15
Kaneru tahtopõpyry poko sero
(Mat 18.12-14; 1 Pe 2.25)
1 Mame Jezu a toytose tuhke kowenu tinerũ apoinanomo, pohnõ maro, aomiry etary se toexirykõke.
2 Morarame parixeu tomo a Jezu tykerekeremase mokaro eneryke tyya xine. Moeze omihpyry warõkomo a roropa tykerekeremase Jezu. Ynara tykase toto Jezu poko.
—Popynõ se rokẽ mokyro nah. Imaro xine otuhnõko roropa mana, tykase toto Jezu poko.
3 Morara exiryke ynara tykase Jezu eya xine, aosenetupuhtohkõme typoko,
4 —Etatoko pahne, kaneru esẽ mana. Mame tuhke mã kaneru, 100me mana. Mame kaneru otuenikãko mana toiro. Mame esẽ zupĩko mana. Imehnõ nomõko mana, 99mãkõ nomõko aporo mokyro zupitohme tyya. Toiro itatyhpyry zupĩko ropa mana eporyry ropa ponãmero.
5 Mame tonese ropa ahtao, tãkye exĩko ropa mana. Enehnõko ropa mana tymota po.
6 Mame tytapyĩ taka tooehse ropa tahtao tope tõ kohmãko mana, tyekyry tõ maro roropa. Ynara ãko mã eya xine ynororo, “Ene ropa jeky. Tãkye sehtone jeky enetopõpyry ropa poko,” ãko mã ynororo eya xine.
7 —Etatoko pahne, toiro tyyrypyry poko aexihpyry mokyro kaneru itatyhpyry sã mana. Mame kurãkõ poko tãkye Ritonõpo mã repe. Mame toiro popỹ tosẽme Ritonõpo enetuputyryhtao, tyyrypyry turumekase ahtao roropa eya tãkye kuhse Ritonõpo exĩko mana. Imarõkõ roropa tãkye exĩko toh mana, tykase Jezu eya xine.
Tineru otuenikatopõpyry poko sero
8 Mame ynara tykase ropa Jezu,
—Otarãme nohpo nae tytinerukemy. 10me itinerũ nae parata risemy, typynemy, parihmãkomo. Mame toiro itinerũ tõtuenikase repe. Mame oty tyrise eya otarãme? Nãparina tukase eya. Tytapyĩ tutumehse eya tytinerũ zupitohme. Kure tupise eya otyro akoko.
9 Mame tytinerũ tonese ropa tyya ahtao, tyekyry tõ tykohmase tyya tope tõ maro. Ynara tykase ynororo eya xine, “Tãkye exi ropa ynemapohpyry tonese ropa ya exiryke. Morara exiryke tãkye sehtone,” tykase ynororo.
10 —Ynara ãko ase oya xine. Morararo Ritonõpo nenyohtyã atãkyemãko mã toto toiro iirypyryme exikety a tyyrypyry rumekary ropahtao, tykase Jezu eya xine.
Sẽ nase tumy rumekahpõ poko
11 Mame tõturuse ropa Jezu eya xine aosenetupuhtohkõme Ritonõpo poko. Ynara tykase ynororo,
—Orutua kynexine tumũkue asakoro.
12 Morarame akomihpyry ynara tykase tumy a, “Papa,” tykase. “Jũme rokẽ kymõkomohtoko orihpyra ro awahtao,” tykase ynororo tumy a.
—Mame jũkomo a tymõkomory tapiakase typoenõ mõkomoryme asakororo. Typyne exiketõ tokarose eya xine.
13 Morarame tuhke pyra tõmehse ahtao tumy nekarotyã tokamose ropa imũkuru a, akomihpyry a. Tineru tapoise eya moro epehpyryme. Mame typenekehse ynororo tumy maro toexiry poko. Morara exiryke typatary poe toytose ynororo mya imepỹ pata pona. Pore toeporehkase ynororo. Moero tytinerũ tahnikase eya, tỹpenery tomo a rokẽ tokarose, typenetatohtonõ poko tahnikase tytinerũ eya.
14 —Mame okynã pyra itinerũ tonahse. Moromeĩpo konopo toehkehse moroto. Morarame wãto pixo morotõkõ tynahkehse toto. Mokyro tynahkehse roropa tytinerukehse toexiryke.
