44
Omõtoh xixi tũtatoh wino
1 Mame jaroase mokyro orutua omõtoh jaraõ pona, Ritonõpo Tapyĩ poe xixi tũtatoh wino. Moro omõtoh tapuruse nexiase.
2 Mame ynara tykase Ritonõpo ya:
— Sero omõtoh tapuruse exikehpyra mana; jũme onetapuruhmakara ropa exĩko mana. Moro ae imehnõ omõsaromepyra mã toto, ywy, Ritonõpo Izyraeu tõ Esemy, moro ae tomõse jexiryke. Morara exiryke tapurusẽme exĩko mana jũme,
3 yrome tuisa morotona ytõko mana otuhse jeahmaryme jẽpataka. Omõnõko mana osa inunõ omõtoh ae, moro ae tũtãko roropa mana.
Ahno omomyry poko Ritonõpo Tapyĩ taka
4 Mame jaroase mokyro orutua omõtoh kuroko inikahpozakoxi, Ritonõpo Tapyĩ ẽpataka. Tõsenuhmase jahtao Itapyĩ enease pehme sã Ritonõpo saerehkatoh ke. Toepukase ywy jẽmyty po nono pokoxi, eahmatohme.
5 Mame ynara tykase Ritonõpo ya:
— Ahno mũkuru, tomeseke exiko emero enery poko oya emero etary poko roropa oya. Ynyripohpyry tõ ekarõko ase oya Ytapyĩ poko. Imeroko emese kure samo onokãkõ jomi poe omõnõko Ytapyĩ taka, onokãkõ roropa omõsaromepyra exĩko.
6 — Kaxiko mokaro Izyraeu tomo a, jomiry omipona pyra exiketomo a: “Ywy, Ritonõpo Oesẽkõ. Epo hnae onyrityã nuriame ehtoh poko,” ãko ase.
7 Ytapyĩ Kurã nuriame tyrise eya xine, imeimehnõ ahno tonehse eya xine Ytapyĩ taka, tyyrypyrykõ onurumekara exiketomo, jomiry omipona pyra exiketomo, juaro pyra exiketomo. Tonehse toto zara pona Ytapyĩ taka, okyno tõ totapase ahtao tynekarory kasery imunuru maro ekaroryhtao ya apoto apõ po. Moro sã nuriame ehtoh poko toehse oexirykõke osepeme kuehtohkõ tytahkase oya xine.
8 Jeahmatoh Ytapyĩ tao tyripose toto imehnõ nonory põkomo a; ynyripohpyry eya xine, imehnomo a tyrohmanohpose eya xine.
9 — Ywy, Ritonõpo Oesẽkõ, ynara ãko ase: imehnõ nonory pono, jaĩpotapihpyry onysahkara exiketõ, jomiry omipona pyra exiketõ, zara pona Ytapyĩ taka omõsaromepyra mana, torẽnase ynororo ahtao ro ypoetory Izyraeu tõ rãnao toexiry poko.
10 — Rewi pakomotyamo a Izyraeu tõ maro emero turumekase ywy tyneponãmarykõ eahmatohme tyya xine. Naeroro tuãnohsẽme exĩko mã toto.
11 Erohnõko ro mã toto ypoetoryme Ytapyĩ tao omõtoh eraseme te, Ytapyĩ poko roropa; okyno tõ etapãko mã toto ahno nenehtyamo jahkatohme tytororo apoto apõ po, tynekaroryme roropa. Ahno rãnao eraximãko mã toto akorehmatohme.
12 Tyneponãmarykõ eahmary poko toehse toh kynexine Izyraeu tõ maro, Izyraeu tõ iirypyryme tyripose eya xine. Morara exiryke ywy, Ritonõpo Oesẽkõ, jomiry etapõko ase oya xine, mokaro tuãnohsẽme exĩko mã toto.
13 Erohpyra exĩko mã toto oturuketõme, ykyryry kurã poko pyra exĩko mã toto, upũtokoxi oehpyra mã toto. Jesary Kurã Kuhse pona omõpyra roropa mã toto. Toto wãnohtoh tynyrihpyrykõ xihpyry emetakame ynara mana:
14 Ytapyĩ omõtoh eraseme rokẽ toto rĩko ase, enara.
Oturuketomo
15 Ynara tykase Ritonõpo Kuesẽkomo:
— Turumekase jahtao Izyraeu tomo a emero porehme, oturuketõ Rewi pakomotyamo, Zatoke pakomotyã anamonohpyra toh nexiase, toerohse toto kokoro rokene Ytapyĩ tao. Seromaroro erohnõko mã toto jẽpataka tynekarorykõ zahkary poko okyno kasery, munu roropa apoto apõ po.
