12
Pauru osenehtopõpyry poko
1 Toiparo rokẽ epyrypãko ase oya xine kure jehtoh poko. Yrome ãko ro ase. Mokaro ajoajohpãkõ epyrypãko mã toto tõsenehtopõpyrykõ poko. Yrome Kuesẽkõ osenepotopõpyry ekarõko ase oya xine, josenehtopõpyry roropa.
2 Pake pohto Ritonõpo maro jotururuhtao tanỹse ywy eya kapu aka, tosaka. 14me jeimamyry taropose moino, janỹtopõpyry poe. (Otarãme juzenu rokẽ arone kapu moino akoxi. Juzenu enene imepỹ samo. Otarãme josenety ae rokẽ ytone kapu aka. Zuaro pyra ase. Ritonõpo rokẽ zuaro.)
3 Etatoko pahne, jarotopõpyry Ritonõpo a waro rokẽ ase, typatary kurã pona, kapu aka. (Otarãme juzenu rokẽ arone. Otarãme ytone josenety rokene. Zuaro pyra ase. Ritonõpo rokẽ zuaro mana.)
4 Omi kurã etase moero jahtao. Morara katopõpyry ekarory waro pyra ase ipunaka, seropõkõ omiry sã pyra exiryke. Morara katopõpyry kamexipopyra roropa kynexine.
5 Naeroro morara jehtopõpyry poko epyrypãko ase. Orẽpyra jehtopõpyry poko epyrypara ase. Jamihme pyra jehtoh enẽko imehnõ mana. Moro poko rokẽ epyrypãko ase.
6 Jepyryparyhtao emese kure jehtopõpyry poko, “Rowohpã sã mase,” kasaromepyra imehnõ mana zae ro jexiryke, ajohpe pyra õtururukõke ypoko. Yrome morohne poko jepyrypary se pyra ase onetarykõme. Kure jehtopõpyry tonese oya xine. Jomiry roropa totase oya xine. Morohne poko tutuarõtase matose ypoko. Naeroro morohne motyẽkary se pyra ase onetarykõme. “To! Kure rukukuh Pauru nae,” kamexipory se pyra jexiryke oya xine.
7 Kurãkõ kuhse Ritonõpo a tonepose ya josenety. Morara exiryke imehnõ motye kure josekaroryino, kurepyra jyripoase roropa. Ritonõpo poero kurepyra jyripoase joroko tamuru.
8 Moro poko oturuasene Kuesẽkõ maro. “Kukurãkako ropa, ajohpãme samo,” ase eya. Oseruao morara oturuase Ritonõpo a.
9 Yrome ynara nase jezukuase, “Okurãkara ase. Yrome opyno ro ase. Amaro exikehpyra ase roropa. Kure jehtoh ekarõko ase oya, yjamitunuru roropa. Tyoro se pyra exĩko mase. Jamihme pyra awahtao jamihme pyra oehtoh motye yjamitunuru ekarõko ase oya,” nase ya. Naeroro jamihme pyra jahtao ro tãkye ase. Epyrypãko ase jamihme pyra jehtoh poko, Kyrixtu a jewomary enery se jexiryke tyjamitunuru ke.
10 Tãkye ase kokoro rokene, jamihme pyra jahtao ro. Tykerekeremase jahtao tãkye ro ase. Jetuarimaryhtao tãkye ro ase, taosanumase jahtao tãkye ro ase. Morohne emero toehse ahtao Kyrixtu poetoryme jexiryke otara kara, tãkye ro ase. Ynara exiryke, jamihme pyra jahtao, jamihme kuhse ase ymaro Kyrixtu exiryke.
Torẽtyke Pauru ehtopõpyry poko Korĩtopõkõ poko
11 Rowohpã omiry sã epyrypãko ase kure jehtoh poko. Yrome opokoino xine morara ãko ase, kure jekaropyra oexirykõke. Kure jehtoh ekarory waro matose imehnomo a repe. Yrome zae pyra jekarõko roropa matose. Otarãme tuisame pyra ase. Yrome mokaro Ritonõpo poe amorepatõkõ kuhnanõ ymotye pyra roropa mã toto. Oty rĩko toh nae ymotye toehtohkõme? Arypyra ipunaka.
