3
1 Mame okynã sã osetapakehpyra Sauu ekyrỹpyamo, Tawi tõ maro. Orẽpyrahxo toehse Tawi tomo, Sauu ekyrỹpyry tõ jamihme hkopyra toehse.
Tawi mũkuru tomo
2-3 Mame Tawi mũkuru tõ tonuruse Eperõ po: apitoryme Amanõ tonuruse, Ainoã, Jezereu põ mũkurume. Mokyro mykapo Kireape tonuruse, Apikaiu, Napau, Karameru põ pytỹpyry mũkurume. Oseruaõme Apisarão, Maaka mũkurume tonuruse, Taumai, Kesua põkõ tuisary ẽxiryme nexiase ynororo.
4 Mokyro mykapo Atonia, Hakite mũkurume tonuruse. Mokyro mykapo Sepatia tonuruse, Apitau mũkurume.
5 Mame omazũ mykaponatome Itireão, Ekera, Tawi pyty mũkurume tonuruse. Mokaro Tawi mũkuru tõ tonuruse Eperõ po.
Tõmirykõ etatopõpyry Apinea a, Tawi maro
6 Mame Sauu ekyrỹpyry tõ osetaparyhtao Tawi tõ maro, Apinea orẽpyrahxo toehse Sauu ekyrỹpyry tomo a.
7 Orihpyra ro Sauu ahtao typye nexiase Rixipa, Aia ẽxiry maro. Morarame ynara tykase Ixiposete Apinea a:
— Oty katohme papa pytỹpyry poko mexino? tykase.
8 Morara kary etaryke tyya tyekĩtapãse Apinea. Tozuhse ynororo eya, ynara tykase:
— Onekunohtõ jekarõko mah, oepetõkara akorehmaneme toko jekarõko mah? Moino ro omy Sauu ekyry tõ ewomaneme ase, epe tõ ewomaneme roropa ase oporemãkapopyra Tawi ehtohme. Mãpyra seromaroro jyhxirõko mase mokyro nohpo poko jexiry poko repe.
9-10 Ynara tykase Ritonõpo Kuesẽkõ Tawi a: “Jomihpyry ae ro Sauu tõ tuisame pyra tyrĩko ase, Izyraeu tõ esẽme oehtohme, Tawi, Juta tõ esẽme roropa.” Naeroro kuetapako Ritonõpo, moro onyripyra jahtao Õmihpyry ae ro, tykase Apinea.
11 Mame Apinea zuno Ixiposete exiryke “Teh” tykase rokẽ ynororo.
12 Morara ahtao Tawi nexiase Eperõ po. Mame tõmiry taropose Apinea a Tawi a oturupotohme, ynara tykase ynororo:
— Onoky Izyraeu tõ tuisaryme exĩko nae? Osepeme kuahtao ãkorehmãko ase Izyraeu tõ enehtohme opoetoryme toto ehtohme emero porehme, tykase.
13 — Ỹ, kure, tykase Tawi, — osepeme exĩko sytase. Yrome apitoryme, toiro tyripory se ase oya: ooepyryhtao, Mikau, Sauu ẽxiry enehko ya, tykase.
14 Mame Ixiposete, Sauu mũkuru a tõmiry taropose Tawi a ynara katohme:
— Ypyty Mikau ekaroko ya, topekahse ya exiryke, 100me pirixteu tõ etapatopõpyryke ya, tykase.
15 Naeroro Ixiposete a nohpo tapoipose inio Pautieu, Raixi mũkuru wino.
16 Inio toytose imaro xitãko osema ae, pata Paurĩ pona. Mame Apinea a taropose ropa ynororo, ynara tykase eya:
— Ytoko ropa atapyĩ taka, tykase Apinea.
Naeroro toytose ropa ynororo.
17 Mame tõturuse Apinea Izyraeu tõ tamuximãkõ maro. Ynara tykase ynororo:
— Moino ro Tawi riry se mexiatose otuisarykõme.
18 Seromaroro tyritoko, ynara tykase Ritonõpo exiryke: “Ypoetory Tawi a Izyraeu tõ pynanohpõko ase, ypoetory tomo a, pirixteu tõ poremãkapotohme, imehnõ roropa, topetõkara, toto poremãkapotohme,” tykase.
19 Mame tõturuse roropa Apinea Pẽjamĩ põkõ maro. Toytose ynororo Eperõ pona Tawi zuruse Izyraeu tõ oturutopõpyry poko, Pẽjamĩ põkõ oturutopõpyry poko roropa.
20 Mame toeporehkase Apinea tõ ahtao, 20me orutua kõ maro Eperõ pona, otuhtoh konõto tyrise Tawi a oximaro toto otuhtohme.
