa bagee yuwa paagoo 'Naano agiyoo tapoo niitooi' see asiyaa ye? Taa
35 kiya mee api goeyaa mée to waa amoo-doge-doge taapea naagoo kaama wodoo too wa me bagee yuwa naano agiyoo tapoo toogee taatagea" see asigi.
Yesus me topeta menaa ma, apanaa topeta menaa ma kuwa enaataa se ekeasii naadi menaa
Mat 9:16-17, Mrk 2:21-22
36 Yesus me ebea-ebea menaa ena mee ko kisee: "Gipii dokaa ponee ena geageeta kaama nuku see dokaa tokogoo da kaa pee-se kiwiyaa. Kisee kiwiyu ko mee gipii dokaa da mee pedeo kiyaa, bedaa aatabi semaata gipii ponee to miya epo ena, nuku dokaa da miya epo ena see kuwa diino pedeo kiyaa.
37 Bedaa anggur poo uwoo kuwa otaawee yiba wogeawee siyaa kuwa miya kisee. Gipii see anggur poo uwoo gaayu ko nuku see otaawee yiba se wogeawee siyaa. Kisee wogeawee siyu ko mee nuku see otaawee da mee kipuunta kaama anggur poo uwoo miya goedoo peeyaa, otaawee da miya pedeo kiyaa.
38 Kisee kiyaa naadi gipii see anggur poo uwoo kuwa gipii see otaawee yiba too wogeawee taano gaano pedeo.
39 Anggur poo uwoo unu eebaa maagee naadi kaama gii daamaa yoka kuwa uwoo noomaata kaama kuwa unu eebaa taa maagee see anggur poo uwoo, gipii see uwoo kuwa naano be kiyaa. 'Unu eebaa maagee seta uwoo kuwa too daamaa, sikii' see wegayaa" see wegagi.