4
Otyro puhturu arykane
(Mat 13.1-9; Ruk 8.4-8)
Morotoino tamorepase ropa toto Jezu a ikuhpo ehpio. Ahno imoihme exiryke tõtyrise ynororo kanawa tohpike aka. Typorohse ynororo kanawa aka. Moroto ahno tuhke tuna ehpio. Mame Ritonõpo omiry enetupuhtoh poko tamorepase toto eya. Ynara tykase ynororo,
—Etatoko pahne, otyro puhturu arykane toytose. Sapararahme ipuhturu pahne sã mana ahtatohme. Osema taka ipuhturu ohpahnõko roropa sã mana. Moroto torõ tõ enahnõko sã mana osema tao exiryke. Topuxikiri htaka roropa ohpahnõko sã ipuhturu mana. Moroto ẽxihtãko sã mã repe, nono pitiko nae exiryke. Yrome xixi tutũtase ahtao, axĩ aremãnõko mana. Orihnõko ropa axiny. Tymise pitiko toehse repe. Yrome ahtara ekurehnõko mana. Mame ãtaryka htaka roropa ipuhturu ohpahnõko sã roropa mana. Morararo ãtarykahmã eĩko. Ahtara ekurehnõko roropa mana ãtaryka htao toexiryke. Mame nono kurã pona ohpahnõko roropa ipuhturu mana. Moroto ahtãko kure mana otyro zamaro nono exiryke. Kure ekutãko mana. Kure eperytãko roropa mana. Tuhke eperytãko mana, tykase Jezu eya xine.
Morarame ynara tykase ynororo eya xine,
—Otatohxo awahtao xine menetupuhtory, metatory roropa, tykase Jezu eya xine.
Jezu namorepatopõpyry poko
(Mat 13.10-17; Ruk 8.9-10)
10 Moromeĩpo ipoetory tõ tõturupose Jezu a ahno amereh tykase ahtao. Ynara tykase toto,
—Oty poko hkoh moturuno ynanetaryme? Onenetupuhpyrahme sã ynanakene, tykase toto, tõturupose.
11 —Arypyra, Ritonõpo omiry poko oturũko akene oya xine, Ritonõpo enetupuhtohme oya xine oesẽkõme. Ynekarohpyry tupime mã onenetupuhpynomo a. 12 Naeroro,
“Etãko toh mã repe. Yrome jomiry onenetupuhpyra mã toto.
Enẽko roropa mã toto. Yrome zuaro pyra sã mã toto,
tyyrypyrykõ onurumekara toexirykõke,
Ritonõpo a tyyrypyrykõ onykorokapopyra roropa toexirykõke,
tykase Jezu typoetory tomo a.
Otyro puhturu arykatopõpyry poko amorepary poko
(Mat 13.18-23; Ruk 8.11-15)
13 Morarame typoetory tõ turuse eya. Ynara tykase ynororo eya xine,
—Ãmorepatopõpyrykõ onenetupuhpyra ro oexirykõ popyra mana. Sẽ onenetupuhpyra awahtao xine, imepỹ ke ãmoreparykohtao roropa morararo onenetupuhpyra matose.
14 —Mokyro tỹkyryry puhturu arykane poko sã oturuno. Mokyro sã mã imepyny, Ritonõpo omiry poko urutono. 15 Mame moro osema taka aohpahtyã sã Ritonõpo omiry etananõ mã repe. Mame joroko tamuru oehnõko axiny, Ritonõpo omiry enahse ikurohtaka xine. 16 Morararo mokaro imehnomo, Ritonõpo omiry etãko roropa toh mã repe. Yrome topuxikiri htaka aohpahtyã sã mokaro mana. Ritonõpo omiry etãko toh mã repe. Atãkyemãko roropa toh mã repe. 17 Yrome mitara Ritonõpo omiry mã ikurohtao xine ekurehnõko. Ahtara ekurehnõko roropa mana. Morotoino okynã pitiko toehse ahtao, tyhtomarykohtao, tykerekeremarykohtao roropa Ritonõpo omiry pokoino, poremãnõko toh mã rahkene. Urumekãko toh mana. 18 Mame tyoro roropa ãtaryka htaka aohpahtyamo. Moro sã Ritonõpo omiry etananõ kurohtao ãtaryka samo. Ritonõpo omiry etãko toh mã repe. 19 Yrome torẽtyke rokẽ toto tyorõ poko, tytineruke se rokẽ toehtohkõ poko, tymõkomoke se toehtohkõ poko roropa. Ritonõpo omiry emãpyra ikurohtao xine, ekurehnõko ãtaryka htaka aohpahtyã samo. 20 Yrome mokaro mã nono kurã pona arykahpyry samo. Ritonõpo omiry etaryhtao tyya xine jamaro toh mana. Emãnõko roropa ikurohtao xine mana, aomipona toto exiryke. Ehmataõtãko sã roropa ikurohtao xine mana. Mãsa rokẽ pyra Ritonõpo omipona exĩko toh mana, tykase Jezu eya xine.
