37
Ezekia omihpyry Izaja a
(2 Tuisa 19.1-7)
1 Morarame mokaro omiry etaryke tyya tãtasamaryme tupõ tyxihxihkase tuisa Ezekia a, upo topuxiximã rokẽ tamuruse eya tokozeremy, toemynyhmaryke, mame Ritonõpo Tapyĩ taka toytose ynororo.
2 Mame typoetory tõ taropose eya oturuse urutõ Izaja maro, Amoxi mũkuru mokyro. Upo topuxiximã rokẽ tamuruse eya xine.
3 Ynara tykase toto Izaja a Ezekia omiryme:
— “Seroae etuarimatoh mana; kyhxirotorỹko mã toto, Axiria põkomo, ehxirõko sytatose. Nohpo enurukety sã sytatose tonurutoh po toehse ahtao, yrome jamihkehnõko sã mana.
4 Mokyro Axiria esemy a typoetory, soutatu tõ esẽ tonehpose Ritonõpo Imehxo Exikety eunohtohme. Kure exiry mokyro omiry etaryke tyya mokyro wãnopyry Ritonõpo a. Naeroro oturuko Ritonõpo a kypoko xine, enepanohtyã poko.”
5 Mame Ezekia naropohpyry totase ahtao Izaja a,
6 ynara tykase ynororo Ezekia ezuhtohme:
— Ynara ãko Kuesẽkõ mana: “Enaromyra exiko onetahpyry poko, Axiria tuisary poetory omihpyry poko, opynanohsaromepyra Ritonõpo mana, katopõpyry poko.
7 Ritonõpo poe imehnõ nekarohpyry etaryhtao eramãko ropa mã ynororo tosaka ropa. Mame moroto esao etapãko imehnõ mana,” ãko mã Ritonõpo, tykase Izaja.
Axirio tõ naropotopõpyry
(2 Tuisa 19.8-19)
8 Morarame mokyro Axiria soutatu tõ tuisary zuaro toehse Rakixi turumekase ẽperatu Axiria esemy a, etonatohme Ripina põkõ maro. Naeroro toytose ynororo morotona oturuse imaro.
9 Omi totase Axiria tuisary a Ejitu tõ soutatu tõ poko, toto tuisary Tiraka, Etiopia pono. Aepyry poko totase eya, etonase tymaro. Moro poko tuaro toehse axirio tõ tuisary ahtao pape tymerose eya tuisa Ezekia, Juta esẽ, neneryme.
10 Ynara tykase: “Oesemy Ritonõpo oewomanekõme enetupuhnõko mase repe: ‘Oewomatorỹko ase, pata Jerusarẽ onyporemãkara ehtohme,’ ãko ynororo oya repe; yrome osenekunohpopyra exiko eya.
11 Orẽpyra Axiria tuisary ehtoh poko zuaro mase. Imehnõ nonory poremãkapory se ynororo ahtao, iporemãkapõko mana. Osepynanohsaromepyra mase.
12 Pake ahtao pata tõ typoremãkapose ytamuru tomo a, Kozã te, Harã te, Rezepe te, Etẽ põkõ totapase eya xine, Terasaa patary ponõpo tomo. Toto onewomasaromepyra ineponãmarykõ kynexine.
13 Otoko na mokaro pata tõ esã seromaroro? Hamate esemy te, Arapate esemy, Separawaĩ te, Hena te, Iwa esemy, enara? Tonahse mã toto.”
14 Moro pape enexĩpo, toytose Ezekia Ritonõpo Tapyĩ taka. Moro tao moro pape tyrise eya Ritonõpo ẽpataka.
15 Mame tõturuse ynororo Ritonõpo a, ynara tykase:
16 — Ritonõpo Jamihmehxo Exikety, Izyraeu tõ Esemy. Ãpõ po mase moroto taporihke exiketõ epoe! Omoro rokẽ mase tuisa tõ Esẽme, Kapu Rihpõme mase, nono Rihpõme roropa.
17 Yna omiry etako, Ritonõpo, yna etuarimatoh eneko. Mokyro Senakeripe omiry etako, oeunohnõko mana, Ritonõpo, isene Exikety.
18 Ajohpe pyra tuhke pata põkõ typoremãkase Axiria tuisary tomo a, toto nonory tyyryhmase eya xine.
19 Ineponãmarykõ wewe risã typahse eya xine apoto htaka toto enahkapotohme, asã pyra toto exiryke. Tyrityãme rokẽ exiryke, wewe risã rokene, topu risamo, enara.
20 Seromaroro yna Esẽme mase, Ritonõpo. Naeroro yna ipynanohko yna onyporemãkapopyra Axiria põkõ ehtohme. Mame imehnõ pata põkõ emero awaro exĩko mã toto. Omoro rokẽ Ritonõpome mase yna Esẽme, tykase, tõturuse Ezekia Ritonõpo a.