12 Amaro xine jahtao Ritonõpo jamitunuru enepoasene oya xine. Ijamitunuru ke kurãkõkara tukurãkase ropa ya onenerykõme. Tõsenuruhkase amarokomo Ritonõpo jamitunuru eneryke oya xine. Penekehpyra exiase morohne enepory poko oya xine. Morohne eneryke oya xine Ritonõpo nenyokyhpyryme kuenetuputyatose. Ritonõpo nenyohtyã rokẽ ijamitunuru enepõko mã toto.
13 Imehnõ patary po jahtao moropõkomo a tykyrysẽ tokarose ya, nae jehtohme. Yrome amaro xine jahtao, “Õkyryrykõ se ase,” kara exiase. Naeroro oty katohme ynara ãko matou? “Pauru otarãme kyse xine hkopyra mana, imehnõ sehxo mana,” ãko matose, oty katohme? Morara kara ehtoko. Otarãme kurehxo oya xine exiry, “Otinerũkõ ekarotoko ya,” karyhtao ya oya xine.
14 Oya xine ytoase asakoro oenese xine. Seromaroro jytory se ropa ase oya xine. Yrome jytotamitu onepehmapopyra ase oya xine. Otinerũkõ se pyra ase. Opyno xine rokẽ ase Ritonõpo pyno roropa oehtohkõme. Ypoenõme sã matose. Toipe kypoenõkõ mã tumykõ onuãtanohpyra mã toto. Yrome jũkõ typoenõkõ wãtanohnõko.
15 Tãkye rokẽ ase ykyryry ekarory poko oya xine, ytinerũ enahkary poko roropa ãkorehmatohkõme. Jorikyry zuno pyra roropa ase opynanohtohkõme, itamurume ãkorehmarykõ se jexiryke. Opyno xine ase ipunaka. Morara jahtao ro ypyno hkopyra matose.
16 Otarãme ypoko ynara ãko matose emero exisasaka, “Ajohpe pyra tykyryry onepehmapopyra Pauru nexiase,” ãko matose. Yrome toiro otarãme ynara ãko, “Kuenekunopyrykõke kytinerũkõ tapoise eya tytinerũme,” ãko otarãme mana.
17 Oenekunohpitopyra xine exiase. Ynenyohtyã aroporyhtao oya xine, oenekunopyatose? Arypyra.
18 Apitoryme Titu aropoase oya xine, imepỹ Jezu poetory maro. Oty tomatonanohse eya xine omõkomorykomo? Arypyra. Oxisã ynanase Titu maro. Zae se rokẽ ynanase. Imehnõ enekunopyry se pyra ynanase.
19 Otarãme ynara ãko matose, “Pauru tõ osewomãko rokẽ mã toto tyhxirorykoino,” ãko matose otarãme repe. Osewomara ynanase. Kyrixtu poe ourutorỹko ynanase Ritonõpo ẽpataka kuehtohkõme samo. Wekyry tomo, opyno xine ynanase. Emero poko yna ahtao ãkorehmarykõ se rokẽ ynanase.
20 Toeporehkase jahtao oya xine otarãme tytyorõtase matose ya. Otarãme yzamaro oehtopõpyrykõ sã pyra oenetorỹko ase. Morararo otarãme azamaro xine jehtopõpyry sã pyra jenẽko roropa matose. Otarãme õseõsezukurukõ enẽko ase, otumoxike oehtohkõ roropa, oxiehno oehtohkõ roropa. Otarãme osepyno rokẽ oenetorỹko ase. Otarãme oxikerekeremãko matose, epoihtõko roropa matose osemetaka. Otarãme imehnõ motye se rokẽ oehtohkõ enẽko ase. Otarãme ajoajohpe oehtohkõ enẽko roropa ase. Morara awahtao xine tãkye pyra exĩko ase opoko xine emynyhmãko ase. Ourutorỹko ase. Mame emynyhmãko matose roropa.
21 Oorypyrykõ poko mexiatose toiro rokẽ pyra. Imehnõ pyxiã poko exiketõ nae amaro xine, imehnõ nio poko roropa. Ihximyra matose oorypyrykõ poko. Oorypyrykõ onurumekara ro matose. Emynyhmara roropa matose oorypyrykõ xihpyry poko. Naeroro emynyhmãko opoko xine ase yronymyryme Ritonõpo neneryme. Oya xine jytoryhtao xitãko ase otarãme tyyrypyrykõ poko exiketõ poko. Otarãme amaro xine jahtao yporemãkapõko Ritonõpo mana onenerykõme. Moro poko torẽtyke ase.