Saerehkatoh poko
(Ruk 8.16-18)
21 Morarame ynara tykase ropa Jezu eya xine,
—Kasana mitaka nãparina onyripyra exino mana. Zara zopikoxi onyripyra roropa exino mana. Esaka rokẽ tyrĩko exino mana saerehkatohme. Emero zeipõko mana. 22 Moro sã emero zonẽtyã enepõko ropa Ritonõpo mana. Emero enepynỹpotõ enepõko ropa mana. 23 Otato awahtao xine menetupuhtory, tykase ynororo eya xine.
24 Morarame tõturuse ropa ynororo,
—Jomiry etãko matose repe, jomipona ehtoko. Otato awahtao xine atamorepãko matose kure, tuhkehxo apoĩko matose. 25 Morararo otato awahtao xine, itamurumehxo otuarõtanohtorỹko Ritonõpo mana. Yrome otato pyra awahtao xine, ãmorepatopõpyrykõ poko wenikehnõko matose emero porehme.
Otyro puhturu ahtary poko
26 Morarame ynara tykase ropa Jezu,
—Ritonõpo tuisame exiry otyro puhturu arykane sã mana. Mame otyro puhturu arykãko sã mana tupito pona. 27 Mame tuenikaroro exĩko mana. Okynã pixo toehse ahtao ipuhturu ẽxihtãko mana, ahtãko roropa mana onenepyra ahtao. 28 Nono rokẽ ẽxihtanohpõko mana. Morarame ekutãko mana. Mame eperytãko mã rahkene. 29 Mame otyro toehkehse ahtao tupito esẽ atarypokety sã tuhme tahkãko mana, isapakamyryke.
Moxitatu puhturu ehtopõpyry poko
(Mat 13.31-32,34; Ruk 13.18-19)
30 —Moro sã matose Ritonõpo tupime. Oty sã ropa Ritonõpo tuisame exiry? 31 Otyro sã mana. Moxitatu samo. Ipuhturu pisarara repe. 32 Yrome tarykase ahtao ahtãko zumo. Amorihtãko. Torõ to esaryme amoriry exĩko mana.
33 Mame tuhke turuse toto, “Ynara sã Ritonõpo tuisame exiry,” katoh poko turuse toto enetupuhtohme eya xine. 34 Imoihmãkõ maro tahtao enetupuhtoh rokẽ tokarose eya. Mame typoetory maro tahtao enetupuhtoh poko tutuarõmase ropa toto.
Tyryrykane mynyhpãkatopõpyry poko Jezu a
(Mat 8.23-27; Ruk 8.22-25)
35 Morarame tykohmãse ahtao,
—Ehmaropa ikuhpo mõpozakoxi, tykase Jezu typoetory tomo a. 36 Morarame imoihmãkõ enyokyryhtao tyya xine tõtyrise toto kanawaka, Jezu arotohme kanawae. Imepỹ kanawa roropa ĩkapo toytose. 37 Morarame tyryry tykase itamurume. Tyryry karyhtao sapararah tykase pohkane kanawa pokona. Kanawa nerymary se toehse pohkane. 38 Jezu nyhnõko kynexine kanawa ãtykyo. Zupuhpyry tapõke kynexine.
—Tuisa, yna pyno pyra hma? Nerỹko reh sytatohse, tykase toto eya.
39 Mame typakase ropa Jezu. Tyryrykane tymynyhpãkapose eya,
—Omynyhpãko, pohkara exiko, tykase Jezu. Mame tyryry tykakehse, mynytyme konõto rokẽ toehse. 40 Mame ynara tykase typoetory tomo a,
—Oty katoh oserehnõko matou? Jenetupuhpyra ro hmatohu? tykase ynororo eya xine.
41 —To! tykase toto tyya xine tõsenuruhkase toto,
—Mosehxo reh imehxo nahse. Tyryrykane mynyhpãkapono, pohkane roropa mynyhpãkapono, tykase toto oseya rokene.