10
Yrome Moeze nymerohpyry mõpãme rokẽ mana. Kyrixtu nyrihpyry kurã poko enetupuhpotohme rokẽ mana. Imenuru sã roropa mana pape poko, Ritonõpo nekarory kurã poko enetupuhpotohme. Tynekarorykõ etapãko mã toto jeimamyry punero, kakehpyra samo. Yrome morohne ke ekurãkasaromepyra mã toto ekurehnõko, Ritonõpo poko se exiketõ mana. Ritonõpo poko exiketõ rypyry tykorokase ahtao, tyyrypyrykõ poko ehxiropyra toh toehse exiry repe. Morarame tynekarorykõme okyno tõkehko onetapazomopyra toh exiry, tyyrypyrykõ tykorokase exiryke. Yrome jeimamyryae rokẽ tynekarorykõ etapãko mã toto tyyrypyrykõ poko tuenikehtohkõme repe. Yrome wenikehpyra mã toto iirypyryme ro toexirykõke. Pui tõkehko orikyry ahno rypyry onepehmasaromepyra mana ipunaka.
Morara exiryke Kyrixtu oehsasaka tahtao sero nono pona, ynara tykase ynororo Tumy a,
“Okyno tõkehko totapasẽ se hkopyra mase.
Ahno nekarotyã oya se pyra mase.
Naeroro joko myriase ahnome jehtohme,
õmipona jehtohme roropa.
Okyno tõkehko zahkary se hkopyra mase.
Tynekarorykõme oya okyno zahkãko mã toto.
Tytororo jahkãko mã toto tyyrypyrykõ epehpyryme repe.
Yrome azamaro hkopyra mana.
Naeroro moro eneryke ya ynara ase, taro ase Ritonõpo,
õmipona jehtohme ipunaka.
Ypoko onymeropohpyryae ro ase,”
tykase Kyrixtu Tumy a. Osemazuhme ynara tykase ynororo, “Okyno tõkehko totapasẽ se hkopyra mase. Ahno nekarory se pyra. Okyno tõkehko zatyry tyyrypyrykõ epehpyryme, morohne azamaro pyra mana,” tykase ynororo. Morara tykase Kyrixtu, Ritonõpo nymeropohpyryae ro mokarohne totapase ahtao, mokaro nekarory poko Ritonõpo a. Mame morara kaxĩpo, ynara tykase roropa ynororo, “Taro ase, Papa, õmipona jehtohme ase ipunaka,” tykase. Naeroro Ritonõpo a pakatokõ okyno etapatoh tonahkase. Tymyakãmase Kyrixtu orikyry ke. 10 Mame Ritonõpo omipona Jezu Kyrixtu exiryke ipunaka, tukurikase sã sytatose. Kyyrypyrykõ tykorokase mana, tynekaroryme tõsekarose Kyrixtu exiryke toorihtohme. Toorihse toiro, jũme kypynanohtohkõme.
11 Juteu tõ poko Ritonõpo maro oturuketõ erohnõko mana kokoro rokene. Porohpyra mã toto, tynekarorykõ etapazomõko rokẽ toto tuhke. Yrome toto nekarotyã ahno rypyry onykorokara mana. 12 Tamoreme Kyrixtu kynorihne toiro, ahno rypyry epehpyryme. Inekarohpyry kure kuhse mana jũmãme. Mame tõtyhkase ahtao kỹporohne tuisame imehxo, Ritonõpo apotunuru wino. 13 Moroto mana tyzehnotokõ poremãkapory eraximãko. Toto poremãkapõko Ritonõpo mana. 14 Kynosekarone toiro toorihtohme. Toorikyryke kukurãkatone jũme, kyyrypyrykõ tykorokase exiryke tyya.
15 Ritonõpo zuzenu roropa kutuarõtanohtorỹko sero poko mana. Ynara ãko ynororo osemazuhme,
16 “Imeĩpo jomiry kasenato ekarõko ase ypoetory tomo a.
Jomiry merõko ase toto kurohtao zuaro toto ehtohme.
