14
Apisarão oehtopõpyry ropa
1 Morarame Joape, Zeruia mũkuru zuaro nexiase Tawi omuhpe ehtoh poko tumũkuru Apisarão poko.
2 Naeroro typoetory tonyohse Joape a Tekoa pona nohpo, tuaro exikety, enehtohme tyya. Ynara tykase eya:
— Emynyhmakety sã exiko. Upo amuruko xitakety zupõ sã exikety, oũsety onekurinara exiko. Xitakehpyra exiketõ ipoenohko.
3 Mame ytoko tuisa Tawi a oturuse, ynara jomiry ekaroko eya, tykase.
Mame tõmiry tokarose eya Tawi zurutohme.
4 Morarame mokyro nohpo toytose ahtao Tawi esaka tosekumuru po typorohse ynororo Tuisa ẽpataka tõmyty nono pokoxi “Imehxo mase, tuisa,” katohme. Ynara tykase ynororo:
— Kuakorehmako, ajohpãme samo, tuisa, tykase.
5 — Oty se hma? tykase Tawi eya.
Ynara tykase ynororo:
— Pytỹpome myhene ase. Ynio toorihse.
6 Asakoro tumũkue exiase. Yrome tõsetapase toto oximaro tupito po. Mame zupokanekõ pyra exiryke takorõ totapase irui a. Toorihse ynororo.
7 Seromaroro ypatary põkõ emero yzehno toehse mã toto. Umũkuru apoiry se mã toto aorihmapotohme takorõ totapase eya exiryke. Moro riryhtao eya xine tumũkue pyra exĩko ase, kure ehtoh eraximary ya enahkapõko mã toto. Ynio myakã enahkapõko roropa mã toto. Tumũkue pyra typake pyra roropa jyripõko mã toto, tykase.
8 Mame ynara tykase Tawi nohpo a:
— Atapyĩ taka ytoko ropa. Tyripotoh rĩko ase ãkorehmatohme moro poko, tykase.
9 — Tuisa, tykase nohpo. — Emero rokẽ riryhtao oya yna akorehmatohme, ywy rokẽ hxirory se hano wekyry tõ maro: “Zae pyra morara,” kananõ nae ahtao. Omoro, tuisa, ohxirory se pyra ase ipunaka oekyry tõ maro, tykase.
10 Ynara tykase tuisa eya:
— Imehnõ oerekohmarytao enehko xiaro. Jũme oerekohmara ropa exĩko mana, tykase.
11 — Tuisa, tykase nohpo, — ajohpãme sã oturuko Ritonõpo Oesemy a wekyry tõ poko, umũkuru mỹpory se exiketõ poko, umũkuru etyhpyrymã onetapara toto ehtohme, tykase.
Mame ynara tykase Tawi eya:
— Ynara ãko ase, Ritonõpo netaryme, omũkuru onyryhmara imehnõ mã ipunaka, tykase.
12 — Tuisa, tykase nohpo. — Oturuxi ropa toiro pitiko.
— Oturuko, tykase ynororo.
13 — Oty katohme azahkuru ehtoh tyrise oya Ritonõpo poetory poko? tykase nohpo, tõturupose. — Katonõ tõ esary poe omũkuru onenehpopyra ropa mase. Naeroro õmihpyry poe ynetaryme, azahkuru osekarõko mase.
14 Toipe sytatose orihnõko, emero porehme. Kymarokõ tuna sã exĩko tukuãse ahtao nono pona. Ananỹpyra ropa sytatose. Moro saaro toorihse kuahtao xine kuẽsemãkapopyra xine ropa Ritonõpo mana isene ropa kuehtohme. Yrome orutua enehpory ropa waro mase katonõ nonory poe.
15 Tuisa, oya oehno seromaroro, umũkuru etapary se imehnõ exiryke. Ynara tõsenetupuhse ywy: “Tuisa maro jotururuhtao otarame jakorehmãko mana.
16 Otarame ypynanohnõko mana umũkuru maro, yna onetapara emỹpokety ehtohme. Mokyro mã yna ouru se sero nono poe, Ritonõpo nekarohpyry poe typoetory tõ esaryme.