21 Mame ynara tykase Apinea Tawi a:
— Ytoxi Izyraeu tõ eahmase oenetupuhtohme tosẽkõme opoetoryme roropa toto ehtohme, tykase.
Mame Apinea taropose ropa Tawi a, osepeme rokene.
Apinea etapatopõpyry
22 Imeĩpo Tawi poetory tõ tooehse ropa Joape maro pirixteu tõ patary poremãkapoxĩpo. Mõkomo itamurume tonehse eya xine. Yrome Apinea onenepyra Tawi maro toh nexiase moroto Eperõ po, taropose ropa exiryke Tawi a kure aytotohme ropa.
23 Mame toeporehkase Joape tõ ahtao, turuse ynororo Apinea oehtopõpyry poko Tawi a oturuse, aropotopõpyry ropa poko roropa Tawi a.
24 Naeroro Joape toytose Tawi a. Ynara tykase eya:
— Otara myka Apinea a? Tooehse ynororo oya repe, oty katohme maropõ ropa? Seromaroro toytose ropa mana.
25 Mokyro Apinea, Nea mũkuru waro mase, onekunohto ynororo. Oenese rokẽ noehno atamorepase oytory poko, onyriry poko, enara.
26 Mame Tawi turumekase Joape ahtao, orutua kõ taropose eya Apinea enehtohme ropa tuna pẽkamã Xira poe. Yrome Tawi tuaro pyra nexiase.
27 Mame tooehse ropa Apinea ahtao Eperõ pona tarose ynororo Joape a pata omõtoh pũtokoxi, toiroro imaro oturutohme samo, tokare pyra. Moroto takorõ Asaeu etapatopõpyry emetakame, Apinea tuose zuakuru aka rato pohsuimã ke, toorihse.
28 Moromeĩpo tuaro toehse Tawi ahtao ynara tykase ynororo:
— Ritonõpo zuaro, ypoe pyra mokyro Apinea totapase.
29 Zae Ritonõpo exiryke Joape wãnohnõko mana jekyry tõ maro, Apinea etapatopõpyry epehpyryme. Ynara se ase: jekyry tõ akuruhtanohpory se ase, ipũkõ motaryke, jaxirykõ ahmitary ke, nohpo erohtoh poko rokẽ waro exikety, totapasẽme exikety etonatoh tao, emitapãnohporykõ ke, enara, tykase.
30 Apinea totapase Joape tomo a, zakorõ Apisai maro, takorõkõ Asaeu tuose eya exiryke, tõsetaparykohtao Kipeão po.
31 Mame ynara tykase Tawi Joape a imarõkomo a roropa.
— Oxitatoko Apinea orihtopõpyry poko. Oupõkõ ixihkatoko roropa oemynyhmarykõ enetupuhpotohme. Osemazuhme ytotoko zonẽtoh pona. Mame Apinea ekepyry ẽ mykapo toytose tuisa Tawi.
32 Mame Apinea tonẽse eya xine Eperõ po. Tyxitase tuisa opore zonẽtoh po. Morararo imoihmãkõ tyxitase toto.
33 Ynara toremiase Tawi tyxitaryme Apinea poko:
“Oty katoh Apinea norikyase, putupyra exikety orihmapory samo?
34 Oemary onymyhpyra nexiase Opupuru roropa anapoipyra nexiase.
Ajoajohpãkõ netapahpyry sã, norikyase myhene.”
Naeroro tyxitase toto Apinea poko imoihmãkomo.
35 Mame tonahsẽ ekarory se toh nexiase Tawi a, otuhtohme kohmãpyra ahtao ro repe. Yrome otuhpyra nexiase. Ynara tykase ynororo:
— Ritonõpo, kuetapako tonahsẽ enapyryhtao ya xixi omõpyra ro ahtao, tykase.
36 Moro etaryke tyya xine tãkye toh toehse. Emero Tawi nyrihpyry poko tãkye toh nexiase.
37 Morara exiryke moro ae ro Izyraeu tõ emero tuaro toehse, Tawi poe pyra Apinea toorihse nexiase.
38 Mame ynara tykase Tawi tymarõkomo a, Izyraeu tõ esamo a:
— Tuaro ehtoko, seroae tuisamã, imehxo exikety toorihse Izyraeu tõ nonory po.
39 Tuisame tymenekase ywy Izyraeu esẽme Ritonõpo a, yrome ya jamihme pyra ase. Mokaro Zeruia mũkuru tõ orẽpyra toh mã repe, yrome jomipona pyra mã toto! Iirypyrymãkõ wãnopyry se ase Ritonõpo a, iirypyrykõ emetakame, tykase.