Izaja omihpyry Ezekia a
(2 Tuisa 19.20-34)
21 Mame omi taropose Izaja a Ezekia netaryme. Ynara tykase ynororo:
— Turuse Ritonõpo Izyraeu tõ Esemy a oexiryke,
22 ynara ãko Ritonõpo mana: “Pata Jerusarẽ põkõ oeunohnõko mã toto, Senakeripe, opoihtõko roropa mã toto.
23 Onokyme jekarõko mah ykerekeremaryhtao oya? Onoky poihtõko mexiase? Ritonõpo orẽpyrahxo Exiketyme jekaropyra mexiase, ywy ase Izyraeu tõ Esẽ kurano.
24 Opoetory tõ tonehpose oya oepyrypatohme orẽpyra oehtoh poko; okyryry tuhke kahu tõ ke ypy tõ kaehxo exiketõ Ripano po typoremãkase oya. Moroto wewe konõto takohse oya, apupari tõkehko kaetokohxo exiketomo, xipirexite tõ kurã roropa, mya wewe htaka oytotopõpyry poko toepyrypase omoro.
25 Tuna pẽkamã ahkatopõpyry poko oya tuna ẽtohme imehnõ nonory po toepyrypase omoro. Opoetory tõ soutatu tõ tuhke exiry poko toepyrypase roropa omoro, ipupurukõ ke tuna Niro tonore tyripose.
26 “Otarame zuaro pyra mase moino ro tõsenetupuhse ywy senohne ripory poko, seromaroro morohne tyrise ya rahkene. Ajamitunuru ekaroase oya pata tõ, tapuruse exiketõ, kararahtohme oya.
27 Moro pata taõkõ tyjamihkehse toh nexiase, enaromỹke toh nexiase, toehxirose toto. Onahpoty sã toehse toh nexiase ona po, ãtarykahme sã roropa tapyi po, axĩ anorỹko tyryrykane axitũ toehse ahtao, xixi tũtatoh wino.
28 “Yrome awaro ase ipunaka; onyriry waro ase, aza rokẽ oytory waro roropa ase. Yzehno oehtoh waro ase.
29 Turuse ywy yzehno oehtoh poko, imehnõ motye imehxo oehtoh poko oepyrypary poko roropa, naeroro seromaroro oeunary ao oka rĩko ase, õtaka kurimene rĩko ase, kawaru mytaka kurimene riry sã tosẽ omipona ehtohme. Mame aaropõko ropa ase oesemary ae, oehtopõpyry ae ropa.”
30 Mame ynara tykase Izaja tuisa Ezekia a:
— Ynara zae Ritonõpo omiry ehtoh enetupuhpotoh ripõko Ritonõpo mana: sero jeimamyry ae, moae roropa, tamoreme ahtatyã enahnõko matose, anarykahpyrykõ kara. Yrome moromeĩpo otyro arykãko matose tiriiku tõkehko, mame otyro apoĩko roropa matose, uwa zoko arykãko roropa matose, uwa epery enahnõko roropa.
31 Morarame mokaro Juta tõ, enepanohtyã ekurãkãko mã toto, otyro samo, tymise exiketõ samo, mya imity nono aka tomõse, eperytãko mana.
32 Jerusarẽ po ahno tõ exĩko mana, ypy Xião po roropa. Morara se Ritonõpo Jamihmehxo Exikety exiryke tyripõko mã ynororo.
33 — Mame ynara ãko Ritonõpo mokyro Axiria esẽ poko: “Sero pata pona omõpyra mana. Pyrou onuopyra roropa mana sero pata po. Isoutatu tõ, tõsewomatohke oehpyra exĩko pata pũtokoxi. Nono onupuimara exĩko mã toto opyime pata apuru pokona, pata poremãkapotohme.
34 Toehtopõpyry ae ytõko ropa Axiria tuisary mana, tosaka ropa, omõpyra ahtao sero pata pona. Ywy, Ritonõpo, morara ãko ase.
35 Ywy sero pata pynanohnõko ase, ewomãko ase imehxo jehtoh waro imehnõ ehtohme, jomihpyry totapose ya exiryke roropa ypoetory Tawi a. Ywy, Ritonõpo, oturuno.”
Axiria poremãkatopõpyry
36 Mame moro kohmamyry ae ro Ritonõpo nenyokyhpyry toytose axirio tõ osesaritoh pona, soutatu tõ taorihmapose eya 185 miumãkomo. Mame tõmehse ahtao aorihtyã ekepyry rokẽ nexiase moroto nono po.
37 Mame Senakeripe, Axiria esẽ tõtouse ropa, tosaka toytose ropa ynororo Niniwe pona ropa.
38 Morarame tyneponãmary eahmaryhtao eya, Nixiroke, eahmatoh tao, totapase ynororo imũkuru tomo a, asakorõkomo a, Ataramereke a te, Sarezea a, enara. Tytapemã ke tumykõ totapase eya xine. Mame toepase toto Ararate nonory pona. Imepỹ imũkuhpyry, Esaa-Hatõ, tuisame toehse tumy myakãme.