17 Seromaroro õmihpyry ae ro oseremãko ase typynanohse oya jexiryke. Ritonõpo nenyokyhpyry sã mase, ipoe tuaro mase, amaro Kuesẽkõ Ritonõpo exikehpyra exiry se hano.”
18 Mame ynara tykase Tawi eya:
— Ekaropory se ase oya, zae rokẽ kuezuhko roropa.
— Ekaropoko, tuisa, tykase ynororo.
19 — Joape omi poe moehno ya, morara kase? tykase.
Ynara tykase nohpo:
— Ajohpe pyra tuaro rukukuh ma keh. Ỹ, opoetory Joape omi poe morohne tyrise ya, morara tykase roropa ywy, tykase.
20 Tyrise eya ãkorehmatohme zae tyritoh poko oya. Tuaro mase Ritonõpo nenyokyhpyry samo. Emero rokẽ toehse ahtao zuaro mase.
21 Imeĩpo Joape turuse Tawi a, ynara tykase ynororo eya:
— Ise oehtoh rĩko ase. Ytoko, umũkuru Apisarão enehta ropa, tykase Tawi Joape a.
22 Morara kary etaryke tyya Joape typorohse nono pona Tawi ẽpataka “Tuisa imehxo mase,” katohme.
— Kure rokẽ oripõko ase Ritonõpo a. Seromaroro azamaro jehtoh waro ase rahkene, ynekaropohpyry totase oya exiryke, tykase.
23 Morarame Kesua pona toytose Joape Apisarão enehse Jerusarẽ pona ropa.
24 Yrome ynara tykase Tawi:
— Ah nytono tytapyĩ taka, esary pyra mana ytapyĩ tao, mokyro enery se pyra jexiryke.
Naeroro tytapyĩ taka toytose Apisarão. Tuisa enese ytopyra tokurehse ynororo.
Apisarão maro toekurãkase ropa Tawi
25 Morarame Izyraeu po Apisarão panõ pyra nexiase. “Nuasemã kurano,” tykase toto ipoko. Ahmitahpyry pyra nexiase ynororo, kure ynororo zupuhpyry poe ipupuru pona ro.
26 Tũsehke roropa mosa nexiase ynororo. Jeimamyry punero tũsety tysahkapose eya, mosa ahtao, omoxĩ ahtao. Mame isahkane a zũsety tukuhse ahtao asakoro kirume nexiase, tukuhse ahtao tuisa omoxinety kuhtoh ke.
27 Mame tumũkue nexiase oseruao, tõxike roropa toiro, esety Tamara, oryximã enekure exikety.
28 Mame asakoro jeimamyry taropose Apisarão a Jerusarẽ po. Yrome tumy onenepyra nexiase.
29 Morarame Joape tykohmapose tyya Apisarão a repe Tawi zurutohme typoko. Yrome toytory se pyra Joape kynexine. Morara exiryke tõmiry taropose ropa eya Joape oehtohme repe. Yrome ytopyra tokurehse ropa ynororo.
30 Naeroro ynara tykase Apisarão typoetory tomo a:
— Enetoko ke, tutupike Joape utupi pũto, inarykahpyry moro sewata. Apoto zukatatoko jahkatohme itupi po, tykase.
Mame toytose toto Joape tupi zahkase.
31 Axĩ toytose Joape Apisarão tapyĩ taka oturupose:
— Oty katohme utupi tyahkase opoetory tomo a?
32 Ynara tykase Apisarão eya:
— Kykohmapoase repe joturutohme oya. Seromaroro oytory se ase tuisa Tawi a oturupose, ynara kaxita eya: “Oty katoh kuenehpoase ropa Kesua poe? Kurehxo exiry moroto ro jahtao,” tykase Apisarão. — Jotururu se ase tuisa maro. Popyra jahtao eya jetapapory se ase eya, tykase.
33 Naeroro toytose Joape oturuse Tawi maro. Moromeĩpo Apisarão tonehpose tyya Tawi a. Tooehse ahtao tosekumuru po typorohse ynororo Tawi ẽpataka “Tuisa imehxo mase,” katohme. Mame typohse ynororo jumy a.