16 Mokaro rokẽ omõnõko mã toto Ytapyĩ taka, erohnõko apoto apõ poko te, akorehmãko roropa mã toto jeahmary poko Ytapyĩ tao.
17 Aomomyrykohtao zara omõtoh ae Ytapyĩ Kurã taka upo amurũko mã toto mauru panõ risemy. Aerokurukohtao zara po Ytapyĩ tao roropa kaneru hpoty risẽ anamurupyra mã toto.
18 Tupuhpyrykõ po mauru panõ risẽ rĩko mã toto, axiakã amurũko mauru panõ risemy roropa; yrome enãkutara toehtohkõme zamareary anamurupyra mã toto.
19 Ytopyra ro toto ahtao jarãnaka ahno maro ehtohme upo oũko mã toto toerohtohkõ zupony Ytapyĩ Kurã tao, ikurãkatohme osa kurã po. Imepỹ upo amurũko mã toto tupõkõ kurã imehnõ onyryhmara ehtohme.
20 — Oturuketõ tupuhpyrykõ onywyhnapopyra mã toto, mosahxo roropa tũsetykõ onyripopyra mã toto, yrome kure rokẽ zũsety sahkapõko mã toto.
21 Uwa eukuru jehnahpyry onẽpyra oturuketõ mana ytosasaka toto ahtao zara pona Ytapyĩ taka.
22 Jomi poe oturuketõ pytasaromepyra mã toto pytỹpo maro te, inio nurumekahpyry maro roropa, yrome pytãko rokẽ mana orutua poko exipitopyra exikety maro te, imepỹ oturukety pytỹpyry maro toorihse inio ahtao, enara.
23 — Ypoetory tõ amorepãko oturuketõ mana, kure ehtoh oxisã pyra mana popyra ehtoh maro. Nuriame exikety oxisã pyra mana kure exikety maro.
24 Osepune pyra exiketõ oepyryhtao oturuketomo a zae apiakatohme, jomihpyry omipona morohne apiakãko mã toto. Oseahmatoh rĩko roropa mã toto jomihpyry omipona te, jomihpyry omi poe oserematoh kurã rĩko roropa mã toto.
25 — Aorihtyã ekepyry anapopyra oturuketõ mana. Tapose ahtao eya nuriame exĩko mana. Yrome jomiry omi poe tumy ekepyry apõko mana te, tyse te, tumũkuru te, turui te, takorony te, toryxiry tynioke pyra exikety rokene, enara.
26 Imeĩpo tukurikase ropa ahtao eraximãko 7me ẽmepyry.
27 Mame omõnõko zara pona Ytapyĩ taka tynekarory zahkatohme kure ehtohme ropa, aerohtohme ropa Ytapyĩ tao. Ywy, Ritonõpo Oesẽkõ, oturuno.
28 — Tymõkomoke exĩko oturuketõ mana: ywy ase toto mõkomoryme samo. Nono esẽme exipyra exĩko mã toto Izyraeu tõ nonory po: ywy ase toto nonoryme samo.
29 Ahno nekarohpyry, tonahsẽ tiriiku tõkehko te, inekarotyã tyyrypyrykõ korokapotohme te, zae pyra toehtohkõ korokapotohme roropa, oturuketõ napyryme exĩko. Ahno nekarohpyry ya Izyraeu tõ nonory po emero oturuketõ kyryryme exĩko.
30 Tonahsã apoipitoryhtao kure exikety tokarose ahtao ya morohne emero oturuketõ napyryme exĩko. Pão riryhtao ahno a, wyi ekeiryhtao eya xine apitorymã ekarõko mã toto oturuketomo a tynekaroryme ya, mame moro sã ahtao kure rokẽ itapyĩ taõkõ rĩko ase.
31 Tamoreme okyno toorihse ahtao te, torõ tõ roropa tosekase toto ahtao roropa onokyro a mokaro onõpyra oturuketõ mana.