15 Morara exiryke toerohtoh tupise eya. Imepỹ poetoryme toerohpitose ynororo. Ahno eky nahpaneme toehse, poinokoimo nahpaneme.
16 Mame omise toehse ipunaka. Poinokoimo napyry enapyry se toehse repe tomiryke. Yrome morotõkõ anautuhmara myhẽ toehse.
17 Morarame ynara tõsenetupuhse ynororo, “Papa typoetoke tuhke. Tynahke roropa tuhke. Atahnikãko roropa toto napyry. Yrome ywy taro, jemiryke rokẽ myhẽ orihnõko ase,” tykase ynororo tukurohtao rokene.
18 “Morara exiryke ytõko ropa ase papa esaka mya roropa. Ynara ãko ase papa a, ‘Oehno ropa kẽ papa. Iirypyryme rokẽ ase oya, Ritonõpo a, enara.
19 Omũkurume pyra ase otarãme, popyra jexiryke. Morara exiryke opoetoryme rokẽ kyriko rahkene,’ ãko ase papa a,” tykase tukurohtao ynororo.
20 Morotoino toytose ropa ynororo tumy a ropa.
—Mame amekeino tumũkuru tonese jũ a ahtao, nupunato tonese tumũkuru. Tururume toytose ynororo tumũkuru eahmase.
21 Morarame ynara tykase imũkuru, “Papa, oehno ropa. Iirypyryme rokẽ ase Ritonõpo a, oya, enara. Otarãme omũkuru kara ase, popyra jexiryke,” tykase imũkuru tumy a. “Arypyra, umũkuru ro mase,” tykase jumy eya.
22 —Mame ynara tykase jumy typoetory tomo a, “Axĩ umũkuru zupõ enehtoko, kurano, amurutohme eya,” tykase. “Omahtao roropa ke ẽmatoko emary aka. Sapatu roropa ekarotoko eya.
23 Pui mũkuru ikasetahpyry enehtoko etapatohme, otuhtoh konõto ritohme, tãkye kuehtohkõme,” tykase jumy typoetory tomo a.
24 “Ynara exiryke, umũkuru aorikyhpyry sã monexiano. Mame aẽsemamyhpyry sã toehse ropa nase. Itatyhpyry sã roropa monexiano. Mame seromaroro aosenepohpyry ropa sã nase,” tykase jumy. Morara exiryke tãkye toehse ropa toto. Tõtuhse toto. Tãtãkyemase toto.
25 —Morarame irui kynexine, tupito po. Morarame tooehse ropa tahtao tapyi myhtokoxi, rue totase eya, waketõ roropa totase eya.
26 Mame tumy poetory tykohmase tyya tõturupotohme, “Otara ãko hkoh moxiã nae?” tykase ynororo tõturupose eya.
27 —Mame tozuhse eya, “Arypyra, ãkorõ noehno ropa. Morara exiryke pui mũkuru kurã totapapose omy a kure tooehse ropa tumũkuru exiryke,” tykase ynororo eya.
28 —Mame tohne toehse irui ipunaka. Tapyi taka tomomyry se pyra toehse. Morarame jũ toytose eya imaro tõturutohme. “Oty katohme koh omõpyra mano tapyi taka? Aimo, omõko,” tykase jumy eya.
29 “Etako pahne papa,” tykase tumy a. “Tuhke jeimamyry taropose ya amaro jexiry poko. Opoetoryme roropa toerohse ywy. Õmiry onymoikehpyra roropa ase. Yrome poti mũkuru onetapara mexiasene tãkye jehtohme jepe tõ maro.
30 Yrome mokyro omũkuru kahpyry omõkomory eya pake tahnikase. Nohpo tõ poko rokẽ tonahkase eya. Mame tooehse ropa ynororo ahtao pui mũkuru kurã totapapose oya otuhtoh ritohme ipoko. Naeroro samũ, ãko ase papa,” tykase imũkuru tumy a.
31 —Mame ynara tykase jũ eya, “Aimo, etako pahne. Ymaro mase jũme. Mame ymõkomory omõkomoryme mana, emero porehme.
32 Yrome ãkorony aorikyhpyry sã monexiano amerehme. Mame aẽsemamyhpyry ropa sã noehno ropa. Itatyhpyry sã roropa monexiano. Mame seromaroro aosenepohpyry ropa sã nase. Naeroro otuhtoh konõto yripono tãkye kuehtohkõme,” tykase jumy eya. Morara tykase Jezu eya xine.