Toto eano pona imerõko ase jomipona se toto ehtohme,”
ãko. 17 Morarame ynara ãko roropa mana, “Wenikehnõko ase toto rypyry poko. Popyra toto ehtopõpyry poko wenikehnõko ase,” ãko mana. 18 Naeroro, kyyrypyrykõ tykorokase exiryke, imepỹ totapasẽ se pyra mana, kynekarorykõme, kyyrypyrykõ korokapotohme.
Ehmaropa Ritonõpo ẽpataka
19 Wekyry tomo, kure Ritonõpo a Jezu orihtopõpyry kyyrypyrykõ epehpyryme. Naeroro seromaroro oturũko sytatose topohme Ritonõpo maro kokoro rokene, Jezu nae kuexirykõke. Kuesemarykõme sã Jezu mana Ritonõpo a. 20 Kamisa kuroko ytopyra sytatose. Mokaro juteu tõ pake Ritonõpo maro oturuketõ tuisary tomõse kamisa kuroko Ritonõpo maro oturuse. Yrome Jezu a toorihtopõpyry ke osema kasenato tyrise. Osemame exikehpyra mana Ritonõpo a kuytotohkõme. 21 Naeroro Ritonõpo maro oturukety imehxo exikety nae sytatose, kuakorehmanekõme, Ritonõpo tapyĩ esemy. 22 Naeroro Ritonõpo a ehmaropa oturuse, tukurãkase kuexirykõke eya. Torẽtyke pyra sehtone. Onenetupuhkehpyra roropa sehtone eya kuytorykohtao. Osenekunohpopyra sehtone. Moeze a emero tysapararahmase munu ke Ritonõpo tapyĩtaõkomo. Moro saaro Kyrixtu toorihse exiryke tukurikase sã kukurohtao xine mana. Popyra kuehtopõpyrykõ tykorokase roropa eya mana. Tuzenu tokarose roropa kyya xine ikurikatyã sã kuehtohkõme tuna ke. 23 “Kure oritorỹko ase,” tykase Ritonõpo exiryke, kure typoetory rĩko mana, tõmihpyry onurumekara exiryke. Moro poko imehnõ zuruxĩpo, nary rokene, kara sehtone. Kypynanopyrykõ seraximatone, tõmihpyry omipona Ritonõpo ehtoh enetuputyryke kyya xine. 24 Imehnõ pyno sehtone. Satakorehmatone imehnõ pyno kuehtohkõ poko, kure imehnõ ritohme kyya xine, enara. 25 Toitoine Jezu poetory oximõpyra mã toto. Morara pyra sehtone. Soximõtone Ritonõpo poko. Satakorehmatone. Ritonõpo omipona kuehtohkõ eneryke imehnomo a, aomipona se exĩko roropa mã toto. Yronymyrymehxo Kuesẽkõ omipona sehtone, sykatone itamurumehxo oxime, okynahkopyra Kuesẽkõ oepyry ropa enetuputyryke kyya xine.
26 Ynara exiryke, Jezu kynorihne kyyrypyrykõ epehpyryme. Kure kuhse Jezu orihtopõpyry kynexine Ritonõpo a. Naeroro imepỹ etapasẽ se pyra mana. Moro waro toehse sytatose. Naeroro kyyrypyrykõ onurumekara kuahtao xine Jezu waro pyra exiketõ samo, imepỹ tokarosẽ pyra mana kyyrypyrykõ epehmatohme. 27 Morara exiryke kyyrypyrykõ onurumekara kuahtao xine ynara rokẽ nae sytatose, kuãnopyrykõ zuno rokẽ exĩko sytatose. Kurãkõ apiakatohpo kuapiakatorỹko Ritonõpo mana, tyyrypyrykõ poko exiketõ wãnohtohpo. Apotoimo konõto htaka tyzehnotokõ emãko Ritonõpo mana, toto enahkatohme. 28 Moeze nymerohpyry turumekase ahtao popyra kynexine. Aomipona pyra exiketõ totapapose toto popyra aehtohkõ tonese exiryke asakorõkomo a. Moeze nymerohpyry omipona pyra aehtyã totapapose toto. Epara toh kynexine. Toto anakorehmara roropa imehnõ kynexine. Moeze nymerohpyry turumekase eya xine exiryke totapase toto. 29 Mokaro saaro seromaroro Ritonõpo mũkuru kerekeremananõ nae. Ritonõpo omiry totase eya xine repe, “Umũkuru kynorihne opynanohtohkõme, okurãkarykõ se toexiryke,” kary totase repe. Yrome, “Oty katoh toorihse Ritonõpo mũkuru nae?” ãko mã toto Ritonõpo omiry poihtõko. “Iirypyrymãkõ sã omũkuru kynexine,” ãko roropa mã toto Ritonõpo a ajohpe rokene. Ritonõpo zuzenu toto pyno repe. Yrome ipoihtõko rokẽ mã toto. Morara exiryke yronymyrymehxo mokaro wãnohnõko Ritonõpo mana Moeze kerekeremahpõkõ wãnohtopõpyry motye kuhse, iirypyrymehxo toto exiryke Ritonõpo kerekeremary poko. 30 Ritonõpo waro sytatose. Ynara tykase ynororo, “Ywy roro emỹpõko ase. Ywy roro ypoetory tõ epehmãko ase,” tykase. Ynara tykase roropa ynororo, “Ypoetory tõ apiakãko ase,” tykase Kuesẽkomo. 31 Iirypyrymãkõ wãnopyry mã oahmame pyra mana. Typoihtohpõkõ wãnohnõko Ritonõpo mana. Oserehnõko mã toto. Epara roropa mã toto imyhtoino. Ynoro rokẽ mã isene exiketyme jũmanatome.
32 Wekyry tomo, wenikehpyra ehtoko oehtopõpyrykõ poko. Ritonõpo omiry kurã poko zuaro toehse awahtao xine tuhkãkõ ozehno xine toh nexiase. Oryhmarykõ se toh nexiase. Yrome Kyrixtu onenetupuhkehpyra mexiatose. Poremãpyra mexiatose, eramara ropa mexiatose oorypyrykõ poko ropa. 33 Typoihtose mexiatose. Tyyryhmase roropa ozehnotokomo a tuhkãkõ neneryme. Imehnõ nupunato tonese oya xine tyyryhmase toto ahtao. Toto maro se mexiatose. 34 Imehnõ Jezu poetory tõ tõmapose ahtao ãpuruhpyry taka, toto pyno mexiatose. Toto maro mexiatose imehnõ neneryme. Mame atapyĩkõ tupuxihkase ahtao imehnomo a omõkomory tõkehko maro meanahtoatose. Tãkye ro mexiatose Ritonõpo nekarory kurã enetuputyryke oya xine. Omõkomohpyrykõ motye kuhse Ritonõpo nekarory oya xine mana. Moro onupuxihkasaromepyra imehnõ mana, jũmãme. 35 Naeroro poremãpyra ehtoko. Ritonõpo a õtururukõ onurumekara ehtoko. Orumekara roropa Ritonõpo mana. Kure kuhse oritorỹko mana, imaro õtururukohtao. 36 Penekehpyra ehtoko Ritonõpo enetuputyry poko oya xine, aomipona oehtohkõ poko, enara. Mame inekarotyã apoĩko matose. Kure oritorỹko mana, “Kure oritorỹko ase,” katopõpyryae ro. 37 Ynara tymerose Ritonõpo omiryme sero poko,
“Okynã pyra oehnõko ropa mana.
Mokyro oehkety oehnõko ropa mã rahkene.
Ekurehpyra mana.
38 Mame ypoetory tõ kurãkõ isene exĩko mã toto
jũme jenetuputyryke eya xine.
Yrome jurumekary ropahtao toto a,
tãkye pyra exĩko ase toto poko,”
ãko Ritonõpo. Moro tymerose pake. 39 Imehnõ mã Kuesẽkõ rumekãko mã toto. Osenahkãko toh mana. Mãpyra enetuputyryke kyya xine typynanohse sytatose Ritonõpo a. Kuarotorỹko roropa mana tymaro kuehtohkõme.